Olofströmin kunta
Olofströmin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Blekingen lääni |
Maakunta | Blekinge |
Keskustaajama | Olofström |
Kuntakoodi | 1060 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 389,79 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 13 263 |
– Väestötiheys | 34,0 as./km² |
Olofströmin kunta (ruots. Olofströms kommun) on Blekingen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Blekingeen. Kunnan keskustaajama on Olofström.[3]
Kunnan maapinta-ala on 389,79 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 263 henkeä (31.12.2021).[2]
Olofströmin taajama on kasvanut rautatehtaan ympärille, joka perustettiin vuonna 1735. Kunnan suurin työllistäjä on Volvo Personvagnar AB:n koritehdas. Olofströmiin muutti 1960- ja 1970-lukujen taitteessa paljon suomalaisia siirtolaisia töihin Volvon tehtaalle. Kunnassa asuu edelleen paljon siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään, joten monet paikallisista puhuvat suomen kieltä. Olofströmin Jämshögistä oli kotoisin Nobel-kirjailija Harry Martinson.
Kunnassa on paljon nähtävyyksiä, siellä on useita museoita, kirkkoja, taidegallerioita ja vastaavia, myöskään luontoa unohtamatta. Monet nähtävyyksistä ovatkin juuri tehtaisiin tai ajoneuvoihin liittyviä. Blekingen korkein huippu Rävabacken (189,65 m) sijaitsee kunnan pohjoisosassa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 20,33 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 5,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uusien kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 Listerin kihlakunnassa sijainneeseen Jämshögin pitäjään perustettiin Jämshögin maalaiskunta. Jo 16.10. samana vuonna siitä erotettiin Kyrkhultin maalaiskunta. Seuraava jako tapahtui vuonna 1941, jolloin Jämshögistä erotettiin Olofströmin kauppala. Vuoden 1952 kuntauudistus ei aiheuttanut muutoksia alueella. Jämshög ja Kyrkhult liitettiin vuonna 1967 Olofströmin kauppalaan. Vuonna 1971 kauppala muuttui nykyiseksi Olofströmin kunnaksi, kun Ruotsi siirtyi yhteen kuntamuotoon.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen vaakuna on entisen Olofströmin kauppalan vaakuna. Myös maalaiskunnilla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 964 | 22,5 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 710 | 5,4 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 974 | 7,4 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 8 522 | 64,7 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 739 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 175 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 7,8 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 169 894 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 76 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 17,1 %
- 18–64-vuotiaat: 57,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 25,3 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 2,4 | 3,1 | |
jalostus | 51,1 | 39,2 | |
palvelut | 44,9 | 55,8 | |
tuntematon | 1,6 | 1,9 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 6 225 | 5 394 | |
työpaikkaomavaraisuus | 115,4 |
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 693 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Olofström | 7 327 |
2 | Jämshög | 1 494 |
3 | Kyrkhult | 937 |
4 | Vilshult | 314 |
5 | Gränum | 223 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Olofströmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 3 | 5 | 5 | 6 | 6 | 4 | 6 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 5 | 5 | ||
Keskustapuolue | 10 | 10 | 8 | 8 | 5 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 5 | 5 | 5 | 7 | ||
Liberaalit | 4 | 4 | 5 | 2 | 5 | 4 | 4 | 3 | 3 | 11 | 4 | 2 | 1 | 0 | ||
Kristillisdemokraatit | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 4 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 1 | 2 | 3 | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 21 | 25 | 27 | 28 | 27 | 28 | 25 | 27 | 23 | 20 | 25 | 25 | 25 | 21 | ||
Vasemmistopuolue | 2 | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 4 | 5 | 7 | 6 | 4 | 4 | 3 | 3 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 7 | 11 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 41 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 |
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
- Jämshög
- Kyrkhult
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Jämshög
- Jämshögs kbfd
- Kyrkhult
- Olofströms kbfd
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Jämshögin kirkko
-
Kyrkhultin kirkko
-
Olofströmin kirkko
Naapurikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bromöllan kunta
- Karlshamnin kunta
- Kristianstadin kunta
- Osbyn kunta
- Sölvesborgin kunta
- Tingsrydin kunta
- Älmhultin kunta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Olofström Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.5.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olofströmin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Visit Olofström (ruotsiksi)
- CityGuide
- Automuseo (ruotsiksi)
- Ebbamålan tehdas
- Kyrkhultin seurakunta (ruotsiksi)
- Jämshögin seurakunta (ruotsiksi)
- Jääkiekkoseura