Lämmitysuuni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaiset puulla toimivat lämmitysuunit toimivat pääsääntöisesti vastavirtaperiaatteella[1].

Vastavirtauuni kehitettiin Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla arkkitehti Carl Johan Cronstedtin ja insinöörikenraali Fabian Wreden yhteistyönä. Tavoitteena oli tehostaa kylmien ja vetoisten kasarmien lämmitystä.[1]

Vastavirtauunin toimintaperiaatteena on johtaa tulipesässä syntyvät kuumat palokaasut uuniin kylkiin muurattuja poskikanavia pitkin takaisin alas ja vasta sitten varsinaista savukanavaa pitkin ylös savupiippuun. Tämä tehostaa merkittävästi lämmön talteenottoa.[2][3]

Pönttöuuniksi nimetty vastavirtauuni oli hyvin yleinen lämmityslaite vielä 1950-luvun Suomessa[2].

  1. a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  2. a b Lukijan mielipide | Vastavirtauuni oli aikoinaan mullistava keksintö Helsingin Sanomat. 24.12.2021. Viitattu 3.1.2022.
  3. Carl Johan Cronstedt: Beskrifning på ny inrättning af kakelugnar til weds besparning. Jämte bifogade kopparstycken. Utgifwen af præsidenten grefwe C.J. Cronstedt. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2022).