Tämä on hyvä artikkeli.

Laura Robson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Laura Robson
Henkilötiedot
Syntynyt21. tammikuuta 1994 (ikä 30)
Kansalaisuus  Iso-Britannia
Tennispelaaja
Pituus 180 cm
Paino 67 kg
Kätisyys vasen
Ammattilaisena 2008–
Palkintorahat 1 605 607 USD
Kaksinpeli
Paras sijoitus 27. (8.7.2013)
Voitot/tappiot 176–166
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet 3. kierros (2013)
Ranskan avoimet 1. kierros (2012, 2013), 2016)
Wimbledon 4. kierros (2013)
Yhdysvaltain avoimet 4. kierros (2012)
Nelinpeli
Paras sijoitus 82. (17.3.2014)
Voitot/tappiot 75–67
Grand Slam -turnauksissa
Australian avoimet puolivälierät (2010)
Wimbledon 2. kierros (2009, 2013)
Yhdysvaltain avoimet 2. kierros (2015)
Aiheesta muualla
ITF
WTA
Mitalit
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
Tennis
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2012 sekanelinpeli

Laura Robson (s. 21. tammikuuta 1994 Melbourne, Australia) on englantilainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän on sijoittunut WTA:n maailmanlistalla kaksinpelissä sijalle 27 heinäkuussa 2013 ja nelinpelissä sijalle 82 maaliskuussa 2014.[1] Robson voitti vuonna 2008 14 vuoden ikäisenä tyttöjen kaksinpeliturnauksen Wimbledonissa. Hän saavutti olympiahopeaa sekanelinpelissä Lontoossa 2012 yhdessä Andy Murrayn kanssa.

Robson on pelannut jokaisen neljän Grand Slam -turnauksen pääsarjassa kaksinpeliä. Parhaimmillaan hän on selviytynyt niissä neljännelle kierrokselle Yhdysvaltain avoimissa 2012 ja Wimbledonissa 2013. Vuonna 2012 hän pääsi ensimmäisen kerran WTA-turnauksen loppuotteluun Kantonissa.

Nuoruus ja junioriura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson syntyi 21. tammikuuta 1994 Melbournessa, Australiassa, kolmantena lapsena vanhemmilleen, Andrew'lle sekä Kathylle.[1] Hänen vanhempansa ovat australialaisia.[2] 18 kuukauden ikäisenä Robson ja hänen perheensä muuttivat Singaporeen, ja kuuden vuoden ikäisenä Britanniaan.[3][4] Seitsemänvuotiaana hän aloitti opiskelemisen Suttonin tennisakatemiassa.[5] 10-vuotiaana hän allekirjoitti sopimuksen rahastoyhtiö Octagonin kanssa[6], ja vuotta myöhemmin Adidasin[7], sekä Wilson Sporting Goods -yhtiön kanssa.[6] Työskenneltyään useiden eri valmentajien, mukaan lukien Britannian tennisliiton johtajan, Carl Maesin kanssa, hän valitsi valmentajakseen Martijn Bokin vuonna 2007. Bok sanoi myöhemmin, että vaikka Robsonilla "oli ongelmia hallita tunteitaan", hän "näki heti...paljon potentiaalia Laurassa."[5] Robson aloitti myös harjoittelemisen National Tennis Centressä Bokin, Maesin ja Nigel Searsin ohjauksessa, ottaen samalla oppitunteja kotonaan.[8]

Robsonin ensimmäinen turnaus junioreiden ITF-kiertueella oli toukokuussa 2007 pelattu Värnamon turnaus Ruotsissa, jossa hän selviytyi karsintojen kautta aina puolivälieriin saakka. Saman vuoden aikana hän selviytyi kahdessa ITF-turnauksessa loppuotteluun, ja otti ensimmäisen turnausvoittonsa lokakuussa. Vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla Robson pääsi loppuotteluun kolmessa eri turnauksessa, mutta putosi myös ennen kolmatta kierrosta kolmessa peräkkäisessä turnauksessa.[9]

Robson osallistui vuonna 2008 ensimmäistä kertaa junioreiden Grand Slam -turnaukseen Wimbledonissa. Sijoittamaton[10] Robson voitti toisella kierroksella ykköseksi sijoitetun Melanie Oudinin.[11] ja loppuottelussa Noppawan Lertcheewakarnin. Robsonista tuli tyttöjen turnauksen nuorin voittaja sitten vuoden 1994, jolloin Martina Hingis voitti turnauksen.[12] Edellisen kerran brittiläinen tennispelaaja voitti tyttöjen turnauksen vuonna 1984, jolloin Annabel Croft saavutti mestaruuden.[13]

Tauon jälkeen Robson palasi kentille joulukuussa, häviten kuitenkin toisen kierroksen ottelunsa.[9] Kauden päättäneessä Orange Bowl -turnauksessa hän joutui luovuttamaan kolmannella kierroksella vatsan rasitusvamman vuoksi.[14] Vuoden lopussa hän oli ehdolla BBC:n valitsemaksi vuoden nuoreksi urheilijaksi.[15]

Palauduttuaan vammastaan Robson pelasi Australian avointen tyttöjen turnauksessa, jossa hän oli viidenneksi sijoitettu. Välierissä hän kohtasi edellisen vuoden Wimbledonin loppuottelun uusinnassa Noppawan Lertcheewakarnin. Robson voitti ottelun ja selviytyi loppuotteluun[16], jossa hän hävisi Ksenija Pervakille.[17] Turnauksen jälkeen Robson aloitti harjoittelemisen Gil Reyesin, Andre Agassin entisen valmentajan kanssa.[7] Vuoden 2009 Ranskan avointen tyttöjen turnauksessa Robson oli ykköseksi sijoitettu noustuaan maailmanlistan ykköseksi aikaisemmin samana vuonna. Hän kuitenkin hävisi toisella kierroksella Sandra Zaniewskalle luvuin 6–7, 6–1, 3–6.[18] Myös Wimbledonissa 2009 Robson hävisi toisella kierroksella, tällä kertaa Quirine Lemoinelle. Yhdysvaltain avoimissa Robson hävisi välierissä Jana Buchinalle.[9]

Vuonna 2010 Robson hävisi Australian avointen tyttöjen kaksinpelifinaalissa Karolína Plíškoválle.[19] Wimbledonissa Robson hävisi välierissä Sachie Ishizulle.[9]

Ammattilaisura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Robson Wimbledonissa 2008, jossa hän voitti tyttöjen turnauksen.

WTA-debyytti ja ensimmäiset Grand Slam -turnaukset (2008–2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson teki ammattilaisdebyyttinsä syyskuussa 2008 10 000 dollarin ITF-turnauksessa Limogesissa, Ranskassa. Hän joutui luovuttamaan toisen kierroksen ottelussaan olkapäävamman vuoksi.[20] Seuraavalla viikolla hän pelasi Shrewsburyn ITF-turnauksessa, jonne hän pääsi mukaan villillä kortilla. Turnauksessa hän selviytyi välieriin asti, jossa hän hävisi maailmanlistan sijalla 105 olleelle Maret Anille. WTA-kiertueella Robson teki debyyttinsä Luxemburgissa lokakuussa, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella maailmanlistan sijalla 42 olleelle Iveta Benešoválle luvuin 6–1, 2–6, 3–6. Marraskuussa Robson otti ensimmäisen ITF-turnausvoittonsa, kun hän päihitti Sunderlandin turnauksen loppuottelussa Samantha Vickersin.[1]

Alkuvuodesta 2009 Robson pelasi vain junioriturnauksissa. Kesäkuussa hän sai villin kortin Wimbledonin aikuisten pääsarjaan.[21], jossa hän hävisi kuitenkin avauskierroksella Daniela Hantuchoválle luvuin 6–3, 4–6, 2–6. Elokuussa Robson pelasi Yhdysvaltain avointen karsinnoissa, mutta hävisi niissä ratkaisevan kolmannen ottelunsa. Lokakuussa Robson osallistui Luxemburgin WTA-turnauksen karsintoihin, joissa hän voitti toisella karsintakierroksella maailmanlistan sijalla 76 olleen Julia Görgesin, mutta ei selviytynyt pääsarjaan hävittyään kolmannen ottelunsa.[1]

Ensimmäinen WTA-otteluvoitto (2010)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden alussa Robson pelasi Hopman Cupissa yhdessä Andy Murrayn kanssa. He selviytyivät turnauksen loppuotteluun, jossa Robson voitti María José Martínez Sánchezin, mutta Murray hävisi Tommy Robredolle. Espanja voitti turnauksen kukistettuaan brittiläiset sekanelinpelissä.[22] Seuraavaksi Robson osallistui Australian avointen karsintoihin, joissa hän putosi toisella kierroksella. Australian avointen nelinpelissä Robson pelasi Sally Peersin kanssa. He pääsivät puolivälieriin asti, jossa Marija Kirilenko ja Agnieszka Radwańska olivat parempia. Kesäkuussa Robson otti uransa ensimmäisen otteluvoiton WTA-turnauksessa, kun hän voitti Birminghamin turnauksen ensimmäisellä kierroksella Stefanie Vögelen hänen luovutettua toisessa erässä. Toisella kierroksella Robson hävisi kolmanneksi sijoitetulle Yanina Wickmayerille suoraan kahdessa erässä. Wimbledonissa Robson hävisi ensimmäisellä kierroksella neljänneksi sijoitetulle Jelena Jankovićille luvuin 3–6, 6–7(5). Yhdysvaltain avoimissa Robson putosi karsinnoissa hävittyään kolmannen ottelunsa.[1]

Syyskuussa Robson selviytyi karsintojen kautta Tokion WTA-turnauksen pääsarjaan, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Gréta Arnille. Kauden viimeisessä turnauksessaan, Osakan WTA-turnauksessa, Robson selviytyi karsintojen kautta pääsarjaan, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Kimiko Date Krummille.[1] 21. syyskuuta 2010 Robson lopetti yhteistyön valmentajansa, Martijn Bokin kanssa, koska Bokilla ei ollut tarpeeksi aikaa kiertää turnauksia Robsonin kanssa.[23]

Toiselle kierrokselle Wimbledonissa ja Yhdysvaltain avoimissa (2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robsonin uudeksi valmentajaksi tuli ranskalainen Patrick Mouratoglou.[24] Tammikuussa Hopman Cupissa itseään loukannut Robson teki paluun kentille maaliskuussa.[25] Hän kuitenkin luovutti ottelunsa heti ensimmäisessä turnauksessaan paluunsa jälkeen, ja palasi kentille uudestaan huhtikuun lopulla. Toukokuussa Robson selviytyi välieriin Indian Harbour Beachin ITF-turnauksessa, jossa hän hävisi ykköseksi sijoitetulle Alison Riskelle.[1] Robson ja valmentaja Mouratoglou lopettivat yhteistyönsä vain neljä päivää ennen Wimbledonin alkua.[26] Villin kortin Wimbledoniin saanut Robson voitti ensimmäisellä kierroksella Angelique Kerberin kolmieräisessä ottelussa. Toisella kierroksella hän hävisi Marija Šarapovalle luvuin 6–7, 3–6.[1] Wimbledonin jälkeen Robson pääsi loppuotteluun Wokingin ITF-turnauksessa, jossa hän joutui luovuttamaan toisen erän alussa vasemman käsivarren kipeydyttyä.[27]

Robson Yhdysvaltain avoimissa vuonna 2010.

Robson pääsi karsintojen kautta Yhdysvaltain avointen pääsarjaan, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Ayumi Moritan, joka luovutti toisessa erässä. Robson voitti ensimmäisen erän 7–6(5). Toisella kierroksella Robson hävisi Anabel Medina Garriguesille 2–6, 3–6. Hänen seuraava turnauksensa oli Tokion WTA-turnaus syyskuun lopulla, jossa hän voitti ensimmäisellä kierroksella Alexandra Dulgherun. Toisella kierroksella Robson hävisi Ana Ivanovićille luvuin 5–7, 4–6.[1][28]

Grand Slam -turnausten pääsarjoihin ja olympiahopeaa (2012)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson selvitti tiensä Australian avointen pääsarjaan voitettuaan kaikki karsintaottelunsa. Pääsarjan ensimmäisellä kierroksella hän hävisi Jelena Jankovićille.[1] Hän teki Fed Cup -debyyttinsä helmikuussa, voittaen kaikki kolme pelaamaansa nelinpeliä Heather Watsonin kanssa.[29] Ranskan avoimiin Robson joutui karsimaan, ja hävisi viimeisen karsintaottelunsa. Hän pääsi kuitenkin lucky loserina mukaan pääsarjaan, kun Silvia Soler Espinosa loukkaantui harjoituksissa.[30] Robson hävisi pääsarjan ensimmäisellä kierroksella 29:nneksi sijoitetulle Anabel Medina Garriguesille. Wimbledonissa Robson hävisi avauskierroksella Francesca Schiavonelle luvuin 6–2, 4–6, 4–6. Heinäkuussa Robson pääsi välieriin Palermon turnauksessa voitettuaan muun muassa toisella kierroksella toiseksi sijoitetun Roberta Vincin. Välierässä hän hävisi lopulta Barbora Záhlavová-Strýcoválle.[1]

Robson pääsi mukaan Lontoon olympialaisten kaksinpeliin, kun Petra Martić vetäytyi turnauksesta loukkaantumisen vuoksi.[31] Ensimmäisellä kierroksella hän voitti maailmanlistan sijalla 22 olleen Lucie Šafářován suoraan kahdessa erässä.[32] Toisella kierroksella hän hävisi tiukassa taistossa maailmanlistan kolmoselle, Marija Šarapovalle.[33] Robson pelasi nelinpelissä Heather Watsonin kanssa.[34] He hävisivät ensimmäisellä kierroksella Angelique Kerberille ja Sabine Lisickille.[35] Robson pääsi villillä kortilla mukaan olympiaturnauksen sekanelinpeliin yhdessä Andy Murrayn kanssa.[36] Kaikki heidän pelinsä venyivät kolmanteen erään, ja ratkaisevaan match-tiebreakiin.[37] He selvittivät tiensä loppuotteluun, jossa he hävisivät valkovenäläisille Viktoryja Azarenkalle ja Maks Mirnylle luvuin 6–2, 3–6, [8–10].[38] Olympialaisten jälkeen Željko Krajan alkoi valmentaa Robsonia.[39]

” Hän ei edes itse tiedä, kuinka hyvä hän on. ”

– Valmentaja Željko Krajan. [40]

Robson pääsi suoraan mukaan Yhdysvaltain avointen pääsarjaan. Hän voitti turnauksen ensimmäisellä kierroksella Samantha Crawfordin 6–3, 7–6(6).[1] Toisella kierroksella Robson voitti kolminkertaisen Yhdysvaltain avointen voittajan, Kim Clijstersin luvuin 7–6(4), 7–6(5). Tämä jäi Clijstersin uran viimeiseksi kaksinpeliotteluksi.[41] Kolmannella kierroksella Robson yllätti turnauksen suosikkeihin kuuluneen Li Nan.[42] Hänestä tuli Samantha Smithin ja vuoden 1998 jälkeen ensimmäinen brittiläisnainen, joka on selviytynyt Grand Slam -turnauksessa 16 parhaan joukkoon. Neljännellä kierroksella hän hävisi Samantha Stosurille 4–6, 4–6 pelastaen kahdeksan ottelupalloa.[43] Seuraavaksi Robson pelasi sijoittamattomana Guangzhou International Women’s Openissa, jossa hän voitti toisella kierroksella toiseksi sijoitetun Zheng Jien ja puolivälierissä seitsemänneksi sijoitetun Peng Shuain. Välierissä hän voitti kolmanneksi sijoitetun Sorana Cîrstean, ja selviytyi ensimmäistä kertaa urallaan WTA-turnauksen loppuotteluun. Viimeksi brittiläisnainen pääsi loppuotteluun vuonna 1990. Loppuottelussa Robson hävisi kuitenkin taiwanilaiselle Hsieh Su-weille kolmessa erässä luvuin 3–6, 7–5, 4–6. Robson johti kolmatta erää 3–0.[44][45]

Lokakuussa Robson pelasi HP Openissa Osakassa, jossa hän hävisi puolivälierissä Chang Kai-Chenille luvuin 4–6, 6–3, 6–7(4).[46] Hän päätti kautensa tähän turnaukseen[1], ja aloitti harjoittelemisen kohti uutta kautta.[47] Kauden jälkeen Robson palkittiin WTA-kiertueen vuoden tulokkaana.[48]

Wimbledonin neljännelle kierrokselle (2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson aloitti kauden 2013 Shenzhenin ja Hobartin turnauksilla. Australian avoimissa Robson eteni kolmannelle kierrokselle voitettuaan Melanie Oudinin[1] ja toisella kierroksella Wimbledonin voittajan, toisen vasenkätisen pelaajan, Petra Kvitován yli kolme tuntia kestäneessä ottelussa.[49] Kolmannella kierroksella hän hävisi Sloane Stephensille suoraan kahdessa erässä.[50] Helmi-maaliskuussa Robson hävisi ensimmäisen kierroksen ottelunsa Dohassa, Dubaissa ja Indian Wellsissä. Miamissa hän pääsi toiselle kierrokselle voitettuaan Camila Giorgin. Huhtikuussa pelatussa Charlestonin turnauksessa Robson hävisi toisella kierroksella Eugenie Bouchardille. Katowicessa ja Oeirasissa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella.[1] Toukokuun alussa Robson lopetti yhteistyön valmentajansa, Željko Krajanin kanssa.[51] Robson pääsi kolmannelle kierrokselle Madridin turnauksessa voitettuaan Magdaléna Rybárikován ja maailmanlistan sijalla neljä olleen Agnieszka Radwańskan. Kolmannella kierroksella hän hävisi Ana Ivanovićille kolmieräisen ottelun. Rooman turnauksessa Robson voitti Venus Williamsin, mutta hävisi toisella kierroksella Serena Williamsille.[1]

Robson Australian avoimissa 2013.

Ranskan avointen ensimmäisellä kierroksella Robson hävisi harjoituskaverilleen, Caroline Wozniackille.[52] Ranskan avointen jälkeen hän aloitti yhteistyön uuden valmentajansa, Miles Maclaganin kanssa, joka on aiemmin valmentanut muun muassa Andy Murrayta.[53] Birminghamin ruohokenttäturnauksessa Robson hävisi ensimmäisellä kierroksella ja Eastbournessa toisella kierroksella. Wimbledonissa Robson eteni neljännelle kierrokselle voitettuaan muun muassa kymmenenneksi sijoitetun Marija Kirilenkon.[1] Neljännellä kierroksella hän hävisi virolaiselle Kaia Kanepille kahdessa erässä – molemmat tie breakissa.[54] Heinä-elokuun vaihteessa Robson pelasi Carlsbadin turnauksessa, jossa hän hävisi toisella kierroksella Petra Kvitoválle.[1] Elokuussa hän jätti Kanadan avoimet, Cincinnatin turnauksen sekä New Havenin turnauksen väliin rannevamman vuoksi.[55][56] Hän palasi kentille Yhdysvaltain avoimiin, missä hän pääsi kolmannelle kierrokselle voitettuaan Lourdes Domínguez Linon ja Caroline Garcian. Kolmannella kierroksella hän hävisi Li Nalle. Syyskuussa pelatussa Kantonin turnauksessa Robson saavutti kauden ensimmäisen puolivälieräpaikkansa. Puolivälierässään hän hävisi Zheng Jielle kolmessa erässä. Robsonin kausi päättyi lokakuussa pelatun Osakan turnauksen ensimmäiseen kierrokseen, jossa hän hävisi Kimiko Date-Krummille.[1]

Loukkaantumisen pilaama kausi ja vaikea paluu kentille (2014−2016)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robson aloitti kauden 2014 Hobartin turnauksella, jossa hän hävisi ensimmäisellä kierroksella Yanina Wickmayerille luovutettuaan toisessa erässä. Australian avoimissa Robson hävisi ensimmäisellä kierroksella Kirsten Flipkensille.[1] Turnauksen jälkeen Robson joutui pitkälle tauolle vasemman ranteen vamman vuoksi joutuen jättämään väliin kaikki loput Grand Slam -turnaukset.[57][58] Vuonna 2015 hän palasi kentille vasta Eastbournessa kesäkuussa. Siellä hän hävisi karsintojen avauskierroksella.[59] Wimbledoniin hän sai villin kortin, mutta hävisi ensimmäisellä kierroksella Jevgenija Rodinalle. Loppukaudesta hän pelasi vain ITF-turnauksissa sekä osallistui New Havenin WTA-turnauksen karsintoihin.[1] Yhdysvaltain avoimiin hän pääsi mukaan suojatulla rankingilla, mutta hävisi avauskierroksella Jelena Vesninalle.[60][1] Hän lopetti kauden pian tämän jälkeen jatkuvan rannekivun vuoksi. Hän ilmoitti joulukuussa ettei osallistu tammikuussa 2016 pelattaviin Australian avoimiin, koska haluaa käyttää toisen suojatulla rankingilla oikeuttavaan Grand Slam -turnaukseen pääsemisoikeuden vasta Ranskan avoimissa ja saada ennen sitä paljon pelejä alle.[61] Robson palasi WTA-turnauksiin Indian Wellsissä maaliskuussa 2016, häviten kuitenkin heti avauskierroksella Magdalena Rybarikovalle.[62] Huhtikuussa Robson saavutti ensimmäisen WTA-pääsarjatason voittonsa sitten vuoden 2013, kun hän voitti Marokon turnauksen avauskierroksella Ghita Benhadin.[63] Hän hävisi toisella kierroksella Tímea Babosille.[1] Ranskan avoimissa Robson hävisi ensimmäisellä kierroksella Andrea Petkovicille suoraan kahdessa erässä.[64]

Pelityyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalla kädellä pelaavan Robsonin vahvuuksiin kuuluvat kova syöttö sekä kämmenlyönti.[65] Tennispelaaja Ana Ivanović sanoi vuonna 2008 Robsonilla olevan potentiaalia ja kertoi hänen lyövän palloa todella kovaa.[66] Entisen tennispelaajan, Samantha Smithin mukaan Robsonilla ei ole ollenkaan heikkouksia.[67] Serena Williamsin mukaan Robson pelaa hyvin joka osa-alueella. Hän on kehunut myös Robsonin nopeutta, kovaa syöttöä ja lyöntien voimakkuutta.[68]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robsonin vanhemmat asuvat Kreikassa. Hänen isänsä työskentelee öljy-yhtiössä, ja hänen äitinsä on entinen ammattilaiskoripalloilija. Laura on nuorin kolmesta sisaruksesta, joista Emily toimii arkkitehtina Uudessa-Seelannissa, ja Nicholas opiskelee kemiaa Durhamissa.[69][70] Nick osallistui myös uinnin olympiakarsintoihin. Hänen isoisän isänsä ja setänsä olivat molemmat jalkapalloilijoita, ja myös hänen serkkunsa ovat urheilijoita.[71] Hänellä on sekä Australian että Britannian kansalaisuus, jälkimmäisen hän sai helmikuussa 2008.[72] Robson opiskeli tennisharjoitusten ohessa kotonaan ottaen oppitunteja Oxford Home Schoolingin kautta.[73][74]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestys Grand Slam -turnauksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[1][75]

Robson kesäolympialaisissa Lontoossa vuonna 2012.
Turnaus 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Kaksinpeli
Australian avoimet – – – 1. kierros 3. kierros 1. kierros – –
Ranskan avoimet – – – 1. kierros 1. kierros – – 1. kierros
Wimbledon 1. kierros 1. kierros 2. kierros 1. kierros 4. kierros – 1. kierros
Yhdysvaltain avoimet – – 2. kierros 4. kierros 3. kierros – 1. kierros
Kauden päätösranking 419 206 131 53 46 951 558
Nelinpeli
Australian avoimet – Puolivälierät – 1. kierros 1. kierros – – –
Ranskan avoimet – – – – – – – –
Wimbledon 2. kierros 1. kierros 1. kierros 1. kierros – – 1. kierros
Yhdysvaltain avoimet – – – 1. kierros – – 2. kierros
Kauden päätösranking 299 127 808 285 91 – 291

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x Laura Robson wtatennis.com. WTA. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  2. ↑ Things you didn’t know about Laura Robson, the girl who became a star timesonline.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Laura Robson: Britain's new tennis hope telegraph.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  4. ↑ Robson flies flag for Britain bbc.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  5. ↑ a b Newcastle owner could be key to Laura Robson future timesonline.co.uk. Arkistoitu 12.10.2008. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  6. ↑ a b Grounded Robson benefits from support as second major final beckons guardian.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  7. ↑ a b Laura Robson needs to toughen up timesonline.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. ↑ Laura Robson: The new darling of British tennis telegraph.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Laura Robson – ITF Juniors Activity itftennis.com. ITF. Arkistoitu 26.5.2014. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  10. ↑ Laura Robson wins Wimbledon girls' singles title, aged 14 telegraph.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Spice girl Laura Robson moves into Wimbledon semi-final timesonline.co.uk. Arkistoitu 4.9.2008. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Delight for the home crowds as Brit wins Wimbledon guardian.co.uk. Viitattu 4.1.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Wimbledon Laura has had a British passport... for just four months dailymail.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  14. ↑ Laura Robson is a doubt for Australian Open telegraph.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  15. ↑ Young Sports Personality: The top three bbc.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Robson reaches Aussie Open final bbc.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  17. ↑ Laura Robson loses out timesonline.co.uk. Viitattu 4.1.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Laura Robson loses in second round of French Open juniors guardian.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Brit Laura Robson suffers Australian Open final defeat bbc.co.uk. Viitattu 4.1.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Robson safely into LTA semi-final bbc.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  21. ↑ Tennis-Briton Robson, 15, handed Wimbledon wildcard Reuters. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 4.1.2011. (englanniksi)
  22. ↑ Past Results - Hopman Cup XXII (2nd - 9th Jan 2010) hopmancup.com. Arkistoitu 19.10.2011. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Grown-up Laura Robson in search of new coach after parting with Martijn Bok dailymail.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Laura Robson hires French coach Patrick Mouratoglou guardian.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  25. ↑ Robson to play low-key events in bid to kick-start season after recovering from injury dailymail.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  26. ↑ Robson lays down the Laur thesun.co.uk. Viitattu 24.6.2011. (englanniksi)
  27. ↑ British phenom endures racket of fame vancouversun.com. Viitattu 25.8.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Robson loses to Ivanovic in Tokyo eurosport.com. Viitattu 27.9.2011. (englanniksi)
  29. ↑ Laura Robson Billie Jean King Cup -sivustolla (englanniksi)
  30. ↑ French Open 2012: Laura Robson into main draw as first reserve bbc.co.uk. Viitattu 27.5.2012. (englanniksi)
  31. ↑ Robson joins Watson in singles draw itftennis.com. International Tennis Federation. Arkistoitu 30.7.2012. Viitattu 27.7.2012. (englanniksi)
  32. ↑ Olympics tennis: Heather Watson & Laura Robson through bbc.co.uk. BBC. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  33. ↑ Andy Murray wins but Heather Watson & Laura Robson lose bbc.co.uk. BBC. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  34. ↑ Brit tennis starlets getting ready for a giggle at London 2012 mirror.co.uk. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
  35. ↑ Andy and Jamie Murray beaten in Olympic tennis doubles bbc.co.uk. BBC. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Andy Murray & Laura Robson earn Olympic mixed doubles spot bbc.co.uk. BBC. Viitattu 6.8.2012. (englanniksi)
  37. ↑ Andy Murray & Laura Robson in Olympics mixed doubles final bbc.co.uk. BBC. Viitattu 6.8.2012.
  38. ↑ Murray otti iltapalaksi olympiahopeaa mtv3.fi. MTV Oy. Viitattu 6.8.2012.
  39. ↑ Robson follows up Olympic success by appointing Krajan as new coach dailymail.co.uk. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi)
  40. ↑ Krajan: Robson doesn't realize how good she can be tennis.com. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  41. ↑ Clijstersin upea kaksinpeliura päättyi yllätystappioon Yle Urheilu. Viitattu 3.9.2012.
  42. ↑ Wayne Rooneykin innostui - Robsonin tennisyllätykset jatkuvat Yle Urheilu. Viitattu 3.9.2012.
  43. ↑ Laura Robson confident US Open run can be a breakthrough bbc.co.uk. Viitattu 3.9.2012. (englanniksi)
  44. ↑ Laura Robson through to Guangzhou WTA final bbc.co.uk. Viitattu 22.9.2012. (englanniksi)
  45. ↑ Teinitennistähti Robson lähellä päättää brittien kuivan kauden Yle Urheilu. Viitattu 22.9.2012.
  46. ↑ Differing fortunes for Laura Robson and Heather Watson in Osaka independent.co.uk. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  47. ↑ Laura Robson sets sights on Australian Open after impressive 2012 theguardian.com. Viitattu 19.8.2013. (englanniksi)
  48. ↑ WTA Player Awards: Newcomer Of The Year wtatennis.com. Viitattu 8.12.2012. (englanniksi)
  49. ↑ Robson kaatoi maratontaistossa Kvitovan sportti.com. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
  50. ↑ Robson out in teenage battle espn.co.uk. Viitattu 19.1.2013. (englanniksi)
  51. ↑ Laura Robson splits from coach Zeljko Krajan after nine months bbc.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  52. ↑ Wozniacki Returns To Form On Lenglen wtatennis.com. Viitattu 9.6.2013. (englanniksi)
  53. ↑ Laura Robson: Miles Maclagan to work with British number one bbc.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  54. ↑ Viron tennisylpeys katkaisi brittiteinin lennon Yle Urheilu. Viitattu 2.7.2013.
  55. ↑ Laura Robson pulls out of Rogers Cup with wrist injury BBC. Viitattu 11.8.2013. (englanniksi)
  56. ↑ Injury worries for British duo sportinglife.com. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 19.8.2013. (englanniksi)
  57. ↑ Robson Out Of French & Wimbledon wtatennis.com. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
  58. ↑ Robson To Miss US Open wtatennis.com. Viitattu 5.10.2014. (englanniksi)
  59. ↑ She's Back! Robson Makes Comeback Women's Tennis Association. Viitattu 8.12.2015. (englanniksi)
  60. ↑ Laura Robson gains entry into US Open main draw BBC Sport. Viitattu 8.12.2015. (englanniksi)
  61. ↑ Robson Sleighs Christmas Competition Women's Tennis Association. Viitattu 16.12.2015.
  62. ↑ Insider Notebook: Robson Returns Women's Tennis Association. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  63. ↑ Robson Shines In Rabat Comeback Women's Tennis Association. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  64. ↑ Laura Robson hopes ended by Andrea Petkovic Eurosport. 24.5.2016. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  65. ↑ Robson reaches Australian Open final guardian.co.uk. Guardian News and Media Limited. Viitattu 7.8.2012. (englanniksi)
  66. ↑ Teenager Robson loses debut match bbc.co.uk. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  67. ↑ What now for Laura Robson? bbc.co.uk. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  68. ↑ Williams praises rising star Laura Robson independent.co.uk. Viitattu 12.10.2012. (englanniksi)
  69. ↑ A year of playing dangerously... Laura Robson is getting her game on for Wimbledon standard.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  70. ↑ Laura Robson turns up the heat on Centre Court bestdaily.co.uk. Arkistoitu 21.12.2014. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  71. ↑ Laura Robson the likely lass express.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  72. ↑ Wimbledon champion Laura Robson has been British for just four months telegraph.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  73. ↑ Home schooling with Oxford Open Learning journalism.co.uk. Arkistoitu 21.12.2014. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  74. ↑ Laura Robson, Wimbledon winner returns to homework and chores telegraph.co.uk. Viitattu 18.8.2013. (englanniksi)
  75. ↑ Laura Robson - ITF Profile itftennis.com. Arkistoitu 4.6.2014. Viitattu 15.9.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laura_Robson&oldid=22673488”