Lahden radioasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lahden radiomastot Radiomäellä

Lahden radioasema oli Yleisradion radioasema Lahdessa vuosina 1928–1993. 150-metrisistä radiomastoista tunnettu Radiomäki on saanut nimensä aseman mukaan. Lahden vanhana radioasemana tunnettu keltainen rakennus sijaitsee radiomastojen välissä Radiomäenkatu 43:ssa, jossa radioasema toimi vuosina 1928-1935. Idempänä, Radiomäenkatu 37:ssä, sijaitsevassa vuonna 1935 valmistuneessa punatiilisessä rakennuksessa Lahden radioasema toimi vuoteen 1993 saakka. Tässä rakennuksessa toimii nykyään Lahden kaupunginmuseon ylläpitämä radio- ja televisiomuseo Mastola.

Lahden ensimmäinen Lahden Radioharrastajien yleisradioasema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Radiomäen lähellä Rautatienkadun ja Harjukadun risteyksessä asuintalon kolmannen kerroksen tornissa toimi vuosina 1925–1927 Lahden Radioharrastajien ylläpitämä radioasema, joka sekä lähetti omaa ohjelmaa että välitti eteenpäin Yleisradion ohjelmia. Vastaavia yksityisten yhdistysten radioasemia oli ennen Yleisradion valtakunnallista kuuluvuutta myös monella muulla paikkakunnalla.

Kaikkein ensimmäisin Lahden radioasemista oli Venäjän keisarikunnan armeijan 4. Erillinen Liikkumaton (Kiinteä) Radioasema Lahden varuskunnassa 1912-4.3.1918. Tuosta alkaen sotilasradiosähkötysasema kuului kansanvaltuuskunnan Lahden Rykmentille, minkä jälkeen toukokuussa 1918 sähkötysradioasema siirtyi Suomen sotaväelle, silloisille suojeluskunnille.

Suomen suuriruhtinaskunnan aikana ei ollut yleisradioasemia eikä radiolähetyslupia myönnetty yksityiseen käyttöön. Amatööriradiokehitys alkoi Suomessa radiopataljoonan ja Nuoren voiman liiton voimin 1921-1926. Vasta sen jälkeen luvitus siirtyi yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriölle, työ- sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden edeltäjälle. Liikenneministeriön tehtävät liittyivät myös työllisyyteen, koska se ylläpiti väyliä, mitä varten järjestettiin yleisiä töitä, työllisyystöitä.

Aseman historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden vanha radioasema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahti asteikkotaulussa vuonna 1950

Vuonna 1927 Yleisradio päätti rakennuttaa uuden yleisradioaseman Helsingin ulkopuolelle kuuluvuuttaan parantaakseen. Sijoituspaikaksi kaavailtiin joko Lahtea, Tamperetta tai Hämeenlinnaa. Lahti voitti lopulta kilpailun, koska sen sijainti Suomen tiheimmin asuttuihin alueisiin nähden oli otollisin ja koska kaupunki lupasi Yleisradiolle ilmaisen 8,5 hehtaarin tontin Radiomäeltä. Lisäksi Lahden kaupungin sähkölaitokselta saatiin halvalla sähköä radiolähettimelle. Ripeästi sujuneiden rakennustöiden jälkeen Lahden pitkäaaltoasema kytkettiin toimintaan 22. huhtikuuta 1928 klo 19.10. Radioaseman omisti posti- ja lennätinhallitus ja sen asemarakennuksen oli rakentanut toiminimi Louhio & Aatila [1]

Saksalaisen urakoitsija Lehmann & Co.:n työnjohdolla pystytettiin yleisradioaseman kaksi radiomastoa. Ne rakennettiin syksyllä 1927 vain 74 päivässä, mitä pidettiin aikanaan huomattavana saavutuksena. Teräsristikkomastot ovat 150 metriä korkeat ja yltävät 300:n metrin korkeuteen merenpinnasta. Mastot ovat rakenteeltaan poikkeuksellisen lujat: ne seisovat vapaasti ilman minkäänlaisia tukivaijereita, mutta heiluvat pahimmassakin myrskyssä vain 3 – 4 cm. Mastojen väliin pingotettiin 12 metrin levyinen ja 250 metriä pitkä kuusilankainen antenni. Mastojen väli on 316 metriä.[2]

Asema otettiin käyttöön vuonna 1928 25 kW:n teholla. Lähetinkoneiston oli valmistanut saksalainen Telefunken. Seuraavana vuonna teho korotettiin 40 kW:iin, mikä teki Lahden yhdeksi Euroopan voimakkaimmista radioasemista.

Radiomäen käyttämisessä radiolähettimien kiinteistönä oli yksi haitta. Korkea Salpausselkään kuuluva Vanhan hautausmaan mäki, aikaisempi Pitkämäki, nykyinen Radiomäki oli huonosti johtavaa soraa, mikä ei tarjoa radioasemalle hyvää alustaan, minkä vuoksi Radiomäkeä on myöhemmin maadoitettu metallikaapeleilla.

Lahden vanhalla radioasemalla on alkuperäisessä kunnossaan korjauspaja, johon voi tutustua Lahden Radioamatöörikerhon sivuilla.

Lahden radioasema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kouvolan Koti- ja Radiomuseon suoralla vastaanotolla 165,9 kHz:n taajuudelle asetettu Töpö-radion kopio käskyjen ja tietojen vastaanottamiseksi Lahden yleisradioasemalta. Alkuperäinen Töpö-radio on Kouvolan Utissa erikoisjääkärirykmentin perinnehuoneessa.

Keskipitkien ja pitkien radioaaltojen amplitudimoduloidut (AM) lähettimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkien aaltojen lähetysten tehonlisäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1931-1932 Yleisradiossa pohdittiin lähetystehon lisäämistä 150 kW:iin, minkä arvioitiin maksavan 20 000 000 markkaa. Komitea asetettiin pohtimaan radioaseman paikkaa. Sen enemmistö kannatti Lahtea tehokkaammankin radioaseman sijaintipaikaksi. Komitean jäsen T. K. Laakso kannatti Nokiaa Lahden sijaintia hieman suuremman kuulijakunnan tavoittamiseksi. Tarjoukset oli saatu Marconi's Wireless Telegraph Companylta ja Standard Electricilta.[3]

Lahden radioasema jälleen pitkien aaltojen lähettimen sijoituspaikaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1935 rakennettiin rakennuspäällikkö Arvi Hauvosen johdolla Kaarlo Könösen suunnittelema uusi asemarakennus ja joulukuussa samana vuonna lähetykset alkoivat 150 kW:n teholla. Uuden lähettimen oli valmistanut englantilainen Marconi's Wireless Telegraph Co Ltd. Koko Etelä-Suomen peittävä kuuluvuusalue ylsi aina Jyväskylään asti. Lähetykset alkoivat joulukuussa 1935 ja asema vihittiin käyttöön 25. tammikuuta 1936 [1]

Lyhytaaltoasemat Lahti II ja Lahti III
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaaltolähettimet Lahti II ja III aloittivat 1938–1940 lähetystehoilla 1 kW ja 15 kW, ja ne toimivat vuoteen 1949 saakka. Talvisodan vuoksi Yleisradio menetti asemia, ja Lahden 40 kW:n Telefunken vuodelta 1929 siirrettiin Lahden vanhalta radioasemalta Turkuun.

Sotilaallisena kohteena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan aikana työläisten ja talonpoikien puna-armeijan ilmavoimien kuudennen lentorykmentin pommikoneet yrittivät 6. tammikuuta 1940 alkaen pommittaa Lahden radioasemaa. 12. tammikuuta lentopommi osuu lähetinsalin kohdalle, mutta räjähtää kattorakenteissa ja lähetykset jouduttiin keskeyttämään vuorokausiksi Lahdesta. Lahden lähetystaajuus siirrettiin Vaasan yleisradioaseman ja ruotsalaisen Motalan yleisradioaseman käyttöön kunnes Lahden radioasema saatiin korjattua. [4]

Lahden radioaseman pommitus liittyi Jahvetin eli kirjailijan ja myöhemmän asevelisosialisti Yrjö Kilpeläisen sekä Moskovan Tiltun eli Aino Kallion ja Armas Äikiän sanailuun, missä Neuvostoliitto katsoi hyväksi varmistaa Jahvetin vaikeneminen pommittamalla Lahden radioasemaa. [4]

Jatkosodan aikana 30. kesäkuuta 1941 yritettiin kolmella lentokoneella pommittaa Lahden radiomastoja, mutta kaikki kolme putosivat: yksi Orimattilan Heinämaan Jursalaan, Yrjölän maatilalle, toinen Nastolan Pensuolle, ja kolmas joutui tekemään pakkolaskun Vehkalahdelle. [5]

Sotilaallinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden suurasemalla oli informaatiosodankäynnin lisäksi myös käytännöllinen sotilaallinen merkitys, koska kaukopartiosähkötysradio Kyynel M4:ssä ei kesäkuussa 1941 ollut vastaanotinta vasta kuin seuraavassa tuotantomallissa M7:ssä. Lahden radioaseman kautta annettiin jatkosodan aikana kaukopartioille yleisradiolähetysten loppuun sijoitetuilla tervehdyksillä viestejä. Samaa menetelmää käytti BBC antaessaan ohjeita Ranskan vastarintaliikkeelle Saksan valtakunnan miehittämään Ranskaan. Kaukopartiot saattoivat ottaa vastaan Lahden radioasemalta lähetetyt viesti Töpö -radiolla, jonka näköiskopio on Koti- ja radiomuseon radiomuseossa.

Jatkosotaan ennen joillekin radiomastoille eri puolilla Suomea asennettiin saksalaisen sotilaslentämistä helpottavat radiomajakat. Ne auttoivat operaatio Barbarossan toimeenpanoa.

Toisen maailmansodan jälkeen sveitsiläinen Brown & Boveri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1953 asemalle hankittiin kaksi 100 kW:n lähetintä. Sveitsiläisen Brown & Boverin valmistamasta lähetinparista saatiin yhteistehona antenniin 200 kW. Käyttökustannukset muodostuivat huomattavasti edullisemmiksi kuin vanhalla Marconilla.selvennäSamana vuonna valmistui myös ula-lähetin säteilyteholtaan 15 kW, ja sen suuntaava antenni sijoitettiin itäisen maston huippuun. Ula-aseman teho suunnattiin Tampereen, Jyväskylän ja Mikkelin muodostamaan kulmaan. TV-lähetykset aloitettiin RCA:n valmistamalla lähettimellä maaliskuussa vuonna 1958. Myös TV-antenni asennettiin itäisen maston huippuun. Säteilytehoksi (ERP) muodostui 40 kW.[6][7]

Viisi pitkien aaltojen taajuutta 1928-1993
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaaltoaseman taajuutena oli aluksi 197 kHz (aallonpituus 1 523 m), myöhemmin 164 kHz (1 829 m), 166 kHz (1 807 m) ja 1950 alkaen 254 kHz (1 181 m) ja helmikuusta 1990 252 kHz; taajuuksia muutettiin muutamilla kilohertseillä pariin otteeseen käytössäoloaikana.[8][3]

Ultralyhyiden radioaaltojen taajuusmoduloivat (FM) lähettimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arvi Hauvonen Lahden radioaseman tarkkaamossa 1967.
Vuonna 1988 uusittu Tiirismaan televisio- ja radiomasto (12.5.2005)
Televisio- ja radiomasto lähikuvassa (4.2.2006)

Kööpenhaminan radiokonferenssi 1949, mihin Yhdysvallat ei osallistunut, määritteli toisen maailmansodan tuloksena suurehkon osan keskipitkien ja pitkien radioaaltojen hallinnasta toisen maailmansodan voittajille. Erityisesti tämä vaikutti väkirikkaan Saksan brittiläisillä, ranskalaisilla ja yhdysvaltalaisilla miehitysvyöhykkeillä saksalaisten radioasemien mahdollisuuksiin saada kauas kantavia keskipitkien ja pitkien radioaaltojen taajuuksia. Myös Suomi katsottiin toisen maailmansodan häviäjävaltioihin kuuluvaksi.

Atlantic Cityn radiokonferenssissa 1947 oli päätetty, että yleisradiolähetyksille osoitetaan taajuusalue 87,5 - 100,0 MHz. [9]

Näin ollen Saksassa alkoi voimakas taajuusmoduloitujen radiolähetysten kehitys menetettyjen tai saamatta jäävien amplitudimoduloitujen satoja kilometrejä kantavien harvan lähetysverkon radioasemien korvaaminen lukuisalla määrällä vain 50 - 70 km kantavilla taajuusmoduloiduilla asemilla. Suomessa teknilliset kokeilut suoritettiin Helsingissä vuoden 1940 pitämättä jääneiden Helsingin olympiakisojen Helsingin olympiastadionin tornista 1951. Vasta 1953 päästiin rakentamaan varsinaista ularadioverkkoa.

Lahden radioasemalle toteutettiin ultralyhyiden radioaaltojen (nykyään 87,5 - 108,0 MHz, mistä käytännössä kohdennetaan 100 kHz:n suojakaistoin 87,6 - 107,9 MHz yleisradiolähetysluville) ula-aaltojen radioasema 1954. Ensimmäinen FM-lähetin oli lähetysteholtaan 3 kW ja sen valmistaja oli RCA (the Radio Company of America). Lahden ularadioaseman lähetysantenni sijoitettiin Radiomäen itäiseen radiomastoon.

Tiirismaan radio- ja tv-masto Hollolan Tiirismaalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1967 valmistui Tiirismaan radio- ja tv-masto, jonne siirtyi oleellinen osa Lahden radioaseman lähetyksistä.

Lahden radioaseman loppu radioasemana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäaaltolähetykset asemalta päättyivät 31. toukokuuta 1993. ULA- ja TV-lähetykset olivat siirtyneet Radiomäeltä vuonna 1967 samana vuonna valmistuneelle Tiirismaan radio- ja tv-asemalle. Radiomastot ovat edelleen käytössä ja niistä on useita vuokralaisia.

Lahden vanha radioasema ja Lahden radioasema siirtyivät Radio- ja tv-museosäätiö sr:lle, minkä asiamiehenä on Lahden yleisradioaseman viimeinen päällikkö, Hannu Hannula. Hannu Hannula on Radio- ja tv-museosäätiö sr:n asiamies. [10]

Radioaseman päällikkö Alku Päätös
Liuksiala, Erkki A., DI 1927 1928
Hauvonen, Arvi, Ins 1928 1967
Vohlonen, Veikka, Ins 1967 1983
Hannula, Hannu, Ins 1983 1993

[11]

Radio Suomen Päijät-Hämeen maakuntaradio Lahden Radio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osittain perinteen vuoksi Radio Suomen Päijät-Hämeen maakuntaradio on nimetty Lahden Radioksi.

Lahden Radio- ja tv-museo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion Lahden entiseen radioasemaan liittyy Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseo, Lahden kaupunginmuseon Radio- ja tv-museo Mastola. Se on sijoitettu vuonna 1935 valmistuneeseen asemarakennukseen. Museossa on Arvi Hauvosen muistoradioamatööriasema OH3R. Museossa järjestetään radioon ja televisioon liittyviä teemanäyttelyitä. Museon länsipuolella on ulkonäyttely erilaisista antenneista sekä myös runsaasti käytössä olevia satelliittiantenneja.

Kulttuuriympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museovirasto on määritellyt Radiomäen radioaseman mastoineen ja rakennuksineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[12]

Radiomastot ovat myös Lahden tärkeimpiä maamerkkejä.

Lahden vanhan radioaseman ja Lahden radioaseman kehittyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aika Tapahtuma
6.9.1927 Radiomastojen rakennusalueen raivaaminen puista
14.9.1927 Radiomastojen pystytyksen aloittaminen
26.11.1927 Radiomastojen valmistuminen
22.4.1928 Lahden vanhan radioaseman käyttöön vihkiminen, lähetysteho 25 000 W, kuuluvuus 200 km, 1 500 000 väestökattavuus, Radiomäenkatu 43
1929 Lahden vanhan radioaseman lähetystehon lisääminen 25 000 W:sta 40 000 W:iin. Lahden yleisradioasemasta tulee yhtä voimakas kuin siihen asti voimakkain Kominternin toinen radioasema Moskovassa, minkä tehoa oli kohotettu 40 000 W:iin vuoden 1927 puolella. 22. marraskuuta 1929 Elektrosilassa aloittaa kolmas radioasema, radiotsentr-5, minkä teho on jo 100 000 W.
21.10.1934 Lahden radioaseman peruskiven laskeminen, Radiomäenkatu 37
1934 Lahden vanhan radioaseman lähetysteho 49 000 W, Radiomäenkatu 43
5.12.1935 Lahden radioaseman taajuusmoduloitujen lähetysten asema valmistuu, ensimmäiset lähetykset lähetysteholla 150 000 W, Marconin lähettimen enimmäisteho 220 000 W.[13]
24.12.1935 Lahden radioaseman säännölliset lähetykset alkavat, kuuluvuus Etelä-Suomessa Jyväskylään saakka, Radiomäenkatu 37
15.5.1937 Lahden studio siirretään Torikatu 3:een sen valmistuttua.[13]
1938 Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasema Lahti II aloittaa lähetyksensä, lähetysteho 1 000 W, Radiomäenkatu 37
1940 Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasema Lahti III aloittaa lähetyksensä, Radiomäenkatu 37
21.1.1949 Lahden radioaseman lyhytaaltoradioasemat Lahti II ja Lahti III siirretään Poriin.
1953 Lahden radioaseman pitkien aaltojen asemalle hankitaan kaksi 100 000 W:n Brown & Boweri -lähetintä, lähetysteho yhteensä 200 000 W, Radiomäenkatu 37
1953 Lahden radioaseman ultralyhyiden aaltojen (ula) taajuusmoduloitujen (FM) lähetykset aloitetaan itäisestä radiomastosta, Radiomäenkatu 37
25.1.1954 Lahden radioaseman ultralyhyiden aaltojen (ula) taajuusmoduloitujen (FM) lähetyksillä uudistetun radioaseman vihkiäiset, Radiomäenkatu 37
3.8.1958 Lahden radioaseman televisiolähetykset aloitetaan, Radiomäenkatu 37
1960 Lahden radioasemalta aletaan lähettää yleisohjelman lisäksi rinnakkaisohjelmaa, Radiomäenkatu 37
1961 Lahden radioasemalta aletaan lähettää perustetun Lahden paikallisstudion maakuntaohjelmaa, Radiomäenkatu 37
1966 Lahden radioasemalta aletaan lähettää television toisenkin kanavan ohjelmia, Radiomäenkatu 37
1984 Lahden radio aloittaa toimintansa,Radiomäenkatu 37
31.5.1993 Lahden pitkien aaltojen radiolähetykset päättyvät kello 12:00, Radiomäenkatu 37

[14][15]

Lahden radioaseman ensimmäinen käyttöpäällikkö, Erkki Liuksiala, piti lyhytmerkintäistä päiväkirjaa mastojen pystytyksistä, mistä on myös kuvia. https://twitter.com/Radiomastot

Lahden pitkien ja lyhyiden aaltojen sekä ultralyhyiden aaltojen radiolähettimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahden radioasemalta 21.tammikuuta 1954 siirretty lyhyaaltoradiolähetin Porin Väinölän lyhyaaltoradioasemalla vuoden 1954 kuvassa. Myös Helsingistä siirrettiin Itä-Porin Väinölään lyhytaaltoradiolähetin 1954.

Lahden vanhan radioaseman lähetykset olivat yleisradiolähetysten pitkien aaltojen lähetyksiä, mitkä siirtyivät 5. joulukuuta 1935 Radiomäenkatu 43:sta uudelle Lahden radioasemalle Radiomäenkatu 37:ään. Varsinaiset säännölliset lähetykset aloitettiin 24. joulukuuta 1935.

Kokeiluvaiheessa Lahden radioaseman lähetyssisältöjä lähetettiin Helsingistä toukokuusta 1937 alkaen Helsingin yleisradioasemalta koelähettimellä, minkä teho oli vain 250 W. Lähetystaajuus oli tuolloin Lahti II:lla Helsingistä 6140 kHz, mistä tulee aallonpituudeksi 48,86 m.

Lahden yleisradioasemille ei koskaan perustettu yleisradiolähetysten keskipitkien aaltojen lähetyksiä, vaan 1938 Lahti II:ksi tuli yleisradion lyhyiden aaltojen lähetykset samoin kuin Lahti III:ksi. Lahden yleisradioaseman lyhytaaltolähetin siirrettiin Lahdesta Radiomäeltä Porin lyhytaaltoradioasemalle 21. tammikuuta 1949, mistä tuli Suomen lyhytaaltoradiolähetysten keskus. Porin lyhytaaltoradioaseman Suomen omat lähetykset Porin Preivikin asemalta päättyivät 31. joulukuuta 2006, minkä jälkeen Digita vuokrasi lähetysaikaa mm. China Radio Internationalille, CRI:lle.

Lahden radioaseman pitkät aallot

Aika asema taajuus aallonpituus lähetysteho modulaatioaste nykyinen aaltoaluemerkintä
22.4.1928 Lahti I (Lahden vanha radioasema) 197 kHz 1 523 m 25 000 W LW
10.7.1929 Lahti I (Lahden vanha radioasema) 167 kHz [1] 1 796 m 40 000 W 70% LW
1933 Lahti I (Lahden vanha radioasema) 167 kHz 1 796,4 m 40 000 W LW
5.12.1935 Lahti I (Lahden vanha radioasema) 166 kHz 1 807,2 m 40 000 W 70% LW
5.12.1935 Lahti I (Lahden radioasema) 166 kHz 1 807,2 m 150 000 W 90% LW
1.9.1945 Lahti I (Lahden radioasema) 160 kHz 1 875 m 150 000 W LW
1.3.1950 Lahti I (Lahden radioasema) 254 kHz 1 181 m [3] LW
1953 Lahti Ula I (Lahden radioasema) kHz m W LW
1.2.1990 Lahti I (Lahden radioasema) 252 kHz m [3] LW

Lahden radioaseman lyhyet, myös ultralyhyet aallot

Aika asema taajuus aallonpituus lähetysteho nykyinen aaltoaluemerkintä
30.8.1938 Lahti II (Lahden radioasema) 9 500 kHz 31,56 m 1 000 W SW - 31m
30.8.1938 Lahti II (Lahden radioasema) 11 780 kHz 25,45 m 1 000 W SW - 25m [16][17]
16.11.1938 Lahti III (Lahden radioasema) 15 190 kHz 19,74 m 15 000 W SW - 19m
16.11.1938 Lahti III (Lahden radioasema) 17 800 kHz 16,84 m 15 000 W SW - 16m
1946 Lahti II (Lahden radioasema) 9 500 kHz 31,56 m 15 000 W SW - 31m
1953 Lahti Ula I (Lahden radioasema) kHz m W SW

Puute pitkien aaltojen lähetystaajuudesta 1945

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkien aaltojen radioaseman ongelmaksi muodostui se, että kun Lahden radioasema lähetti taajuudella 166 kHz niin Moskovasta lähetettiin taajuudella 172 kHz, kuusi kHz ylemmällä taajuudella. Lähetteet vaikuttivat toisiinsa, ja jotta ne eivät olisi vaikuttaneet toisiinsa radiovastaanotossa, olisi pitänyt eron olla kymmennen kHz. Suomen ulkoasiainministeriö sai Neuvostoliitolta 7. elokuuta 1945 kirjeen, jossa esitettiin, että Lahden radioasema voisi siirtyä lähettämään 160 kHz:llä, jotta päällekuuluvuutta ei enää esiintyisi. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Eero A. Wuori reagoi kirjeeseen ottamalla yhteyden myös suoraan Yleisradioon.

Teknillinen johtaja Jussi Rissanen ja talousjohtaja Einar Sundström allekirjoittivat 10. elokuuta 1945 lausunnon, että 160 kHz:llä toimii kaksi pitkien aaltojen radioasemaa: alankomaalainen ja 160 000 W:lla romanialainen, ja että romanialainen asema saattaisi häiritä Lahden radioaseman pitkien aaltojen lähetystä niin, että Yleisradion lähetysten kantavuus voisi jäädä 30 kilometrin päähän Radiomäestä. Lausunnosta ei ollut pääjohtaja Hella Wuolijoen allekirjoitusta. Yleisten töiden ja kulkulaitosten ministeriö ilmoitti suullisesti puhelimitse Yleisradiolle, että se on muutettava lähetystaajuutensa 31. elokuuta ja 1. syyskuuta välisenä yönä 160 kHz:lle.

Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön toinen ministeri, Yrjö Murto ilmoitti päätöksen kirjallisesti 13. syyskuuta 1945 Yleisradion hallintoneuvoston tiedoksi. Keskustelussa pääjohtaja Hella Wuolijoen asemasta eduskunnassa Yrjö Kilpeläinen, Jahvetti, luki Lahden 166 kHz:n taajuudesta luopumisen pääjohtaja Wuolijoen syyksi. Lex Jahvetti hyväksyttiin ja Yleisradion pääjohtajaa ei valinnut enää Yleisradion hallintoneuvosto, vaan eduskunta. Hella Wuolijoki vaihtui Yleisradion pääjohtajana 1. tammikuuta 1950 Einar Sundströmiin. [18]

Pitkien aaltojen taajuudet yleensä jaettiin kansainvälisissä radiokonferensseissa, koska maiden käyttämät taajuudet vaikuttaisivat lähetyksin moniin muihinkin maihin.

Radionvalmistusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahden radioasemalla rakennettiin Tampereen Radioyhdistystä, joka vastasi maaliskuusta joulukuuhun 1930 yleisradiolähetyksistä, varten posti- ja telehallituksen 700 watin yleisradiolähetin. Tampereen yleisradio oli siirtymässä Tammerkosken rannalta Pyynikkiin.

Yleisradiolla oli omaa vähätehoisten yleisradiolähettimien valmistusta. Posti- ja telehallitus tilasi mm. Tampereen Radioyhdistyksen vielä maaliskuusta 1930 joulukuuhun Yleisradion tuella toimineelle Pyynikin näkötornin yleisradioasemalle 700 watin lähettimen Lahden suuraseman radiopajalta. Lahden radioasemalla rakennettiin myös 1 000 watin lähetin Porin yleisradioasemaa varten. Oulun asemalle Lahdessa rakennettiin 1 200 watin lähetin. Kun Oulun tilapäinen lähetin vaihdettiin 10 000 watin Marconiin, siltä tilattiin vain osa laitteistosta. Sen teki jo Yleisradion Helsingin radiopaja toteuttaen mm. lähettimen ohjaimen, modulaatio-osan sekä alankomaalaisen Philipsin kanssa höyrytasasuuntaajan. Oulussa aloitettiin 10 000 watin teholla lähettäminen kesällä 1936. [19]

Lahden radiopajan yksi suurehko hanke oli siirtää 1939 Lahden pitkien aaltojen 10 000 watin vanha Telefunken Turun yleisradioasemalle. Lahdessa valmistettiin pientaajuusvahvistimet, modulaattorit sekä tehtiin muutostyöt. [19]

  1. a b c Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 35. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  2. "HUOMIO, YLEISRADIO, LAHTI, SUOMI!" Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 5.11.2014. Viitattu 5.11.2014.
  3. a b c d Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 36. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  4. a b https://www.ess.fi/paikalliset/714871
  5. Eilinen ei unohdu, Orimattila-Seura
  6. Lahti radio- ja televisiokaupunkina. Yleisradion tiedotustoimisto, Helsinki 1968.
  7. Lahti radiokaupunkina (Internet Archive) Lahti. Arkistoitu 7.6.2009. Viitattu 4.5.2014.
  8. DX Re: Lahti 164 Verkkokeskustelun tallennus. Mail-archive.com. 16. maaliskuuta 2005.
  9. Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 80. (Sodassa hävinnyt Saksa aloittaa ulalähetykset) Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  10. https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/radio+ja+tv+museosaatio+sr/09608557
  11. Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 35. (Yleisradion suurasemahanke toteutuu) Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  12. Lahden suurradioasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. a b Raimo Mäkelä: Suomen radiohistoriaa vuosilta 1930 – 1939 raimomakela.fi. Viitattu 3.10.2021.
  14. Helena Peippo (aik. Parviainen), esitelmä 20070110
  15. Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 37. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1
  16. Porin lyhytaaltoasema. Nettiradiot maailmalla ja Suomessa. Arkistoitu 21.12.2016. Viitattu 5.12.2023.
  17. {{Verkkoviite | Osoite = https://raimomakela.fi/porin-lyhytaaltoasema-valitti-suomi-kuvaa-maailmalle/ | Nimeke = Porin lyhytaaltoasema välitti Suomi-kuvaa maailmalle | Tekijä = Mäkelä, Raimo | Ajankohta = 12.9.2021 | Julkaisu = RaimoMakela.fi | Viitattu = 5.12.2023
  18. Kuka mahtoi myydä Lahden radiotaajuuden?, Kari Kallio, Radiomaailma 2/2016, sivu 14 http://www.oh3ac.fi/Lahden%20radiotaajuus.pdf
  19. a b Ilmonen, Kari: Yleisradion historia 1926-1996, osa 3, Tekniikka - kaiken perusta ja hakemistot, s. 38. Helsinki: Yleisradio, WSOY:n painolaitokset, 1996. ISBN 951-43-0715-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]