Leuanalussylkirauhanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvassa ihmisen sylkirauhaset. Numerolla 2 on merkitty leuanalussylkirauhanen.

Leuanalussylkirauhaset (lat. glandula submandibularis) ovat ihmisen suuontelon suuriin sylkirauhasiin kuuluvia eksokriinisiä erityisrauhasia. Normaalitilassa ne erittävät noin 69–70 % kaikesta syljestä.[1][2] Ruokailun aikana leuanalussylkirauhasten osuus vähenee, koska valtaosan sylkinesteestä erittää korvasylkirauhanen (lat. glandula parotis). Leuanalussylkirauhasia on kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat symmetrisesti molemmin puolin suuonteloa leukaluun (lat. mandibula) kulman (lat. angulus mandibulae) takana. Leuanalussylkirauhasen rauhaskudos on yhteydessä suuonteloon leuanalussylkirauhasen tiehyen (lat. ductus submandibularis) välityksellä. Leuanalussylkirauhasen tiehyt kulkee leveän suupohjalihaksen (lat. musculus mylohyoideus) päällä anteriorisesti ja päättyy suunpohjan pinnalla olevaan kielenaluslihakkeeseen (lat. caruncula sublingualis).[3][4]

  1. Abraham L. Kierszenbaum, Laura L. Tres: Histology and Cell Biology - An Introduction to Pathology, s. 504. Elsevier, 2012.
  2. Kontis TC, Johns ME: Head and Neck Surgery – Otolaryngology. Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia, 2001.
  3. Wolfgang Dauber, Founded by Henry Feneiz: Pocket Atlas of Human Anatomy, s. 134 - 138. Thieme, 2007.
  4. IFAA; FCAT; FIPAT: Terminologia Anatomica, s. 15, 35, 47. Thieme, 1998.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.