Marsipaani
Marsipaani on manteleista ja tomusokerista tehty makeismassa.
Perusreseptiin tarvitaan yhtä paljon manteleita ja tomusokeria (mitattuna painossa). Mantelit kuoritaan ja jauhetaan, lisätään tomusokeria sekä tilkka vettä ja mahdollisesti karvasmanteliöljyä tai muita makuaineita. 1950-luvun lopun Emännän tietokirjassa mainitaan valmistusaineina lisäksi munanvalkuainen ja appelsiininkukkavesi.[1]
Marsipaania on helppo sekä muotoilla että värjätä. Yleisiä kaupan olevia kuvioita ovat muun muassa marsipaanipossut ja -hedelmät. Marsipaania käytetään myös paljon suklaamakeisissa.
Mantelijauheen ja sokerin muodostamaa massaa tiedetään käytetyn jo vuoden 1000 paikkeilla Kaukoidässä. Reseptin arvellaan kulkeutuneen Eurooppaan arabien mukana, aluksi Espanjaan. Siitä tuli Euroopassa suosittu jälkiruoka, mutta sokerin kalleuden vuoksi muiden makeiden ruokien tavoin vain yläluokalle. Sokeri halpeni nopeasti 1800-luvulle tultaessa, ja marsipaanin kaupallinen valmistus Euroopassa alkoi Niedereggerin leipomossa Saksan Lyypekissä 1806. Kaupunki on yhä tunnettu marsipaaninvalmistuksestaan.[2]
Karkeaa marsipaania kutsutaan mantelimassaksi.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marsipaani Wikimedia Commonsissa