Neurolingvistinen ohjelmointi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: jako kappaleisiin

Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP; engl. neuro-linguistic programming[1]) on näennäistietede,[2] jonka tavoitteena on parantaa muun muassa ajattelu- ja tunnetaitoja, vuorovaikutustaitoja, tapoja kehittää itseään ja ymmärtää muita. NLP:tä hyödynnetään yhtenä menetelmänä muun muassa kouluttamisessa, valmentamisessa, johtamisessa ja terapiatyössä.

NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa, vaan se koostuu useista eri tekniikoista ja malleista. NLP on saanut alkunsa menestyksekkäiden terapeuttien (Fritz Perls, Virginia Satir, Milton H. Erikcson) toimintaa mallittamallaselvennä. Se pohjautuu kalifornialaisten kielitieteen professori John Grinderin ja psykologi Richard Bandlerin 1970-luvun alussa tekemiin tutkimuksiin. Vuosien saatossa NLP:tä on kehitetty useiden asiantuntijoiden toimesta. Keskeisiä kehittäjiä ovat olleet esimerkiksi Robert Dilts, Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Steve Andreas, Connirae Andreas ja Tad James.

NLP:tä sovelletaan Suomessa monin tavoin. Suomen NLP-yhdistys ry on perustettu 1990 ja se on toiminut aktiivisesti 30 vuotta. Yhdistyksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta NLP:stä. Suomen NLP-yhdistyksessä on noin 1 000 jäsentä.

Kouluttautuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa NLP:tä voi opiskella kouluttajia ja valmentajia johdolla. Myös moni työväenopisto järjestää NLP-koulutuksia. Kansainvälisiä NLP-toimijoita ja yhteisöjä ovat esimerkiksi aselvennä Society of NLP, NLP University (NLPU), IANLP ja IANLPt.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NLP:n loivat alun perin radikaalina tunnettu kielitieteen professori John Grinder ja filosofian ja psykologian opiskelija Richard Bandler Kalifornian yliopistossa Santa Cruzissa. Bandler piti iltaisin terapiakoulutusta, jossa sovelsi vuokraemännältään, perheterapeutti Virginia Satirilta oppimiaan taitoja. Kuultuaan asiasta Grinder osallistui Bandlerin tilaisuuksiin, innostui ja sanoi Bandlerille ”Opeta minulle mitä sinä teet, minä sanon sitten mitä se on.” Myöhemmin NLP:tä alkoivat kehittää Leslie Cameron-Bandler, Judith DeLozier, Robert Dilts, Maryann ja Edward Reese, Todd Epstein ja Tad James. NLP:n kehitykseen ovat hyvin voimakkaasti vaikuttaneet myös hypnoterapeutti Milton H. Erickson ja antropologi Gregory Bateson.

Myöhemmin Bandlerin ja Grinderin polut erkanivat, ja Bandler alkoi kouluttaa 7 päivän NLP-koulutuksia, kun taas Grinderin tyylisuunnan koulutukset ovat kestoltaan vähintään 16-päiväisiä. Bandler perusti maailmanlaajuisen yhteisön The Society of NLP:n hallinnoimaan NLP-nimen käyttöä ja NLP-koulutuksen toteutumista. Samoin perustein muiden muassa Robert Dilts ja moni muu taho käyttää ja kehittää NLP:tä. NLP:lle ominaista on jatkuva kehittyminen ja kehittäminen: mikään uusi ei kumoa aiempaa, vaan syventää ja täydentää sitä.

Maailmalla ehkä tunnetuinlähde? NLP-menetelmiä käyttävä yritysvalmentaja on Anthony Robbins.

Arvostelua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NLP:tä on kritisoitu ennen kaikkea seuraavista asioista:

  • NLP:llä ei nimestään huolimatta ole neurotieteisiin perustuvaa pohjaa, vaan he luokittelevat sen näkökulmasta riippuen new ageksi tai näennäistieteeksi.[3]
  • NLP:n viitekehys on niin laaja, että sitä on lähes mahdotonta arvioida kokonaisuutena; osa sen käyttämistä käsitteistä liittyy behavioristiseen tai kognitiiviseen psykologiaan, osa on perustajien Bandlerin ja Grinderin sekä myöhempien NLP-soveltajien itse kehittämiä.lähde?
  • NLP-terapian antajien kokemus, koulutus ja pätevyys vaihtelee. NLP-nimikkeen alla voidaan markkinoida lukuisia erilaisia tuotteita ja terapioita. Näihin lukeutuvat muun muassa erilaiset manipulaatio- tai itsehypnoosimenetelmät, jotka voivat antaa epärealistisia lupauksia terapian hyödyistä.
  • NLP:llä ole selkeää tutkimuspohjaa se luokitellaankin näennäistieteeksi[4][5][6].
  • Psykiatrian dosentti, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri Hannu Lauerma katsoo NLP:n olevan aggressiivisesti ja kritiikittömästi markkinoitu oppirakennelma, ja koko käsitteen nimi on Lauerman mukaan valetieteellinen ja harhaanjohtava. Lauerman mukaan NLP:n kliinisestä vaikuttavuudesta ei ole tieteellistä näyttöä ja monet NLP:n perusoletukset on jopa osoitettu kestämättömiksi. Hänen mukaansa NLP on erityisen vaarallista, jos sitä käytetään asianmukaisen lääketieteellisen hoidon sijasta skitsofreniapotilaisiin, jotka ovat alttiita vaarallisiin tai väkivaltaisiin tekoihin. [7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.6.2013.
  2. ↑ William F. Williams, ed. (2000): Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 235. Fitzory Dearborn Publishers, ISBN 978-1-57958-207-4.
  3. ↑ William F. Williams, ed. (2000): Encyclopedia of Pseudoscience: From Alien Abductions to Zone Therapy, s. 235. Fitzory Dearborn Publishers, ISBN 978-1-57958-207-4.
  4. ↑ F. Williams, W.: Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago: Fitzroy Dearborn, 2000. (englanniksi)
  5. ↑ neuro-linguistic programming (NLP) Skeptic's Dictionary. Arkistoitu 24.3.2005. Viitattu 26.6.2008. (englanniksi)
  6. ↑ Matti Kamppinen: Tähtien sota ja biotieteiden maailmankuva – Voima on veressä TSV. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 26.6.2008.
  7. ↑ Lauerma, Hannu (toim. Tiina Raevaara): ”Psyykkisen manipuloinnin ongelmat mielenhallinnan markkinoilla”, Voiko se olla totta? s. 136-141. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2017.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Drenth, J.D. (2003) Growing anti-intellectualism in Europe; a menace to science. Studia Psychologica, 2003, 45, 5-13
  • Lilienfeld S. O, Steven Jay Lynn, and Jeffrey M. Lohr (toim). 2003 Science and Pseudoscience in Clinical Psychology. Guilford Press, New York. ISBN 1-57230-828-1
  • Williams, W. F. (toim. 2000) Encyclopedia of pseudoscience: Neurolinguistic programming. Chicago Fitzroy Dearborn. ISBN 1-57958-207-9


Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neurolingvistinen_ohjelmointi&oldid=22740472”