Savukoski
Savukoski | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Lapin maakunta |
Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
Kuntanumero | 742 |
Hallinnollinen keskus | Savukosken kirkonkylä |
Perustettu | 1916 |
Kokonaispinta-ala |
6 496,57 km² 6:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 6 440,01 km² |
– sisävesi | 56,56 km² |
Väkiluku |
971 295:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
– väestötiheys | 0,15 as./km² (31.8.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 10,0 % |
– 15–64-v. | 56,9 % |
– yli 64-v. | 33,1 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 97,0 % |
– ruotsinkielisiä | 0,4 % |
– saamenkielisiä | 0,5 % |
– muut | 2,0 % |
Kunnallisvero |
9,10 % 106:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Antti Mulari |
Kunnanvaltuusto | 13 paikkaa |
2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • PS • Vas. |
6 4 2 1 |
www.savukoski.fi |
Savukoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 971 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 6 496,57 km², josta 56,56 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on Suomen kunnista alhaisin, vain 0,15 asukasta/km². Savukosken naapurikunnat ovat Pelkosenniemi, Salla ja Sodankylä.
Maantiede ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukosken taajama sijaitsee kunnan lounaisrajan lähellä. Kunnan likimain suorakaiteen muotoista aluetta (noin 70 km × 100 km) halkovat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Kunnan itäisin osa puolestaan kuuluu Venäjän puolelle laskevan Nuorttijoen vesistöalueeseen. Tyypillinen maisema on erämaata, jossa on suuria suoalueita ja yksittäisiä tuntureita.
Kunnan pinta-alasta kolmasosa on erilaisia luonnonsuojelualueita. Savukosken pohjoisosaan ulottuvat Sodankylän puolelta Urho Kekkosen kansallispuisto ja Sallan puolelta Värriön luonnonpuisto. Savukoskella sijaitsee myös Maltion luonnonpuisto.
Savukosken suurimmat järvet ovat Arajärvi, Kiurujärvi, Iso Akanjärvi ja Värriöjärvi. Ne sijaitsevat kunnan länsiosassa. Useimmat Savukosken järvet kuuluvat Kemijoen vesistöön.[7] Savukosken pohjoisosassa sijaitsee muinaisen jääjärven jäännös, Loitsana, jonka lähellä on kivikautinen asuinpaikka.[8]
Savukosken koillisrajalla Suomen ja Venäjän rajalla sijaitsee suomalaisen perinteen mukaan Joulupukin asuinpaikka Korvatunturi. Korvatunturi oli Suomen itärajan läntisin kohta vuosina 1920–1940. Savukosken korkein maastonkohta ja samalla kunnan pohjoisin piste on Sodankylän kunnanrajan ja valtakunnanrajan yhtymäkohdassa oleva Talkkunapää.
Savukoskella sijaitsee Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä-niminen suoalue, jolla on pisin suomenkielinen paikannimi.
Lapin liiton mukaan Savukoski on Suomen harvimmin asuttu kunta.[9]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hihnavaara, Kuosku, Lunkkaus, Martti, Rovala, Ruuvaoja, Nousu, Savukoski, Seitajärvi, Tanhua, Viitaranta, Värriö.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2022 lopussa Savukoskella oli 988 asukasta, joista 369 asui taajamassa, 607 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Savukosken taajama-aste on 37,8 %.[10]
Kunnassa on vain yksi taajama, Savukosken kirkonkylä.[11]
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukoskella kylmin kuukausi on tammikuu ja lämpimin heinäkuu. Lämpöennätys 30,4 °C on vuodelta 1988, kylmyysennätys −47,3 °C taas vuodelta 1999.[12]
Savukosken ilmastotilastoa
|
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukoskella on ollut saamelaisasutusta esihistoriallisesta ajasta 1700-luvulle saakka. Savukosken kunta perustettiin keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1916.[13] Sitä ennen Savukoski oli osa Sodankylää.[14] Vuonna 1922 tapahtuneen niin sanotun läskikapinan operaatiot ulottuivat myös Savukosken alueelle. Neuvostoliiton partisaanit hävittivät jatkosodan loppuvaiheissa kesällä 1944 silloisen Seitajärven kylän. Paikalle on pystytetty iskussa surmansa saaneiden kyläläisten muistomerkki.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukosken kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Antti Mulari.[15] Vuonna 2021 Mulari jäi virkavapaalle ja hänen viransijaisekseen valittiin Eeva-Maria Maijala.[16]
Kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa, joista kuusi on keskustan hallussa kaudella 2021–2025. Kokoomuksella on neljä paikkaa, perussuomalaisilla kaksi paikkaa ja vasemmistoliitolla yksi paikka.[6]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurimmat työnantajat olivat vuonna 2005 Savukosken kunta, Pelkosenniemen–Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä, Metsähallitus ja Korvatunturin Marja Oy.[17]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metsäkoneyritys A & L Harju Oy, Liesijoen Yhteismetsä ja sahatavara- ja arvopaperikauppaa tekevä L Mattila Oy.[18]
Kunnan alueelta on löydetty fosfaattia vuonna 1966. Soklin kaivoksen kaivospiirilupa myönnettiin 2016, valtuusto hyväksyi Soklin kaivoksen asemakaavan toukokuussa 2017. Kaivosyhtiö Yaran on päätettävä 2021 mennessä avaako se kaivoksen.[19]
Porotalous on merkittävä elinkeino, poroja on kymmenen kertaa enemmän kuin ihmisiä. Savukoski onkin manner-Suomen toiseksi alkutuotantovaltaisin kunta Lestijärven jälkeen: 41 prosenttia kunnan työvoimasta sai vuonna 2015 elantonsa maa-, metsä- ja kalataloudesta.[20] Savukoskella naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,65-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna. Naiset ansaitsivat miehiä enemmän 38 muussakin kunnassa, joista useimmat ovat Pohjois-Suomessa, syinä etenkin miesten suuri osuus alkutuotannossa ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[21]
Savukosken pohjoisosassa Nuorttijoen varrella sijaitsi vuosina 1912–1918 Kemi Oy:n silloisen metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin johtama Suomen ensimmäinen suuri konesavotta. Sandberg hankki työmaalle Yhdysvalloista kaksi telaketjuilla varustettua höyryveturia, joilla vedettiin työmaalta hakatut tukit Kemijoen varteen uitettaviksi Kemiin. Toinen vetureista on entisellä työmaalla Tulppiossa ja toinen Lapin metsämuseossa Rovaniemellä.[22]
Savukoskella järjestetään vuosittain pääsiäisenä Kuivalihamarkkinat.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Sivistys- ja kulttuuritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilaitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukoskella esi- ja perusopetusta annetaan Korvatunturin koulussa (luokka-asteiden 0-9 yhtenäiskoulu). Samassa kiinteistössä (Sauherrantie 23B) toimii myös toisen asteen yleissivistävää opetusta antava Savukosken lukio.[24][25]
Kirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Savukosken kirjasto sijaitsee Korvatunturin koulun naapurina (Sauherrantie 23C). Hallinnollisesti Savukosken kirjasto on eräs Pelkosenniemen, Savukosken ja Sodankylän kuntien yhteisen kirjastolaitoksen eli Sompion kirjaston yksi toimipiste.[26][27][28] Savukosken kirjasto kuuluu Sompion kirjaston kautta myös Lapin kirjaston nimellä tunnettuun seudulliseen kirjastokimppaan.[29]
Uskonnolliset yhteisöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista Savukoski kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan.[30] Seurakunta toimii myös Pelkosenniemen kunnan alueella. Entinen Savukosken seurakunta liitettiin Pelkosenniemen seurakuntaan vuonna 1931.
Herätysliikkeet ja ortodoksinen kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Savukosken rauhanyhdistys[31]. Lestadiolaisuuden arvellaan tulleen paikkakunnalle ylimuoniolaisen saarnamiehen Heikki Parkajoen vuonna 1868 tekemän saarnamatkan seurauksena. Juhani Raattamaan vieraillessa paikkakunnalla 1876 toimi Herralan talo seurapaikkana. Raattamaa vieraili Savukoskella myös vuosien 1882–1884 laajan Koillis-Pohjanmaan matkansa yhteydessä.[32] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Savukosken alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[33]
Tunnettuja savukoskelaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aleksi Hihnavaara (1882–1938) eli Mosku
- Albert Ikäheimo (1904–1989) eli Karhu-Alpi, karhunkaataja
- Juha Julkunen (s. 1968 tai 1969), umpihankihiihtäjä
- Eeva-Maria Maijala (s. 1967), kansanedustaja
- Tyyne Martikainen (1931–2024), kirjailija
- Markus Mustajärvi (s. 1963), kansanedustaja
Muita henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Savukoski Oikeusministeriö. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Savukoski. Järviwiki. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Kaivos uhkaa tuhota 10 000 vuotta vanhat asuinpaikat Yle.fi. Yleisradio.
- ↑ https://www.lappi.fi/lappi/kunnat/savukoski
- ↑ Taajama-aste alueittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2022 Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Taitto_TUULET KORJATTU.indd helda.helsinki.fi. Viitattu 14.2.2019.
- ↑ Savukosken historiaa www.savukoski.fi. Viitattu 11.11.2011.
- ↑ https://www.geocaching.com/geocache/GC2YZPD_savukosken-hautausmaa?guid=4fe0159b-9897-4931-96b7-67dffe693832
- ↑ Ulkuniemi, Ilkka: Antti Mulari Savukosken kunnanjohtajaksi Yle. 25.6.2014. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäyle 13.7.2021
ei löytynyt - ↑ Faktoja Savukoskesta Savukosken kunta. Viitattu 7.2.2018.
- ↑ Alueen Savukoski yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 28.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Savukosken valtuusto hyväksyi Sokli-kaavan äänin 11-5 Yle. 16.5.2017. Viitattu 28.1.2018.
- ↑ Kuntalehti selvitti: Mitkä kunnat ovat vain yhden työnantajan ja toimialan varassa? Kuntalehti. 26.1.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Vihavainen, Suvi ym.: Tässä Suomen kunnassa naisen euro on 218 senttiä – Katso, millaiset tuloerot kotikuntasi miehillä ja naisilla on Helsingin Sanomat. 14.5.2019. Viitattu 14.5.2019. (Tilaajille.)
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1961, s. 197. Helsinki: Otava, 1960.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2022 Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Esi- ja perusopetus Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Savukosken lukio Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Kirjasto Savukosken kunta, savukoski.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Savukosken toimipiste (Sompion kirjasto) kirjastot.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Savukosken kirjasto Sompion kirjasto, sompionkirjasto.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Tietoa Lapin kirjastosta Lapin kirjasto, lapinkirjasto.finna.fi. Viitattu 31.5.2020.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Rauhanyhdistykset rauhanyhdistys.fi. Viitattu 26.6.2011.
- ↑ Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys. Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899., s. 139–140. Oulu: Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry, 1997. ISBN 951-8940-69-X
- ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savukoski Wikimedia Commonsissa
- Savukosken kunnan kotisivu
- Tilastokeskus – Savukosken avainluvut
- Savukosken kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- O. Hytönen : Kerran Savukoskestakin, Kemin-Lapin kirkottomasta pitäjästä, Helsingin Sanomat, 26.11.1939, nro 320, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- O. Hytönen : Kerran Savukoskestakin, osa II, Helsingin Sanomat, 03.12.1939, nro 327, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
|