Stefano Tilli
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Stefano Tilli. | |||
| Maa: | |||
| Miesten yleisurheilu | |||
| MM-kilpailut | |||
| Helsinki 1983 | 4 × 100 metriä | ||
| EM-kilpailut | |||
| Split 1990 | 4 × 100 metriä | ||
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Budapest 1983 | 60 metriä | ||
| Pireus 1985 | 200 metriä | ||
| Välimeren kilpailut | |||
| Casablanca 1983 | 4 × 100 metriä | ||
| Latakia 1987 | 100 metriä | ||
| Latakia 1987 | 200 metriä | ||
| Latakia 1987 | 4 × 100 metriä | ||
| Ateena 1991 | 200 metriä | ||
| Casablanca 1983 | 100 metriä | ||
Stefano Tilli (s. 22. elokuuta 1962 Orvieto) on italialainen pikajuoksun MM-mitalisti ja Euroopan-mestari. Hän aloitti urheilu-uransa roomalaisessa Polisportiva Kronos -seurassa valmentajanaan Plinio Castrucci ja edusti myöhemmin AAA Ostia -seuraa. Hän on pituudeltaan 178-senttimetrinen.[1]
Tilli voitti 60 metrin sisäratojen Euroopan-mestaruuden Budapestissa 1983 ajalla 6,63. Saman vuoden Helsingin MM-kilpailuissa hän juoksi avausosuuden Italian 4 × 100 metrin viestijoukkueessa, joka saavutti hopeaa Italian ennätysajalla 38,37.[2][3] Kuukautta myöhemmin hän saavutti Casablancan Välimeren kilpailuissa kultaa 4 × 100 metrin viestissä ja pronssia 100 metrillä[1]. Göteborgin sisäratojen EM-kilpailuissa 1984 hän keskeytti 200 metrin välieräjuoksun. Saman vuoden Los Angelesin olympialaisissa hän karsiutui 100 ja 200 metrin välierissä ja kuului neljänneksi sijoittuneeseen Italian pikaviestijoukkueeseen.[2][3]
Tilli voitti sisäratojen Euroopan-mestaruuden 200 metrillä Pireuksessa 1985 ajalla 20,77. Stuttgartin EM-kilpailuissa 1986 hän karsiutui 200 metrillä välierissä ja oli 4 × 100 metrin viestissä viides. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän karsiutui 200 metrillä välierissä sekä juoksi alku- ja välierissä Italian pikaviestijoukkueessa, joka sijoittui loppukilpailussa toisella kokoonpanolla kuudenneksi.[2][3] Myöhemmin samana syksynä hän voitti Latakian Välimeren kilpailuissa kultaa 100 ja 200 metrillä sekä 4 × 100 metrin viestissä[1]. Soulin olympialaisissa 1988 hän karsiutui 200 metrin välierissä ja juoksi ankkuriosuuden viidenneksi sijoittuneessa Italian 4 × 100 metrin viestijoukkueessa.[2][3]
Tilli juoksi Splitin EM-kilpailuissa 1990 ankkuriosuuden pronssia saaneessa Italian pikaviestijoukkueessa. Lisäksi hän sijoittui 200 metrillä neljänneksi ja karsiutui 100 metrillä välierissä. Hän voitti vuonna 1991 Ateenan Välimeren kilpailuissa kultaa 200 metrilä. Saman vuoden Tokion MM-kilpailuissa hän karsiutui 200 metrin välierissä ja kuului viidenneksi sijoittuneeseen Italian 4 × 100 metrin viestijoukkueeseen. Genovan sisäratojen EM-kilpailuissa 1992 hän karsiutui 200 metrin välierissä.[2][3]
Tilli kärsi 1990-luvulla usean vuoden ajan loukkaantumisista[1]. Hän karsiutui sisäratojen MM-kilpailuissa 60 metrin alkuerissä Torontossa 1993 ja välierissä Barcelonassa 1995. Vuonna 1996 hän karsiutui 60 metrin välierissä Tukholman EM-hallikilpailuissa ja 100 metrin alkuerissä Atlantan olympialaisissa. Ateenan MM-kilpailuissa 1997 hän karsiutui 100 metrin toisissa alkuerissä.[2][3]
Tilli sijoittui Budapestin EM-kilpailuissa 1998 100 metrillä neljänneksi sekä juoksi alkuerissä Italian 4 × 100 metrin viestijoukkueessa, joka loppukilpailussa sijoittui kahdeksanneksi. Sevillan MM-kilpailuissa 1999 hän karsiutui 100 metrin toisissa alkuerissä. Gentin sisäratojen EM-kilpailuissa 2000 hän sijoittui 60 metrillä neljänneksi. Sydneyn olympialaisissa hän karsiutui 100 metrin toisissa alkuerissä. Hän lopetti aktiiviuransa vuonna 2002.[2][3]
Tilli juoksi 100 metrin ennätyksensä 10,16 Zürichissä 22. elokuuta 1984 ja 200 metrin ennätyksensä 20,40 Cagliarissa 9. syyskuuta 1984. Sisäradoilla hän juoksi 60 metriä aikaan 6,59 Gentin EM-hallikilpailuissa 27. helmikuuta 2000 ja 200 metriä edelleen voimassa olevaan Italian ennätysaikaan 20,52 Torinossa 21. helmikuuta 1985.[2][3] Hän voitti Italian-mestaruuden 100 metrillä 1984, 1986, 1989, 1990, 1992 ja 1997 sekä 200 metrillä 1986, 1988 ja 1991[4]. Sisäratojen Italian-mestaruuden hän voitti 60 metrillä 1995, 1996 ja 2000 sekä 200 metrillä 1985 ja 1987[5].
Urheilu-uransa jälkeen Tilli valmensi Merlene Otteya. 2010-luvulla hän toimi teknisenä neuvonantajana Italian yleisurheiluliitossa ja urheilukommentaattorina Italian yleisradioyhtiö RAI:ssa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Stefano Tilli Olympedia. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Stefano Tilli Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Stefano Tilli Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
- ↑ Italian championships gbrathletics.com. Viitattu 30.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Italian indoor championships gbrathletics.com. Viitattu 30.7.2023. (englanniksi)