Suwałkin kuvernementti
| Suwałkin kuvernementti Сувалкская губерния (venäjäksi) Gubernia suwalska (puolaksi) Suvalkų gubernija (liettuaksi) |
|
|---|---|
Vaakuna |
|
Suwalkin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
| Valtio | Venäjän keisarikunta |
| Kuningaskunta (erikoishallinnon maakunta) | Kongressi-Puola |
| Perustettu | 1867 |
| Lakkautettu | 1915 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Suwałki |
| Pinta-ala (10 824,3 neliövirstaa[1]) | 12 318,7 km² |
| Väkiluku (1897) ([1]) | 582 913 |
Suwałkin kuvernementti (puol. Gubernia suwalska, ven. Сувалкская губерния, Suvalskaja gubernija, liett. Suvalkų gubernija) oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1867–1915. Kuvernementin kattaman alueen pohjoisosa on nykyisin osa Liettuaa ja eteläosa Puolaa. Lisäksi pieni kaistale alueesta kuuluu Valko-Venäjän Hrodnan alueen luoteisnurkkaan.
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Suwałkin kuvernementin asukasluku oli 582 913 ja pinta-ala 10 824,3 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 12 318,7 neliökilometriä. Väestöstä 87,4 prosenttia (509 265 as.) asui maaseudulla ja 12,6 prosenttia (73 648 as.) kaupungeissa.[1] Vuonna 1905 kuvernementissa oli noin 629 100 asukasta, joista 75 600 asui kaupungeissa.[2]
-
Sulawałkin kuvernementin kartta kihlakuntajakoineen (1896). (venäjäksi)
-
Sulawałkin kuvernementin kartta (1911). (puolaksi)
-
Kongressi-Puolan aluejako (1907). (puolaksi) Suwałkin kuvernementti on kuvan oikeassa yläosassa (vaaleansininen alue)
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Suwałki (22 648 as.). Vuonna 1897 Suwałkin kuvernementissä oli seitsemän kihlakuntaa oheisen taulukon mukaisesti:[1][2]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Suwałkin kihlakunta | 1 294,0 | 92 910 | Suwałki (22 648 as.) |
| Augustówin kihlakunta | 1 779,0 | 79 214 | Augustów (12 743 as.) |
| Naumiestisin kihlakunta | 1 558,9 | 67 295 | Kudirkos Naumiestis (Valdislavov, 4 595 as.) |
| Vilkaviškisin kihlakunta | 1 115,7 | 76 883 | Vilkaviškis (ennen 1917: Vilkoviški, 5 788 as.) |
| Kalvarijan kihlakunta | 1 167,9 | 70 425 | Kalvarija (9 378 as.) |
| Marijampolėn kihlakunta | 1 913,9 | 114 262 | Marijampolė (6 737 as.) |
| Sejnyn kihlakunta | 1 994,9 | 81 924 | Sejny (3 778 as.) |
| Sulawałkin kuvernementti Yhteensä |
10 824,3 | 582 913 | Suwałki |
Äidinkielen mukaan ryhmiteltynä kuvernementin väestön enemmistön vuonna 1897 muodostivat liettualaiset 52,2 prosentin väestöosuudella. Vähemmistössä oleviin kieliryhmiin kuuluivat puolalaiset (23,0 %), juutalaiset (10,1 %), saksalaiset (5,2 %), valkovenäläiset (4,6 %), venäläiset (4,2 %), ukrainalaiset (0,4 %), ja tataarit (0,1 %). Muita kieliä puhui äidinkielenään 0,2 % asukkaista. [3] Puolalaiset olivat kuitenkin enemmistönä Suwałkin (noin 62/93 tuhannesta) ja Augustówin kihlakunnissa (39/79 tuhannesta), muissa kihlakunnissa oli liettualaisenemmistö.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b c Suvalskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2.11.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suwałkin kuvernementti Wikimedia Commonsissa