Suomen Meripelastusseura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen Meripelastusseura ry
Seuran logo
Seuran logo
Perustettu 1897
Toimiala Vapaaehtoinen Meripelastus
Päämaja Helsinki
Toiminta-alue Suomenlahti, Saaristomeri, Pohjanlahti ja Pohjois-Suomi, Päijänne ja Kokemäenjoki, sekä Vuoksen vesistöalue
Jäsenet 2 000+
Viralliset kielet Suomi, Ruotsi
Toimitusjohtaja Jori Nordström
Aiheesta muualla
meripelastus.fi

Suomen Meripelastusseura ry (SMPS; ruots. Finlands Sjöräddningssällskap rf) on vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö Suomessa.

SMPS:ään kuuluu kaikkiaan 59 jäsenyhdistystä, joista 29 sijaitsee ympäri Suomen rannikkoa ja 30 sisävesillä[1]. Seuran laivastoon kuuluu yli 140 erityyppistä pelastusalusta, joiden miehistönä toimii yli 2 000 meripelastajaa. Kaikkien alusten miehistö toimii vapaaehtoispohjalta, eikä saa palkkaa työstään. Vuosittain SMPS:n vapaaehtoiset suorittavat noin kaksituhatta erilaista pelastus- ja avustustehtävää. SMPS:n vapaaehtoiset auttavat vuosittain yli kolmeatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköiseltä menehtymiseltä. Suomen Meripelastusseura toimii myös veneilyturvallisuuden parantamiseksi jakamalla tietoa ja yrittämällä vaikuttaa asenteisiin.

Suomen Meripelastusseura on SOSTEn jäsenjärjestö[2] ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiusjärjestö.[3]

SMPS:n toiminnan arvo valtiolle vuosittain on noin 35 miljoonaa euroa.lähde? Pelastustehtävien määrä lisääntyy vuosittain, mutta samaan aikaan valtion ohjaama tuki pienenee. SMPS:n toiminta pyörii pääosin lahjoitusten ja jäsenmaksujen varassa.

Operatiivinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Seuran lippulaiva, 1999 rakennettu pelastusristeilijä Jenny Wihuri.

Merialueella alukset toimivat yhteistyössä meripelastuksen vastuuviranomaisen, eli Rajavartiolaitoksen kanssa. Käytännössä läheisimpänä yhteistyökumppanina on paikallinen merivartiosto ja meripelastus- tai meripelastuslohkokeskus. Sisävesillä vastuuviranomaisena toimii paikallinen pelastuslaitos sekä hätäkeskus.

Meripelastusalukset päivystävät tavallisesti koko avovesikauden, noin vapusta marras-joulukuun vaihteeseen. Alukset ovat tavallisesti noin 15–60 minuutin lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden. Monet alukset ovat etenkin kesäviikonloppuisin usein välittömässä valmiudessa. Tällöin alus on joko liikkeellä omalla toiminta-alueellaan tai miehistö päivystää asemalla.

Tyypillisiä hälytystehtäviä ovat mm. konevikaisten ja karilleajaneiden huviveneiden avustukset ja hinaukset, erilaiset etsinnät merialueilla ja saaristoissa sekä vuotavien alusten avustamiset. Kaikilla meripelastusaluksilla on myös valmius perusensiavun antamiseen, useilla myös sairaankuljetus- ja ensivastetehtäviin sekä tulipalojen sammuttamiseen.

Kaikki merellä sattuvat vahingot, jotka katsotaan meripelastustehtäviksi, ovat avuntarvitsijalle ilmaisia. Muista tehtävistä, kuten konevikaisen aluksen siirtohinauksesta esimerkiksi saaresta mantereelle peritään kulukorvaus. Tällaisten tapausten varalta on veneilijöiden mahdollisuus liittyä SMPS:n Trossi-palveluun. Trossi takaa maksuttoman avun veneelle myös tilanteissa, joissa ihmishenkiä ei ole vaarassa. Palvelu kattaa veneen korjausavun vesillä tai sen hinaamisen lähimpään korjauspaikkaan. Tarpeen vaatiessa avustetaan korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.

Suomen Meripelastusseuralla on käytössään myös amatööriradiolähetyslupa.

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten miehistöjen koulutus perustuu SMPS:n järjestämiin kursseihin, paikallisyhdistysten järjestämiin koulutuksiin sekä ulkopuolisten järjestöjen pitämiin kursseihin ja tutkintoihin. Useimmilla paikallisyhdistyksillä on omat vaatimuksensa miehistön koulutuksessa.

Nuorisotoiminta

Noin 15 paikallisyhdistystä ympäri Suomea järjestää nuorisotoimintaa. Nuorisotoiminnassa harjoitellaan lähes samoja asioita, kuin miehistön toiminnassa. Nuorisotoimintaan voi liittyä 9-15-vuotiaana yhdistyksestä riippuen.

Koulutuskeskus

SMPS:llä oli vuosina 1997–2006 oma koulutuskeskus Itäisellä Suomenlahdella, Loviisan edustalla sijaitsevalla Boistön saarella.[4] Keväällä 2009 avattiin SMPS:n uusi koulutuskeskus Merivartiostolta vapautuneelle Bågaskärin saarelle. Bågaskärissä järjestetään miehistölle monia kursseja, joissa osallistuja pääsee parantamaan taitojaan. Myös nuorisolle järjestetään omia kursseja, joissa nuori pääsee tutustumaan muiden yhdistysten nuoriin ja samalla valmistautumaan miehistöön siirtymiseen.

Koulutustasot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokkaat

Miehistö

Päällystö

Meripelastustaitokilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittain loppukesällä järjestetään Meripelastustaitokilpailut jossa kolmihenkiset joukkueet mittaavat taitojaan erilaisilla meripelastukseen liittyvillä rasteilla. Rastien aiheet ovat: ensiapu, navigointi, viestiliikenne, vedenvarasta nostaminen, merimiestato ja ajankohtainen aihe. Virhepisteet rasteilla ja kokonaisaika ratkaisevat voittajan.

Kilpailuja viime vuosilta

  • 2022 Maarianhaminassa, voittaja Ahvenanmaan Merivartioston joukkue[5]
  • 2021 Peruttu Koronaviruksen seurauksena
  • 2020 Peruttu Koronaviruksen seurauksena
  • 2019 Konnevedellä, voittaja Valkeakosken Pelastusasema[6]
  • 2018 Raahessa, voittajana Team 42 (Helsingin Meripelastusyhdistys). [7]
  • 2017 Savonlinnassa, voittajana Meriturvan joukkue.
  • 2016 Raumalla, voittajana Meriturvan joukkue.
  • 2015 Espoossa, voittajana Meriturvan joukkue.
  • 2014 Tampereella, voittajana Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkue.
  • 2013 Turussa, voittajana Keski-Suomen maastopelastajien joukkue.
  • 2012 Jämsässä, voittajajoukkue löytyi Turusta[8]
  • 2011 Kotkassa Merikeskus Vellamon ympärillä.[9]
  • 2010 Kuopiossa Väinölänniemellä, voittajana Meripelastusaseman 1. joukkue.[10]
  • 2009 Inkoossa, Bågaskärin toimintakeskuksessa. Voittajana Tampereen yhdistyksen joukkue.[11]
  • 2008 Valkeakoskella, voittajana Meripelastusasema 1:den (Helsinki) joukkue.

Suomen Meripelastusseuran liput

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Meripelastusseuralla on eri aikoina ollut monenlaisia lippuja. Yksi ensimmäisistä oli kokovalkoinen, jonka tangonpuoleisessa yläkulmassa oli ristikkäiset ankkurit punaisen kreikkalaisen ristin päällä. Tämä lippu korvattiin jo ennen sotia uudella: se oli Suomen lippu, jonka ristin keskipisteessä oli seuran merkki sinireunaisessa valkopohjaisessa ympyrässä. Tällä lipulla ei tarkkaan ottaen ollut virallisen kansallislipun asemaa, vaikkakin sitä käytettiin sellaisena uuteen lippulakiin asti. Lipun hankki Meripelastusseuralle yhteisön valtuuskunnan eli korkeimman päättävän elimen pitkäaikainen puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Antti Wihuri.

Kun laki Suomen lipusta vuonna 1978 uudistettiin, kiellettiin eräitä laissa nimenomaan lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta käyttämästä Suomen lipussa mitään lisäkuvioita.[12]. Niinpä myös Meripelastusseuran lippu oli poistettava käytöstä vuoden 1981 alkuun mennessä ja korvattava pursilipusta muunnetulla, jossa sinisten raitojen keskelle lisättiin valkoiset. Tällä muutoksella se saatiin ujutettua pursilippujen joukkoon ja siten pelastettua kokonaan poistamiselta.

Punainen Risti riitautti Meripelastusseuran oikeuden käyttää merkissään punaista ristiä. Punainen Risti katsoi, että heillä on siihen yksinoikeus Geneven sopimusten ja Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Lisäksi korostettiin, että meripelastajat käyttävät yleensä merkkinään Yrjön ristiä. Pitkän käräjöinnin jälkeen merkki uusittiin vuonna 1997. Punaisen kreikkalaisen ristin tilalle vaihdettiin punainen Yrjön risti, joka on lävistetty valkoisella kreikkalaisella ristillä. Muutoin merkki pysyi ennallaan.

  • Meripelastusseuran vanhin tunnettu lippu vuosina 1899-1930.[13]
    Meripelastusseuran vanhin tunnettu lippu vuosina 1899-1930.[13]
  • Vuosina 1930-1980 käytössä ollut lippu.
    Vuosina 1930-1980 käytössä ollut lippu.
  • Vuosina 1980-1997 käytössä ollut lippu.
    Vuosina 1980-1997 käytössä ollut lippu.
  • Vuodesta 1997 alkaen käytössä ollut lippu.
    Vuodesta 1997 alkaen käytössä ollut lippu.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen Meripelastusseuran jäsenyhdistykset
  2. ↑ Jäsen­järjestöt Soste. 15.3.2022. Viitattu 4.10.2023.
  3. ↑ Verkosto, joka pelastaa ihmishenkiä Vapepa. Viitattu 4.10.2023.
  4. ↑ Luotsisaaren historia Oy Boistö Ab. Viitattu 28.8.2014.
  5. ↑ Tulokset meripelastus.fi. Viitattu 5.11.2022.
  6. ↑ Tulokset mptk2019.fi. Arkistoitu 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  7. ↑ Meripelastustaitokilpailut 2018 raahenmeripelastus.fi. Arkistoitu 11.5.2020. Viitattu 11.5.2020.
  8. ↑ http://meripelastus.fi/fi/tiedotteet.html?Tid=1564[vanhentunut linkki]
  9. ↑ http://www.meripelastus.fi/fi/tiedotteet.html?Tid=1275[vanhentunut linkki]
  10. ↑ http://www.meripelastus.fi/fi/tiedotteet.html?Tid=1063[vanhentunut linkki]
  11. ↑ http://www.meripelastus.fi/toimintakeskus/galleria9.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Laki Suomen lipusta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1978/19780380
  13. ↑ Juhani Merilahti: Sadan vuoden meripelastustyö. Suomen Meripelastusseura 1897 - 1997, s. 16. ISBN 952-90-8643-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Meripelastusseura&oldid=22611708”