Paulus Arajuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paulus Arajuuri
Henkilötiedot
Koko nimi Paulus Arajuuri
Syntymäaika 15. kesäkuuta 1988 (ikä 36)
Syntymäpaikka Helsinki, Suomi
Pelipaikka puolustaja
Pituus 192 cm
Paino 91 kg
Lempinimi Paukku
Junioriseurat
1993–1999 HAlku
2000–2003 NuPS
2004 Jokerit
2005 FC Espoo
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2005 FC Espoo 8 (1)
2006 FC Honka 1 (0)
2006 → FC Espoo (laina) 8 (2)
2007 HJK 0 (0)
2007 → Klubi 04 (laina) 25 (0)
2008–2009 IFK Mariehamn 45 (3)
2010–2013 Kalmar 56 (3)
2014–2016 Lech Poznań 70 (5)
2017–2019 Brøndby 66 (3)
2019–2021 Pafos 45 (3)
2021–2022 Anorthosis 25 (1)
2022 HJK 2 (0)
2023 HIFK 25 (3)
Maajoukkue
2007 Suomi U19 2 (0)
2008 Suomi U20 3 (0)
2008–2010 Suomi U21 12 (0)
2010–2021 Suomi 58 (3)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 8. lokakuuta 2023.[1]
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 17. marraskuuta 2021.

Paulus Arajuuri (s. 15. kesäkuuta 1988 Helsinki) on uransa päättänyt suomalainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan keskuspuolustaja. Viimeisen kautensa hän edusti Ykkösessä pelaavaa HIFK:ta. Hän lopetti uransa kauden 2023 päätteeksi.[2][3]

Arajuuri teki läpimurron liigatasolla IFK Mariehamnin riveissä kaudella 2008. Syyskuussa 2009 hän siirtyi ruotsalaiseen Kalmariin. Kolmen ja puolen Kalmarissa vietetyn kauden jälkeen Arajuuri siirtyi elokuussa 2013 puolalaiseen Lech Poznańiin, jossa hän voitti Puolan mestaruuden kaudella 2014–15 ja pääsi debytoimaan Eurooppa-liigassa seuraavalla kaudella. Tammikuussa 2017 Arajuuri siirtyi tanskalaisen Brøndbyn riveihin, jossa hän voitti Tanskan cupin kaudella 2017–18. Elokuussa 2019 Arajuuri siirtyi kyproslaiseen Pafokseen. Arajuuri toimi Pafoksessa joukkueen kapteenina. Kesällä 2021 Arajuuri siirtyi toiseen kyproslaiseen seuraan, Anorthosisiin, jota hän edusti yhden kauden ajan. Kesällä 2022 Arajuuri palasi Suomeen ja HJK:n riveihin. HJK:ssa Arajuuri pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta kauden 2022 päätteeksi. Uransa viimeiseksi jäänen kauden 2023 Arajuuri pelasi HIFK:n joukkueessa Ykkösessä.

A-maajoukkueessa Arajuuri debytoi 21-vuotiaana vuonna 2010 Etelä-Koreaa vastaan, ja hän vakiinnutti paikkansa maajoukkueen vakiomiehistössä vuoden 2015 aikana. Arajuuri on ollut maajoukkueen runkopelaaja EM-karsinnoissa 2014–15, MM-karsinnoissa 2016–17, Kansojen liigassa 2018 sekä EM-karsinnoissa 2019, ja hän on toiminut myös joukkueen kapteenina. Maajoukkueuransa Arajuuri päätti marraskuussa 2021 vuoden 2022 MM-karsintojen jälkeen.[4]

Seurajoukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuren pelaajaura aikuisten tasolla alkoi kaudella 2005, kun hän nousi FC Espoon Kakkosessa pelanneen edustusjoukkueen kokoonpanoon. Arajuuri siirtyi kaudeksi 2006 Veikkausliigassa pelanneeseen FC Honkaan.[5] Arajuuri debytoi Veikkausliigassa 18-vuotiaana, kun Mika Lehkosuo vaihtoi hänet kentälle 6. heinäkuuta 2006 ottelussa HJK–FC Honka. Ottelu jäi kuitenkin kauden ainoaksi liigaotteluksi. Kaudeksi 2007 Arajuuri siirtyi HJK:n riveihin, mutta hän pelasi koko kauden HJK:n Ykkösessä pelanneessa reservijoukkue Klubi 04:ssa.lähde?

IFK Mariehamn

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri siirtyi tammikuussa 2008 kahden vuoden sopimuksella Veikkausliigassa pelanneeseen IFK Mariehamniin.[6] Arajuuri debytoi IFK Mariehamnin riveissä 28. huhtikuuta 2008 kauden avausottelussa HJK:ta vastaan. Ensimmäisen liigamaalin Arajuuri teki 8. toukokuuta 2008 ottelussa IFK Mariehamn–FC KooTeePee. Arajuuri pelasi kaudella 2008 yhteensä 24 liigaottelua, joista 22 avauskokoonpanossa. Maaleja Arajuuri teki kaksi ja IFK Mariehamn oli Veikkausliigassa kahdestoista.lähde?

Läpimurron liigatasolla tehtyään Arajuuri jatkoi IFK Mariehamnin vakiopelaajana myös kaudella 2009. Kausi oli joukkueelle edelliskautta parempi ja IFK Mariehamn oli Veikkausliigassa lopulta neljäs. Arajuuri pelasi yhteensä 21 liigaottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa. Hän teki kauden aikana yhden maalin.lähde?

Kalmar FF

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri siirtyi syyskuussa 2009 tehdyn sopimuksen mukaisesti tammikuussa 2010 neljän vuoden sopimuksella Ruotsin Allsvenskanissa pelanneen Kalmar FF:n riveihin.[7] Hän debytoi Allsvenskanissa 13. maaliskuuta 2010 ottelussa Kalmar–IFK Göteborg. Arajuuri pelasi kauden aikana yhteensä 13 ottelua, joista 12 avauskokoonpanossa. Hän debytoi myös Eurooppa-liigan karsinnoissa. Kalmar oli kauden päätteeksi Allsvenskanissa yhdeksäs.lähde?

Ensimmäiset maalinsa Allsvenskanissa Arajuuri teki 23. kesäkuuta 2011 ottelussa Kalmar–GAIS, kun hän teki joukkueen molemmat maalit 2–1-voitossa.[8] Arajuuri pelasi kauden 2011 aikana yhteensä kymmenen ottelua, joista yhdeksän avauskokoonpanossa. Maaleja syntyi kaksi. Kalmar oli Allsvenskanissa kahdeksas, ja Ruotsin Cupissa joukkue eteni finaaliin, mutta hävisi sen Helsingborgille. Kalmar pääsi kuitenkin cupin kautta Eurooppa-liigan karsintoihin.lähde?

Todellisen läpimurron Kalmarissa Arajuuri teki kaudella 2012, kun hän vakiinnutti paikkansa avauskokoonpanossa. Arajuuri pelasi yhteensä 21 ottelua, joista kaikki avauskokoonpanossa. Arajuuri pelasi myös Kalmarin kaikki kuusi Eurooppa-liigan karsintaottelua. Kalmar eteni 3. karsintakierrokselle, mutta joukkue putosi kuitenkin jatkosta hävittyään otteluparinsa Young Boysille. Kalmar oli Allsvenskanissa kymmenes.lähde?

Arajuuri jatkoi avauskokoonpanon pelaajana kaudella 2013 ja hän debytoi myös Kalmarin kapteenina.[9] Arajuuri pelasi alkukaudesta 12 ottelua avauskokoonpanossa, mutta hänen hyvä alkukausi katkesi lonkkaleikkaukseen, joka piti hänet sivussa kokoonpanosta kauden loppuun asti.[10] Kalmarin hyvä kausi Allsvenskanissa päättyi neljänteen sijaan.lähde?

Lech Poznań

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri siirtyi elokuussa 2013 tehdyn sopimuksen mukaisesti tammikuussa 2014 kolmen vuoden sopimuksella Puolan Ekstraklasassa pelanneen Lech Poznańin riveihin.[11] Arajuuri debytoi Lech Poznańissa 5. huhtikuuta 2014 ottelussa Lech–Jagiellonia. Arajuuri pelasi loppukaudesta 2013–14 viisi ottelua, joista neljä avauskokoonpanossa. Lech jäi Ekstraklasassa toiseksi, kun Legia Varsova vei mestaruuden. Lech pääsi seuraavan kauden Eurooppa-liigan karsintoihin.lähde?

Arajuuri nousi vakituisesti Lech Poznańin avauskokoonpanoon loppuvuoden 2014 aikana. Ensimmäisen maalinsa Ekstraklasassa hän teki 14. helmikuuta 2015 ottelussa Pogon–Lech. Arajuuri pelasi kauden 2014–15 aikana yhteensä 25 ottelua, joista 24 avauskokoonpanossa. Maaleja hän teki kolme. Lech voitti Ekstraklasan ja Puolan mestaruuden, ja joukkue pääsi seuraavan kauden Mestarien liigan karsintoihin.[12] Arajuuri pelasi myös Puolan Cupin finaalissa, jonka Lech hävisi Legia Varsovalle.[13]

Lechin ja Arajuuren kausi 2015–16 alkoi europeleillä. Lech eteni Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan karsintojen kautta Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Arajuuri debytoi Eurooppa-liigassa 17. syyskuuta 2015 ottelussa Lech–Belenenses.[14] Joukkue jäi kuitenkin lohkossaan Baselin ja Fiorentinan taakse kolmanneksi. Lohkon viimeiseksi Lech jätti Belenensessin, mutta sen euro-ottelut päättyivät lohkovaiheeseen. Arajuuri jatkoi joukkueen avainpelaajana ja pelasi yhteensä 28 liigaottelua, joista 27 avauskokoonpanossa. Lisäksi Arajuuri pelasi kolmessa europelissä. Lech oli Ekstraklasassa seitsemäs.lähde?

Arajuuri pelasi syyskauden 2016–17 aikana 12 ottelua Lechin riveissä. Otteluissa syntyi kaksi maalia. Lech oli syyskauden päätteeksi Ekstraklasassa viides.

Brøndby

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri siirtyi heinäkuussa 2016 tehdyn sopimuksen mukaisesti tammikuussa 2017 kolmen vuoden sopimuksella Teemu Pukin seurakaveriksi Tanskan Superligassa pelanneen Brøndby IF:n riveihin.[15] Arajuuri debytoi Superligassa 12. maaliskuuta 2017 ottelussa Horsens–Brøndby. Arajuuri pelasi kevätkauden 2016–17 aikana kahdeksan ottelua, joista kuusi avauskokoonpanossa. Brøndby jäi Tanskan liigassa toiseksi, kun FC København vei mestaruuden. Brøndby pääsi seuraavan kauden Eurooppa-liigan karsintoihin, ja joukkue pelasi myös Tanskan cupin finaalissa, jonka se hävisi FC Københavnille.[16]

Arajuuren ja Brøndbyn kausi 2017–2018 alkoi Eurooppa-liigan karsintaotteluilla, joissa se kohtasi mm. Veikkausliigan VPS:n.[17] Brøndby ei kuitenkaan päässyt lohkovaiheeseen. Arajuuri vakiinnutti paikkansa Brøndbyn avauskokoonpanossa ja pelasi yhteensä 28 Tanskan liigan ottelua sekä kaksi Eurooppa-liigan karsintojen ottelua. Ensimmäisen maalinsa Tanskan liigassa Arajuuri teki 3. joulukuuta 2017 ottelussa SønderjyskE–Brøndby. Joukkue johti Tanskan liigaa kauden aikana, mutta jäi kuitenkin edelliskauden tapaan toiseksi, kun Midtjylland voitti mestaruuden.[18] Brondby pääsi taas Eurooppa-liigan karsintoihin, ja joukkue voitti Tanskan cupin kaatamalla finaalissa Silkeborgin.[19]

Arajuuri jatkoi Brøndbyn avauskokoonpanon pelaajana kaudella 2018–2019. Brøndby pelasi jälleen Eurooppa-liigan karsinnoissa, joissa se kohtasi mm. Jere Urosen Genkin, mutta ei päässyt lohkovaiheeseen. Arajuuri pelasi kauden aikana yhteensä 26 liigaottelua sekä kolme Eurooppa-liigan karsintojen ottelua. Brøndby oli Tanskan liigassa neljäs ja pääsi Eurooppa-liigan karsintoihin. Joukkue pelasi kauden päätteeksi jälleen Tanskan cupin finaalissa, mutta hävisi sen Tim Sparvin Midtjyllandille. Cupin otteluita Arajuurelle kertyi kolme.lähde?

Arajuuri ehti aloittaa kauden 2019–2020 Brøndbyssä. Hän pelasi neljä Tanskan liigan ottelua ja kuusi Eurooppa-liigan karsintojen ottelua. Arajuuri ja Brøndby kohtasivat Eurooppa-liigan 1. karsintakierroksella Turun Interin.[20]

Pafos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri siirtyi elokuussa 2019 Kyproksen liigassa pelaavaan Pafokseen. Seurat eivät julkistaneet siirtosummaa.[21] Hän debytoi Kyproksen liigassa 30. elokuuta 2019 ottelussa Pafos–AEK Larnaka. Arajuuri vakiinnutti heti paikkansa Pafoksen avauskokoonpanossa ja pelasi kauden aikana yhteensä 17 liigaottelua. Arajuuri toimi myös joukkueen kapteenina. Kyproksen liigan kausi 2019–2020 keskeytyi maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vuoksi. Sarjaa ei jatkettu enää tämän jälkeen. Pafos oli liigassa 22. kierroksen jälkeen seitsemäs.[22] Sama sijoitus toistui myös seuraavalla kaudella 2020-21.[23]

Anorthosis Famagusta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2021 Arajuuri siirtyi yksivuotisella sopimuksella toiseen Kyproksen pääsarjaseuraan Anorthosis Famagustaan.[24] Anorthosis eteni kaudella UEFA:n uuden seurajoukkuekilpailun Konferenssiliigan lohkovaiheeseen.[25] Arajuuri pelasi yhtä puoliaikaa vaille täydet minuutit lohkovaiheen otteluissa, mutta Anorthosis jäi lohkossaan kolmanneksi Gentin ja Partizanin taakse, eikä edennyt Konferenssiliigan pudotuspeleihin.[26][27] Ensimmäisen maalinsa Anorthosisin paidassa Arajuuri iski AEL Limassolin verkkoon 16. tammikuuta 2022.[28]

HJK

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2022 Arajuuri siirtyi loppuvuoden mittaisella sopimuksella takaisin Suomeen ja HJK:hon, jota oli edustanut jo aiemminkin.[29] Arajuuri pelasi loukkaantumisten värittämällä loppukaudella vain neljä ottelua HJK:n paidassa, joista kaksi Veikkausliigassa, yhden Mestarien liigan karsinnoissa ja yhden Eurooppa-liigan lohkovaiheessa.[30][31] Marraskuussa 2022 HJK ilmoitti, että Arajuuri jättää seuran hänen sopimuksensa päättyessä.[30]

HIFK

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2023 Arajuuri solmi kahden vuoden sopimuksen Ykköseen pudonneen HIFK:n kanssa.[32] Arajuuri ilmoitti syyskuussa 2023 lopettavansa uransa kauden päättyessä. Arajuuren viimeisessä ottelussa 7. lokakuuta 2023 SJK Akatemia voitti HIFK:n OmaSp Stadionilla 3-2.[3]

Maajoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuri debytoi ikäluokkansa (1988) maajoukkueessa 18-vuotiaana 5. helmikuuta 2007 Tel Avivissa pelatussa maaottelussa Israel–Suomi. Arajuuri pelasi oman ikäluokkansa maajoukkueessa viisi maaottelua.[33]lähde tarkemmin?

Alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa Arajuuri debytoi 19-vuotiaana 3. kesäkuuta 2008 Jyväskylässä pelatussa maaottelussa Suomi–Puola. Arajuuri kuului Suomen vakiomiehistöön vuoden 2011 alle 21-vuotiaiden EM-kisojen karsintaotteluissa. Arajuuri pelasi yhteensä 12 nuorten maaottelua.[34]lähde tarkemmin?

A-maajoukkueessa Arajuuri debytoi 21-vuotiaana, kun Stuart Baxter vaihtoi hänet kentälle 18. tammikuuta 2010 Espanjan Málagassa pelatussa maaottelussa Etelä-Korea–Suomi.[35] Debyytistä huolimatta Arajuuri pelasi vuoden 2010 alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Ensimmäisen arvokisojen karsintaottelun Arajuuri pelasi 11. kesäkuuta 2013, kun Mixu Paatelainen vaihtoi hänet kentälle Gomelissa pelatussa karsintaottelussa Valko-Venäjä–Suomi.[36]

EM-karsinnat 2014–2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hradecky
Uronen
Arajuuri
Toivio
Arkivuo
Sparv
Halsti
Hetemaj
Ring
Pukki
Hämäläinen
Suomen avauskokoonpano 4.9.2015
EM-karsintaottelussa Kreikka–Suomi.

Arajuuri vakiinnutti paikkansa A-maajoukkueessa syksyn 2015 aikana Markku Kanervan korvattua Mixu Paatelaisen maajoukkueen päävalmentajana.[37][38] Arajuuri nousi Suomen avauskokoonpanon pelaajaksi syys- ja lokakuun karsintaotteluissa. Ensimmäisen A-maaottelumaalinsa Arajuuri teki 11. lokakuuta 2015 Olympiastadionilla pelatussa karsintaottelussa Suomi–Pohjois-Irlanti, kun hän viimeisteli Suomen tasoituksen 1–1-tasapeliin päättyneessä ottelussa.[39] Suomi jäi vuoden 2016 EM-kisojen karsintalohkossaan neljänneksi Pohjois-Irlannin, Romanian ja Unkarin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäivät Färsaaret ja Kreikka. Arajuuri pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta viisi.lähde?

MM-karsinnat 2016–2017

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi aloitti valmistautumisen vuoden 2018 MM-kisojen karsintoihin uuden päävalmentajan Hans Backen johdolla. Arajuuri pelasi viidessä karsintoihin valmistavassa ottelussa ja kaikki vuoden 2016 neljä karsintaottelua kolmen topparin linjassa. Arajuuri debytoi Suomen kapteenina 12. marraskuuta 2016 Odessassa pelatussa karsintaottelussa Ukrainaa vastaan, kun kapteeni Niklas Moisander ja varakapteeni Tim Sparv olivat sivussa kokoonpanosta.[40] A-maajoukkueen vuosi 2016 oli synkkä, kun joukkue ei voittanut yhtään ottelua. Päävalmentaja Backe sai potkut joulukuussa 2016, ja uudeksi valmentajaksi nimitettiin Markku Kanerva.[41][42] Maajoukkue palasi Kanervan alaisuudessa neljän puolustajan linjaan, ja Arajuuri jatkoi avauksessa toisena topparina. MM-karsintojen loppu sujui Suomelta hyvin, ja Arajuuri pelasi vuonna 2017 viisi karsintaottelua. Suomi jäi vuoden 2018 MM-kisojen karsintalohkossaan viidenneksi Islannin, Kroatian, Ukrainan ja Turkin jälkeen. Lohkossa Suomen taakse jäi Kosovo. Arajuuri pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta yhdeksän ja vuosina 2016–2017 yhteensä 16 maaottelua, joissa hän teki kaksi maalia.lähde?

KL ja EM-karsinnat 2018–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maajoukkueen vuosi 2018 alkoi valmistautumisella uuteen kilpailuun, Kansojen liigaan. Suomi aloitti syksyllä C-liigassa samassa lohkossa Unkarin, Kreikan ja Viron kanssa. Arajuuri aloitti Kansojen liigan ottelut toppariparina Joona Toivion kanssa. Arajuuri pelasi kaikissa kuudessa Kansojen liigan ottelussa ja toimi kapteenina kolmessa ottelussa. Suomi voitti oman lohkonsa ja nousi Kansojen liigassa B-liigaan.[43] Arajuuri pelasi vuonna 2018 yhteensä kahdeksan maaottelua.lähde?

Maajoukkue jatkoi menestyksekkäiden Kansojen liigan otteluiden jälkeen vuoden 2020 EM-kisojen karsintoihin. Karsinnat alkoivat maaliskuussa 2019 tappiolla Italiaa vastaan, mutta voitot neljästä seuraavasta ottelusta nostivat Suomen lohkossa kakkossijalle ja taistelemaan toisesta suorasta kisapaikasta.[44] Arajuuri jatkoi topparina Suomen avauskokoonpanossa. Kun Suomi voitti lokakuussa Armenian 3–0, oli lohkon kakkossijan varmistaminen mahdollista jo karsintojen toiseksi viimeisessä ottelussa 15. marraskuuta 2019. Suomi voitti Liechtensteinin Töölön jalkapallostadionilla maalein 3–0, ja Arajuuri pelasi ottelussa Joona Toivion kanssa toppariparina.[45] Suomi oli karsintalohkossa Italian jälkeen toinen ja pääsi Markku Kanervan johdolla ensimmäistä kertaa karsinnoista EM-lopputurnaukseen. Suomen taakse jäivät Kreikka, Bosnia-Hertsegovina, Armenia ja Liechtenstein. Arajuuri pelasi Suomen kymmenestä karsintaottelusta kahdeksan.lähde?

Arajuuri ilmoitti maajoukkueuran päätöksestään yhdessä toppariparinsa Joona Toivion kanssa vuoden 2022 MM-kisojen karsintojen Ranska-päätöspelin jälkeen 16. marraskuuta 2021.[4]Arajuuren viimeinen esiintyminen maajoukkueessa tapahtui kolmea päivää aikaisemmin vierasvoitossa Bosnia-Hertsegovinasta.[46]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arajuuren veli on laulaja Niila Arajuuri ja isoäiti on näyttelijä Aila Arajuuri. Arajuuri asui avoliitossa Kyproksella näyttelijä Johanna Puhakan kanssa, mutta he erosivat alkuvuonna 2022.[47][48]

Saavutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lech Poznań

  • Ekstraklasa (1): 2014–2015
  • Puolan Super Cup (2): 2015, 2016

Brøndby IF

HJK

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi kaudelta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 6. marraskuuta 2023.

Kausi Seura Sarja O M
2005 FC Espoo Kakkonen(3) 8 1
2006 FC Honka Veikkausliiga 1 0
FC Espoo Kakkonen(3) 8 2
2007 HJK Veikkausliiga 0 0
Klubi 04 Ykkönen(2) 25 0
2008 IFK Mariehamn Veikkausliiga 24 2
2009 IFK Mariehamn Veikkausliiga 21 1
2010 Kalmar FF Allsvenskan 13 0
2011 Kalmar FF Allsvenskan 10 2
2012 Kalmar FF Allsvenskan 21 1
2013 Kalmar FF Allsvenskan 12 0
2013–2014 Lech Poznań Ekstraklasa 5 0
2014–2015 Lech Poznań Ekstraklasa 25 3
2015–2016 Lech Poznań Ekstraklasa 28 0
2016–2017 Lech Poznań Ekstraklasa 12 2
Brøndby Superliga 8 0
2017–2018 Brøndby Superliga 28 2
2018–2019 Brøndby Superliga 26 0
2019–2020 Brøndby Superliga 4 1
Pafos Kyproksen liiga 17 2
2020–2021 Pafos Kyproksen liiga 28 1
2021–2022 Anorthosis Kyproksen liiga 25 1
2022 HJK Veikkausliiga 2 0
2023 HIFK Ykkönen(2) 25 3
Yhteensä 376 24

(2) Toinen sarjataso.
(3) Kolmas sarjataso.

A-maajoukkuemaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne 9. lokakuuta 2017. Tilastossa Suomen maalit ensin.

Päivä Stadion Vastustaja Tulos Suomen maalit Kilpailu
1 11.10.2015 Olympiastadion, Helsinki Pohjois-Irlanti 1–1 87' 1–1 Arajuuri EM2016-karsinnat
2 05.09.2016 Veritas Stadion, Turku Kosovo 1–1 17' 1–0 Arajuuri MM2018-karsinnat
3 09.10.2017 Veritas Stadion, Turku Turkki 2–2 76' 1–1 Arajuuri, 88' 2–2 Pohjanpalo MM2018-karsinnat

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arajuuren seuratilastot Transfermarktin sivuilla
  2. ↑ Suomen kansan hurmannut Paulus Arajuuri lopettaa www.iltalehti.fi. Viitattu 28.9.2023.
  3. ↑ a b ​Ykkönen päätökseen – EIF juhli mestarina, MP ja SJK Akatemia Gnistanin seuraksi karsintoihin www.veikkausliiga.com. Viitattu 8.10.2023.
  4. ↑ a b Joona Toivio ja Paulus Arajuuri päättävät maajoukkueuransa www.palloliitto.fi. Viitattu 23.11.2021.
  5. ↑ FC Honka ja puolustajalupaus Arajuuri sopimukseen MTV3 Urheilu 26.3.2006. Arkistoitu 3.3.2017. Viitattu 2.3.2017.
  6. ↑ Paulus Arajuuri IFK Mariehamniin MTV3 Urheilu 14.1.2008. Arkistoitu 3.3.2017. Viitattu 2.3.2017.
  7. ↑ Ruotsin mestarijoukkue kaappasi suomalaisen Ilta-Sanomat 24.9.2009.
  8. ↑ Kaksi maalia iskenyt Arajuuri: Huikea ilta YLE Urheilu 24.6.2011.
  9. ↑ Suomalaistoppari kipparoi Kalmarin hienoon voittoon YLE Urheilu 21.4.2013.
  10. ↑ Paulus Arajuuri palaamassa tositoimiin Ilta-Sanomat 13.10.2013.
  11. ↑ Suomen maajoukkuetoppari Hämäläisen seurakaveriksi Puolaan YLE Urheilu 1.8.2013.
  12. ↑ Suomalaisfutaajat voittivat Puolan mestaruuden – tuleeko perään lisää kultaa ja kunniaa? Ilta-Sanomat 7.6.2015.
  13. ↑ Puolan "suomalaisjoukkueelle" tappio cupin finaalissa YLE Urheilu 2.5.2015.
  14. ↑ Suomalaisten joukkueet pisteille Eurooppa-liigassa YLE Urheilu 18.9.2015.
  15. ↑ Arajuuri jättää Puolan kentät taakseen – pitkä sopimus Bröndbyhyn YLE Urheilu 8.7.2016.
  16. ↑ Pukin maali ei auttanut: Bröndby hävisi cup-finaalin, FC Kööpenhamina juhlii tuplamestaruutta YLE Urheilu 25.5.2017.
  17. ↑ VPS kaatoi Bröndbyn täpötäyden kotiyleisön edessä – tanskalaiset silti jatkoon yhteismaalein 3-2 VPS 20.7.2017.
  18. ↑ Suomalaispelaajat juhlivat Tanskan mestaruutta – Teemu Pukin ura Bröndbyssä päättyi pettymykseen Ilta-Sanomat 21.5.2018.
  19. ↑ Teemu Pukki ja Paulus Arajuuri juhlivat Tanskan cupin voittoa – jahtaavat loppukaudella tuplamestaruutta Yle Urheilu 10.5.2018.
  20. ↑ Bröndby valmistautuu Interin kaatoon – Paulus Arajuuren sopimustilanne täysin auki Ilta-Sanomat 17.7.2019.
  21. ↑ Huuhkajien luottopelaaja Paulus Arajuuri siirtyy Kyproksen pääsarjaan YLE Urheilu 28.8.2019.
  22. ↑ Protathlima Cyta - Table www.transfermarkt.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  23. ↑ Protathlima Cyta - Table www.transfermarkt.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  24. ↑ Paulus Arajuuri löysi uuden seuran – jatkaa uraansa Kyproksella www.iltalehti.fi. Viitattu 29.4.2022.
  25. ↑ Paulus Arajuuri ja Anorthosis lohkovaiheeseen eurokentillä Huuhkajat.com. 27.8.2021. Viitattu 29.4.2022.
  26. ↑ Paulus Arajuuri - Detailed stats www.transfermarkt.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  27. ↑ UEFA.com: og-title-uefaeuropaconferenceleague-standings UEFA.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  28. ↑ Anorthosis Famagusta - AEL Limassol, Jan 16, 2022 - Protathlima Cyta - Match sheet www.transfermarkt.com. Viitattu 29.4.2022. (englanniksi)
  29. ↑ Pekka Mäntylä: Paulus Arajuuren HJK-sopimus on loppuvuoden mittainen HJK Helsinki. 18.7.2022. Viitattu 30.11.2022.
  30. ↑ a b Pekka Mäntylä: HJK:lla 21 sopimusta ensi kaudeksi – on aika kiittää lähtijöitä HJK Helsinki. 10.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
  31. ↑ Paulus Arajuuri - Detailed stats www.transfermarkt.com. Viitattu 30.11.2022. (englanniksi)
  32. ↑ HIFK: Paulus Arajuuri HIFK:n paitaan HIFK Fotboll. 6.2.2023. Viitattu 6.2.2023.
  33. ↑ Jalkapallokirjat 2008–2009
  34. ↑ Jalkapallokirjat 2009–2011
  35. ↑ Etelä-Korea kaatoi Huuhkajat Palloliitto 18.1.2010. Arkistoitu 13.3.2017. Viitattu 12.3.2017.
  36. ↑ Huuhkajat menetti lopussa johtonsa Yle Urheilu 11.6.2013.
  37. ↑ Mixulle potkut – "Onnea uusiin haasteisiin" YLE Urheilu 14.6.2015.
  38. ↑ Kanerva luotsaa Huuhkajia vuoden loppuun – apuna kaksi ex-maajoukkuepelaajaa YLE Urheilu 12.8.2015.
  39. ↑ Huuhkajat kiri lopussa tasoihin Pohjois-Irlantia vastaan YLE Urheilu 11.10.2015.
  40. ↑ Arajuuresta Huuhkajien kapteeni Ukrainaa vastaan YLE Urheilu 12.11.2016.
  41. ↑ Hans Backelle potkut Huuhkajista! MTV Sport 11.12.2016. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 10.1.2021.
  42. ↑ Markku Kanerva kolmivuotisella sopimuksella Huuhkajien päävalmentajaksi Yle Urheilu 12.12.2016.
  43. ↑ Huuhkajat voitti karsintalohkonsa! Maalin tappio Kreikassa riitti jatkopaikkaan Ilta-Sanomat 15.11.2018.
  44. ↑ Huuhkajien pääsy EM-kisoihin on nyt todella lähellä – loistavan Kreikka-voiton merkitys on massiivinen! Ilta-Sanomat 5.9.2019.
  45. ↑ Me teimme historiaa – Suomi EM-kisoihin! Ilta-Sanomat 15.11.2019.
  46. ↑ Paulus Arajuuri - National team www.transfermarkt.com. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
  47. ↑ Kotijoukot kannustavat: Tässä ovat Huuhkajat-pelaajien rakkaat www.iltalehti.fi. Viitattu 19.6.2021.
  48. ↑ Paulus Arajuuri ja Johanna Puhakka: Yllätysero! www.iltalehti.fi. Viitattu 29.4.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen joukkue – Jalkapallon EM-kilpailut 2020

1 Hradecký | 2 Arajuuri | 3 O’Shaughnessy | 4 Toivio | 5 Väisänen | 6 Kamara | 7 Taylor | 8 Lod | 9 Jensen | 10 Pukki | 11 Schüller | 12 Joronen | 13 Soiri | 14 Sparv | 15 Hämäläinen | 16 Lam | 17 Alho | 18 Uronen | 19 Kauko | 20 Pohjanpalo | 21 Lappalainen | 22 Raitala | 23 Jaakkola | 24 Valakari | 25 Ivanov | 26 Forss | Valmentaja: Kanerva

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Paulus_Arajuuri&oldid=22095210”