Pendolino
Pendolino on Italiassa kehitetty suurten kaupunkien keskusasemien väliseen liikenteeseen tarkoitettu suurinopeuksinen kallistuvakorinen juna.
Pendolino-junia on käytössä tai tulossa käyttöön Italiassa, Ranskassa, Sveitsissä, Espanjassa, Portugalissa, Puolassa[1], Sloveniassa, Tšekissä, Suomessa (VR), Venäjällä ja Britanniassa. Junia on tilattu yli 100,milloin? joista 53 Virgin Railille Lontoon ja Skotlannin välille.
Pendolino-junan on kehittänyt ja sitä valmistaa italialainen Fiat Ferroviaria, joka on ollut vuodesta 2002 lähtien ranskalaisen Alstomin omistuksessa.
Pendolino Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sm3
VR päätti vuonna 1992 tilata kaksi Pendolino-junaa, jotka tulivat käyttöön 1995. Vuonna 1997 tilattiin kahdeksan Pendolinoa lisää. Loput kahdeksan tilattiin 2002 ja ne saatiin käyttöön syksyyn 2006 mennessä. Nykyään VR:llä on käytössä 16 Pendolino-yksikköä. Kesällä 2020 Pendolinot liikennöivät Helsingistä Turkuun, Poriin, Vaasaan, Ouluun ja Joensuuhun sekä Kuopioon niin Jyväskylän kuin Kouvolan kautta[2].
Suomen Pendolinot ovat kuusivaunuisia. Kaksi yksikköä voidaan yhdistää 12-vaunuiseksi yksiköksi.
Pakkanen, lumi ja jää ovat aiheuttaneet vikoja Pendolinon kallistusyksikköön. Pendolinot olivatkin 1990-luvun puolivälissä ensimmäisinä vuosina Turun reitillä usein rikki. Sittemmin vikoja on jo pystytty vähentämään, vaikka täysin niistä ei ole päästy. Myös yksiköiden yhteen kytkeminen risteysasemilla on tuottanut vaikeuksia, jolloin junat on jouduttu ajamaan erillään.
Helsinki–Pietari-linja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sm6
Helsingin ja Pietarin välistä liikennettä hoitavalla Karelian Trains -yhtiöllä on käytössään neljä Pendolino-junayksikköä. Lisäksi yhtiöllä on kahdelle yksikölle osto-optio. Karelian Trainsin Pendolinoissa on seitsemän vaunua, ja junat on varustettu kaksoisvirtajärjestelmällä.[3] Erona VR:n juniin Pietarin-liikenteessä käytettävistä junista käytetään lyhennettä Sm6 tai nimeä Allegro (Allegro = nopeasti).
Pendolinojen Pietarin-liikenne alkoi 12. joulukuuta 2010.[4] Uusi kalusto lyhensi matka-ajan 5,5 tunnista 3,5 tuntiin. Osa matka-ajan nopeutumisesta johtuu siitä, että passintarkastukset suoritetaan liikkuvassa junassa. Venäjän-puolen ratakorjausten valmistumisen jälkeen matka-aika lyhentynee vielä puoli tuntia.
Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden vuoksi liikennöinti on loppunut toistaiseksi.[5]
Pendolino muissa maissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Italiassa junavalmistaja Fiat Ferroviaria aloitti kokeilut kallistuvilla vaunuilla vuonna 1970. Kokeiluissa kallistettiin vaunun koria sillä tavalla, että voitiin ajaa kaarteissa normaalijunia nopeammin sen vaikuttamatta matkustajien mukavuuteen. Katsottiin, että kallistuvakoriset junat toisivat autoilta ja lentokoneilta uusia matkustajia junille keskipitkillä matkoilla.
Kehitetty juna oli valmis koekäyttöön vuonna 1975, jolloin yhtiö tarjosi sitä Italian valtionrautateille FS:lle (Ferrovie dello Stato). Pendolino ETR401 eli "pikku heiluri" varustettiin ainoastaan ensimmäisen luokan matkustamolla ja asetettiin liikenteeseen välille Rooma–Venetsia.
Koeajoissa huomattiin nopeasti, että Pendolino pystyi vanhoilla rataosuuksilla jopa 40 % vanhoja junia lyhyempiin matka-aikoihin mukavuuden kärsimättä. FS tilasikin vuonna 1988 peräti 15 junaa ETR450-tyyppisiä Pendolinoja nopeaan liikenteeseen.
Espanja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samoihin aikoihin aloitettiin Espanjassa vastaavia testejä omalla Electrotren Basculante Type 443 -junalla, jota kutsuttiin nimellä "Platanito" eli pikku banaani, sillä se oli keltainen ja kiemurteli mutkaisilla radoilla.
Espanjan Renfen (Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles) Alaris-junassa on kolme vaunua. Näistä yksi on kokonaan ensimmäistä luokkaa, yksi toista luokkaa, keskivaunussa on ravintola ja puolet toista luokkaa. Ensimmäinen luokka muistuttaa lentokoneen business-luokkaa palvelultaan. Junat ovat melko lyhyitä Espanjan väkiluku huomioon ottaen, vaikkakin niitä liitetään useampia yhteen.
Slovenia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sloveniassa rautatieyhtiö SZ (Slovenske železnice) käyttää ICS ETR310 -Pendolinoja, joissa oli alun perin vain kolme vaunua, mutta slovenialaisten käytyä Suomessa tutustumassa VR:n kalustoon he ovat neuvotelleet nykyisen Alstomin kanssa mahdollisuuksista lisätä väliin kolme vaunua.
Portugali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Portugalin CP (Caminhos de Ferro Portugueses) käyttää CPA4000 ETR490 Alfa Pendular -junia, jotka muistuttavat suomalaisia junia. Niissä on kuusi vaunua ja korin ulkomuodotkin ovat suomalaisen sisarensa kaltaisia.
Tšekki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CD eli České Dráhy käyttää seitsemän vaunun ETR 680 -mallisia Pendolinoja. Seitsemästä vaunusta moottoroituja on neljä. Tšekit liikennöivät junillaan myös naapurimaihin, joten junissa on peräti kolme virtajärjestelmää. Niitä ovat Etelä-Tšekissä ja Etelä-Slovakiassa käytettävä 25 kilovoltin ja 50 hertsin vaihtovirta, Pohjois-Tšekissä ja Pohjois-Slovakiassa käytettävä 3 kilovoltin tasavirta ja Saksan sekä Itävallan 15 kilovoltin 16 2/3 hertsin vaihtovirta.
Sveitsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sveitsin valtion rautateiden (SBB-CFF-FFS) Cisalpino ETR 470 -junassa oli kolme yksikköä, joista jokaisessa on kolme vaunua eli yhteensä junassa on yhdeksän vaunua kuten Italian valtionrautateiden ETR 450- ja ETR 460 -junissakin. Cisalpinot käyttivät kaksoisvirtajärjestelmää. SBB:llä oli neljä ETR 470 -junaa, joita käytettiin vuoden 2014 lopulle. Ne kulkivat Zürichin ja Milanon välillä.[6]
SBB:llä on seitsemän ETR 610 -junaa, joita se on tilannut kahdeksan lisää. Uudet junat otetaan käyttöön vuonna 2015, jolloin ne korvaavat käytöstä poistuvat ETR 470 -junat. [7]
Britannia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Virgin Trains on operoinut mutkaista WCML:n (West Coast Main Line) länsirannikon linjaa Class 390 -Pendolinoilla vuodesta 2002. Reitit kulkevat Lontoosta Skotlannin Glasgow'hun palvellen myös Birminghamia, Liverpoolia ja Manchesteria. Virgin Trains on ostanut Alstomilta kaikkiaan 53 junaa. Junat on rakennettu Birminghamissa.
Grayriggin onnettomuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pendolino-junatyypin ainoa vakava onnettomuus sattui 23. helmikuuta 2007 WCML-linjalla, Englannin Grayriggin kylässä Kendalin kaupungin pohjoispuolella. Onnettomuushetkellä junassa oli 111 matkustajaa. Onnettomuudessa kuoli yksi ihminen ja viisi loukkaantui vakavasti.[8] Yhteensä 22 ihmistä joutui sairaalahoitoon, lievempiä vammoja sai 55 matkustajaa.[9]
Onnettomuuden arvellaan johtuneen viallisesta vaihteesta. Kuolonuhrien ja vammojen vähäisyyden arvellaan johtuneen junan turvarakenteista, jotka kestivät ja pitivät matkustajat junan sisäpuolella.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alstomin tiedote 30.5.2011
- ↑ Kaukoliikenteen aikataulut 15.6.–9.8.2020 (PDF) VR. Arkistoitu 27.6.2020. Viitattu 25.6.2020.
- ↑ http://www.fi.alstom.com/home/Newsroom/business_news/62900.FI.php?languageId=FI&dir=/home/Newsroom/business_news/[vanhentunut linkki]
- ↑ Karelian Trainsin tiedote 7.9.2010[vanhentunut linkki]
- ↑ Allegro-junan liikennöinti loppuu Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 22.10.2023.
- ↑ SBB:n lehdistötiedote 31.5.2011 (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ SBB:n lehdistötiedote 2.8.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ RAIB interim report into a derailment at Grayrigg, Cumbria 23 February 2007 26. helmikuuta 2007. Rail Accident Investigation Branch. Viitattu 12. huhtikuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Englannin Pendolino-turman syyksi epäillään raidevikaa 24. helmikuuta 2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 12. huhtikuuta 2007.
- ↑ Simon Atkinson: The Pendolino: The 125mph train 24. helmikuuta 2007. BBC. Viitattu 12. huhtikuuta 2007. (englanniksi)