Perintövero
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Perintövero on perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta suoritettava vero. Joissain maissa vero peritään suoraan kuolinpesästä ennen perinnönjakoa, jolloin verosta käytetään nimeä jäämistövero.
Perintövero Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2022 perintö- ja lahjavero tuotti Suomelle verotuloja noin 900 miljoonaa euroa, eli noin 1,9 prosenttia kaikista verotuloista.[1]
Perintöveroa ei makseta alle 20 000 euron perinnöistä ollenkaan. Vuonna 2013 perinnön arvo oli yleensä 20 000–50 000 euroa.lähde? Jos perinnön arvo on 50 000 euroa, on perintöveron määrä ensimmäisessä veroluokassa 2 500 euroa ja toisessa veroluokassa 6 400 euroa. Valtaosa perintöveron tuotosta kertyy suurperinnöistä: tasan 1 000 000 euroa perinnöstä veroa maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 149 700 euroa.[2][3]
Perintöverotus toimitetaan perukirjan tai veroilmoituksen perusteella. Perintöverotuksen toimittaa yleensä vainajan asuinpaikan verovirasto. Perintövero määrätään kullekin edunsaajalle hänelle tulleen tai tulevan osuuden perusteella, ja sen suuruus riippuu muun muassa perijän ja vainajan sukulaissuhteesta.[4]
Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kahteen veroluokkaan:lähde?
I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus; Jos perinnönjättäjään ja hänen kanssaan avioliitonomaisissa olosuhteissa eläneeseen henkilöön sovelletaan kuolinvuodelta toimitettavassa tuloverotuksessa tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, luetaan perinnönjättäjän kanssa elänyt henkilö I veroluokkaan.
sekä
II veroluokka: muut sukulaiset ja vieraat.
Perintöverotaulukot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]I Veroluokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Perintöosuus | vero alarajan kohdalla | vero-% ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 20 000 - 40 000 € | 100 € | 7 % |
| 40 000 - 60 000 € | 1 500 € | 10 % |
| 60 000 - 200 000 € | 3 500 € | 13 % |
| 200 000 - 1 000 000 € | 21 700 € | 16 % |
| 1 000 000 € - | 149 700 € | 19 % |
Lailla 1082/2014 perintö- ja lahjaverolakia muutettiin lisäämällä I veroluokan perintöveroasteikkoon viides porras 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta. Ylimmän portaan veroprosentti on 19, kun aiemmin korkein veroprosentti on 16. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2015. Lakia sovelletaan, kun verovelvollisuus on alkanut 1. tammikuuta 2015 jälkeen. Lailla 1320/2016 laskettiin I veroluokan kaikkien portaiden veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2017.
II veroluokka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Perintöosuus | vero alarajan kohdalla | vero-% ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 20 000 - 40 000 € | 100 € | 19 % |
| 40 000 - 60 000 € | 3 900 € | 25 % |
| 60 000 - 200 000 € | 8 900 € | 29 % |
| 200 000 - 1 000 000 € | 49 500 € | 31 % |
| 1 000 000 - | 297 500 € | 33 % |
Lailla 1320/2016 laskettiin II veroluokan 1. ja 2. portaiden veroprosenttia kahdella prosenttiyksiköllä; laskettiin 3. portaan yläraja 200 000 euroon sekä veroprosenttia neljällä prosenttiyksiköllä; luotiin uusi neljäs porras jonka alaraja on 200 000 euroa, yläraja 1 000 000 euroa ja veroprosentti 31 sekä laskettiin 1 000 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta veroprosenttia kolmella prosenttiyksiköllä. Laki tuli voimaan 1.tammikuuta 2017. Verotettava osuus voi vielä pienetä puoliso- tai alaikäisyysvähennyksen myötä.
Vanha verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2008
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Perintövero muuttui vuoden 2008 alussa kun verotettavan perinnön alaraja nousi 3 400 eurosta 20 000 euroon.[5] [6]
| Perintöosuus | vero alarajan kohdalla | vero-% ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 20 000 - 40 000 € | 100 € | 10 % |
| 40 000 - 60 000 € | 2 100 € | 13 % |
| 60 000 - | 4 700 € | 16 % |
II veroluokassa vero on asteikon mukainen vero kaksinkertaisena.
2007 ja ennen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Perintöosuus | vero alarajan kohdalla | vero-% ylimenevästä osasta |
|---|---|---|
| 3 400 - 17 000 € | 85 € | 10 % |
| 17 000 - 50 000 € | 1 445 € | 13 % |
| 50 000 - | 5 735 € | 16 % |
Vanhassa perintöverossa myös veroluokat asettuivat toisin.
I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, vanhemmat, ottovanhemmat, lapsen tai ottolapsen rintaperillinen, kihlakumppani ja tietyissä tilanteissa avopuoliso.
II veroluokka: perinnönjättäjän sisarus, sisaruspuoli, tai niiden jälkeläinen.
III veroluokka: perinnönjättäjän muut sukulaiset ja vieraat.
Verotettavan perintöosuuden arvo vahvistetaan täysin sadoin euroin siten, että ylimenevät eurot jätetään ottamatta huomioon.
Perintövero muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopassa perintöverosta ovat luopuneet esimerkiksi Portugali (2003), Ruotsi (2005), Venäjä (2006), Itävalta (2008) ja Norja (2014).[8][9][10]
Esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa perintövero on käytössä.[11] Valtaosa EU-maista suosii perintöveroa.[1]
Suomen perintö- ja lahjavero on muihin Euroopan maihin nähden keskitasoa.[1] OECD-maihin verrattuna Suomen perintövero on hieman korkeampi. [1]
Keskustelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taloustieteilijöiden selvä enemmistö pitää perintöveroa muita veroja vähemmän haitallisena talouskasvulle. 76 % Ekonomistikoneen vastaajista oli tämän väitteen kanssa joko samaa mieltä tai vahvasti samaa mieltä.[12]
Thomas Pikettyn mielestä perintöveron poistaminen ei olisi järkevä vaihtoehto, koska perintöveron avulla voidaan tasata varallisuuseroja[13]. Suuret erot varallisuudessa ja ansiotuloissa johtavat yhteiskunnan laajaan eriarvoistumiseen[13]. Pikettyn mukaan varallisuuden keskittyminen uhkaa meritokratiaa[13], hidastaa talouskasvua ja murentaa demokratiaa[11].
Petteri Orpon hallitus linjasi hallitusohjelmassaan selvittävänsä perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella[14]. Perintöverossa verotetaan omaisuuden koko arvoa, ja luovutusvoittoverossa omaisuuden arvonnousua[1]. Perinnön arvonnousuun liittyvä vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Verotus | ”Perintövero oli epämoderni, ja se piti poistaa.” HS Visio soitti Ruotsiin, ja kysyi pitääkö meidän seurata naapurin mallia. Helsingin Sanomat. 17.8.2023. Arkistoitu 17.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ Suurperijöille hyöty perintöveron poistosta Yle.fi. 7.7.2014. Arkistoitu 7.4.2022. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Perintö- ja lahjaverolaki finlex.fi. Edita. Arkistoitu 19.8.2023. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ a b c Perintö vero.fi. Verohallinto. Arkistoitu 7.5.2018. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 23.10.2007
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive) Eduskunta 23.11.2007
- ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
- ↑ Perintö- ja lahjaverotus (Professori Edward Andersson, muistio verotyöryhmälle) joulukuu 2010. Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 7.7.2014.
- ↑ Verohallinnon tiedote 1.7.2014. vero.fi. Arkistoitu 21.7.2014.
- ↑ Press release: The Government’s tax programme for 2014 (52/2013) 8.11.2013. Norwegian Ministry of Finance. Arkistoitu 8.8.2014.
- ↑ a b MTV Uutiset – STT: Ranskalainen taloustieteilijä Suomelle: "Säilyttäkää perintövero" mtvuutiset.fi. 12.6.2014. Arkistoitu 15.8.2023. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ IlkkaHaavisto: Perintövero on ekonomistien mielestä yksi vähiten huonoimmista veroista Ekonomistikone. 21.11.2017. Arkistoitu 17.8.2023. Viitattu 17.8.2023.
- ↑ a b c Petri Sajari HS: Kohuekonomisti Piketty: Suomen pidettävä kiinni perintöverosta Helsingin Sanomat. 12.6.2014. Arkistoitu 15.8.2023. Viitattu 15.8.2023.
- ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Arkistoitu 18.8.2023. Viitattu 19.8.2023.
- ↑ Raportti: Perintöverosta luopuminen hyödyttäisi kaikkein varakkaimpia Yle Uutiset. 8.8.2023. Arkistoitu 10.8.2023. Viitattu 19.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Verohallinto - Tietoja perinnön ja lahjan verotuksesta
- Helppokäyttöinen vuoden 2009 lainsäädännön mukainen perintöverolaskuri (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ihana kamala perintövero – 12 ehdotusta perintö- ja lahjaveron korjaamiseksi Kalevi Sorsa -säätiön raportti