Pitkäperjantai
Pitkäperjantai (ortodokseilla suuri perjantai) on kristillinen pyhäpäivä, pääsiäistä edeltävänä perjantai, jota vietetään Kristuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Se on kirkkovuoden ainoa surujuhla.
Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä ja monissa valtioissa yleinen vapaapäivä. Sitä edeltävää päivää kutsutaan kiirastorstaiksi ja seuraavaa 'lankalauantaiksi' tai 'hiljaiseksi lauantaiksi'. Suomessa sekä pitkäperjantai että seuraavan viikon maanantai (2. pääsiäispäivä) ovat pyhäpäiviä, aiheuttaen nelipäiväisen viikonlopun.
Koska pitkäperjantain ajankohta on sidoksissa pääsiäissunnuntaihin (jonka ajankohta lasketaan kuunkierron perusteella), sen päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Varhaisin mahdollinen pitkäperjantain ajankohta on 20.3. ja myöhäisin 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038.[1] Valtaosa ortodoksisesta kirkosta viettää pääsiäistä ja pitkäperjantaita eri ajankohtina, jotka määräytyvät juliaanisen kalenterin mukaan. Kuitenkin Suomen ortodoksinen kirkko on sopeutunut viettämään pääsiäistä samaan aikaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa (eli gregoriaanisen kalenterin mukaan).[2]
| 2020 | 10. huhtikuuta |
| 2021 | 2. huhtikuuta |
| 2022 | 15. huhtikuuta |
| 2023 | 7. huhtikuuta |
| 2024 | 29. maaliskuuta |
| 2025 | 18. huhtikuuta |
| 2026 | 3. huhtikuuta |
| 2027 | 26. maaliskuuta |
| 2028 | 14. huhtikuuta |
| 2029 | 30. maaliskuuta |
Etymologia ja nimitykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa yleisesti käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanasta langa frigedæg.[3][4]
Suomen ortodoksien käyttämä nimitys suuri perjantai vastaa unkarin, viron sekä useiden slaavilaiskielten samaa merkitseviä nimityksiä (esimerkiksi vir. suur reede). Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’.[5] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksi ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus ('kar' on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).
Englannin kielessä termillä Easter Friday, 'pääsiäisperjantai', tarkoitetaan pääsiäisen jälkeistä perjantaita. [6]
Raamatun tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäperjantain vietto perustuu Raamatun kertomuksiin Jeesuksen viimeisistä hetkistä. Raamatun mukaan Jeesus vietti viimeiset päivänsä Jerusalemissa, jonne oli saapunut viettämään juutalaista pääsiäistä opetuslastensa kanssa. Pitkäperjantain yönä hänet vangittiin ja vietiin Pontius Pilatuksen luo. Pilatuksen luona häntä pilkattiin ja kidutettiin. Lopulta Pilatus yritti vapauttaa Jeesuksen, mutta kansa valitsi vapautettavaksi murhamies Barabbaksen Jeesuksen sijasta.
Jeesus vietiin "pääkallon paikalle", jossa hänet ristiinnaulittiin. Ristiin kirjoitettiin "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". Jeesus kärsi ristillä useita tunteja, kunnes kuoli. Myöhemmin Joosef Arimatialainen otti Jeesuksen alas ristiltä ja asetti hänet ostamaansa kalliohautaan.
Luterilaisessa kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilaisessa kirkossa pitkäperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista tai kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 pidetään usein Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on puolestaan perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle.[7] Pitkäperjantai ja sitä seuraava hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta. Musta on 'murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri'.[8]
Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.
Ortodoksisessa kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ortodoksisessa kirkossa suuri perjantai[9][10] on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Kello 14 pidetään Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa. Palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.
Katolisessa kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäperjantaina katolisissa kirkoissa vietetään iltapäivällä, yleensä klo 15, juhlallista jumalanpalvelusta Jeesuksen kärsimyksen muistoksi, johon kuuluu Kristuksen kärsimyshistorian lukeminen Johanneksen evankeliumista, suuret esirukoukset kirkon ja maailman puolesta, ristin kunnioittaminen ja ehtoollinen, jossa jaetaan kiirastorstain messussa pyhitetty ehtoollisaine. Päivä on tuhkakeskiviikon ohella toinen kirkon paasto- ja abstinenssipäivistä. Paastolla tarkoitetaan tässä yleensä lähinnä ruoka-annoksen koon tai esimerkiksi lämpimien aterioiden määrän vähentämistä. Abstinenssimääräys puolestaan tarkoittaa lintu- ja liharuoista pidättäytymistä.[11] Pitkäperjantaina alkaa lisäksi Jumalan laupeuden novena, joka perustuu pyhän Faustyna Kowalskan ilmestyksiin. Novena päättyy Jumalan laupeuden sunnuntain aattona.
Taiteessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oiva Paloheimon runon Kirkkotiellä säkeestä on tullut lähes fraasi: ”Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.”lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen Neba.finlit.fi. Arkistoitu 22.10.2015. Viitattu 25.11.2015.
- ↑ Luulitko pääsiäisen olevan jo ohi? Yle. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Hellquist, Elof: Svensk etymologisk ordbok, låg – låp, s. 343. Lund: C. W. K. Gleerups förlag, Berlingska boktryckeriet / Project Runeberg, 1922. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.4.2022). (ruotsiksi)
- ↑ langfredag. Språkrådet – Nynorskordboka . Universitetet i Bergen og Språkrådet. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 15.4.2022. (norjaksi)
- ↑ Good Friday. Yahoo! Education. Arkistoitu 1.5.2011. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Easter Friday Calendarpedia. Viitattu 15.4.2022. (englanniksi)
- ↑ Verkkoviite|Osoite=https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/perjantai-7-4-2023/ | Nimeke= perjantai 7.4.2023 | Julkaisu = Kirkkovuosikalenteri | Viitattu = 18.6.2023}}
- ↑ liturgiset värit evl.fi sanasto. Viitattu 18.6.2023.
- ↑ Suuri perjantai Ortodoksi.net. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ Pitkäperjantai Kirkkovuosikalenteri. Viitattu 15.4.2022.
- ↑ Pitkäperjantai on paasto- ja abstinenssipäivä 10.4.2009. Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 10.3.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitkäperjantai Wikimedia Commonsissa
- Miksi pitkäperjantai on pitkä? Kotimaisten kielten keskus – Institutet för de inhemska språken. Viitattu 15.4.2022.
adventti |
joulu |
uusivuosi |
loppiainen |
kynttilänpäivä |
laskiainen |
Marian ilmestyspäivä |
palmusunnuntai |
kiirastorstai |
pitkäperjantai |
pääsiäinen |
helatorstai
helluntai |
Pyhän Kolminaisuuden päivä |
juhannus |
apostolien päivä |
kirkastussunnuntai |
mikkelinpäivä |
reformaation päivä |
pyhäinpäivä |
tuomiosunnuntai