Propyleenikarbonaatti
| Propyleenikarbonaatti | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-metyyli-1,3-dioksolan-2-oni |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC1COC(=O)O1 [1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H6O3 |
| Moolimassa | 102,088 g/mol |
| Sulamispiste | –48,8 °C[2] |
| Kiehumispiste | 242 °C[2] |
| Tiheys | 1,205 g/cm3[3] |
| Liukoisuus veteen | 200 g/l (25 °C)[4] |
Propyleenikarbonaatti (C4H6O3) on syklinen propyleeniglykolin ja hiilihapon esteri. Yhdistettä käytetään teollisuudessa muun muassa polaarisena aproottisena liuottimena. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja moniin orgaanisiin liuottimiin.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Propyleenikarbonaattia voidaan valmistaa synteettisesti hiilidioksidista ja propyleenioksidista 150–200 °C lämmössä ja 50–80 baarin paineessa. Katalyyttinä reaktiossa käytetään tetraetyyliammoniumbromidia.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Propyleenikarbonaattia käytetään liuottamaan synteettisiä kuituja, liuottimena väri- ja kosmetiikka-aineissa sekä orgaanisessa synteesissä. Yhdiste on niin polaarinen, että se kykenee liuottamaan myös epäorgaanisia ja orgaanisia ioniyhdisteitä, esimerkiksi monia fotohappoja.[6] Lisäksi yhdistettä käytetään pehmentimenä muoveissa ja litiumparistoissa elektrolyyttien liuottimena.[3][2]
Propyleenikarbonaattiin liuotetuista alkalimetallisuoloista voidaan elektrolyysin avulla valmistaa metallimaisia alkuaineita, mikä ei onnistu vesiliuoksissa.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Propylene carbonate – Substance summary NCBI. Viitattu 13. syyskuuta 2010.
- ↑ a b c Michael Ash, Irene Ash: Handbook of green chemicals, s. 851. Synapse Info Resources978-1-890595-79-1, 2004. ISBN 978-0816049264 Teoksen verkkoversio (viitattu 13.10.2010). (englanniksi)
- ↑ a b Dieter Stoye: Solvents, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.10.2010
- ↑ Propylene carbonate:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 27.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Klaus Weissermel, Hans-Jürgen Arpe: Industrial organic chemistry, s. 278. Wiley-VCH, 2003. ISBN 978-3-527-30578-0 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 13.10.2009). (englanniksi)
- ↑ Aldrich – Triarylsulfonium salt
- ↑ J. Jorné & C. W. Tobias: Electrodeposition of the alkali metals from propylene carbonate. Journal of Applied Electrochemistry, 1975, 5. vsk, nro 4, s. 279–290. Springer. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.10.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ChemBlink: Propylene carbonate (englanniksi)