Räntämäki
| Räntämäki | |
|---|---|
| Räntämäki | |
Kaupungin kartta, jossa Räntämäki korostettuna. Turun kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Turku |
| Suuralue | Nummi-Halinen |
| Pinta-ala | ? km² |
| Väkiluku | ?? (?) |
| Väestötiheys | ? as./km² |
| Työpaikkoja | ? kpl ? (?) |
| Osa-alueet | ? |
Räntämäki on Turun kaupunginosa Koroisten suuralueella noin kolme kilometriä keskustasta koilliseen. Lännessä kaupunginosan rajana on Vähäjoki, etelässä raja mukailee Topinojan uomaa, ja idässä on Orikedon teollisuusalue. Alue on pientalovaltaista, ja alueen rivitalot ovat pääosin lähde? Turun ylioppilaskyläsäätiön opiskelija-asuntokohteita ja Varsinaissuomen asumisoikeuden (VASO) asuntokohteita.
Räntämäen kylä on syntynyt jo esihistoriallisella ajalla, ja alun perin nimellä tarkoitettiin koko Maarian pitäjää. Alueen maamerkki onkin Maarian kirkko. Maarian pappilan vanha puutalo on tiettävästi nykyisen Turun alueen vanhin puutalo.[1] Räntämäessä sijaitsee kansanopisto Linnasmäen opisto, jonka tiloissa on opiston oman toiminnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kristfried Ganander kirjoittaa Mythologia Fennica -teoksessaan vuodelta 1789, että Räntämäessä olisi sijainnut Suomen ensimmäinen ja vanhin piispanistuin. Paavi Aleksanteri III:n antaman bullan mukaisesti "Gutorm-herttua" ja arkkipiispa Tapani olisivat matkustaneet Suomeen ja perustaneet piispanistuimen Räntämäkeen. Piispat asuivat Gananderin mukaan mieluummin maalla, kuin kaupungissa koska pelkäsivät paikallisia pakanoita. Piispa Juhanan olleen viimeinen kirkossa palvellut piispa, piispa Maunun muuttaessa ensimmäisenä Turkuun vuonna 1300.[2]
Räntämäen pohjoislaidalla sijaitsee Prusin Linnasmäen linnavuori, jota on kutsuttu myös Tiinan kirkoksi. Linnavuoren alle on louhittu luola, jossa toisen maailmansodan aikana täytettiin pommeja.[3]
Räntämäen kartta[4] maanmittari Magnus Bergmanin tekemä vuodelta 1697.
Nimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valtaosa alueen nimistöstä on peräisin 1950-luvun lopulta. Alueen nimet perustuvat Turun piispoihin, Maarian kirkkoherroihin ja paikalliseen nimestöön.[5].
- Turun piispoja ja heidän palvelusvuosiaan:
- Ragvald II (Ragvaldinkuja), 1309–1321
- Hemming (Hemminginkatu), 1338–1366
- Maunu Tavast (Maunu Tavastin katu, Maunu Tavastin puisto, Tavastinkenttä), 1412–1450
- Paavali Juusten (Paavali Juustenin tie, Paavali Juusteninpuisto), 1563–1575
- Ericus Erici Sorolainen (Sorolaisenkatu, Sorolaisenpuisto), 1583–1625
- Johannes Terserus (Terseruksenkatu, Terseruksenpuisto), 1658–1664
- Lars Tammelin (Tammelininkatu, Tammelininkuja), 1728–1733
- Johan Browallius (Browalliuksentie, Browalliuksenkuja), 1749–1755
- Karl Fredrik Mennander (Mennanderintie, Mennanderinkuja), 1757–1775
- Edvard Bergenheim (Bergenheiminpolku), 1850–1884
- Jacob Tengström (Tengströminkatu), 1803–1832
- Maarian seurakunnan kirkkoherroja ja heidän palvelusvuosiaan:
- Jaakko Finno (Jaakko Finnonkuja), 1578–1588
- Jaakko Ritz (Ritzinkuja, Ritzinpolku), 1717–1721
- Isak Ross (Rossinkatu, Rossinpolku), 1738–1744
- Salomon Kreander (Kreanderintie, Kreanderinkuja), 1780–1792
- Henrik Heikel (Heikelinpuistikko), 1851–1860
- Frans Wilhelm Gustaf Hjelt (Hjeltinkatu), 1860–1886
- Ivar Markus Tallgren, (Tallgreninkatu, Tallgreninpolku, Tallgreninpuisto), 1887–1936
- Jaakko Haavio (Jaakko Haavion polku, Jaakko Haavion puisto), 1950–1969
- Antero Warelius (Wareliuksenkatu), Maarian seurakunnan kappalainen, Loimaan kirkkoherra, säätyvaltiopäivämies, kirjailija.
- Ingigerd (Ingegerdinpuisto, Ingegerdinkenttä, Ingegerdinpolku, Ingegerdinaukio), 1200-luvulla kuolleen naisen hautakivi, joka on löydetty Maarian kirkosta.
Myös Räntämäen vanhat tilat näkyvät nimistössä: Räimä (Räimänkatu ja Räimän kenttä); Prusi (Prusinkatu, Prusinpuisto, Prusinpolku); Hamaro (Hamaronkatu, Hamaronpuisto, Hamaronkatu).[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hannu Laaksonen, Rauno Lahtinen: Kävely puutalojen Turussa, s. 13. Turku: Turkuseura - Åbosamfundet, 2004. ISBN 951-96910-7-3
- ↑ Kristfried Ganander: Mythologia Fennica, s. 135. toimittanut Juha Pentikäinen, Salakirjat 2016, 1789.
- ↑ Sirkka Rantanen, Harri Kumpulainen (toim.): Sää ja mää ja meidän Kärsämäki, s. 143–144. Turku: Pelipeitto kustannus, 2007. ISBN 978-952-5666-06-9
- ↑ Digitoidun asiakirjan katselu astia.narc.fi. Arkistoitu 11.4.2021. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Raimo Narjus: Historiasuunnistusta Räntämäen paikannimissä. KoroiSet, Määritä ajankohta!
- ↑ Väinö Perälä: Maarian pitäjän historia, II osa, s. 34. Turku: Maarian seurakunta ja kunta, 1949.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Räntämäki Wikimedia Commonsissa