Ramsay (suomalainen suku)
Ramsay on pohjoismainen aatelissuku ja skotlantilaisen Ramsayn klaanin eräs sukuhaara, joka on introdusoitu Ruotsin ja Suomen aateliin. Suku on lähtöisin Skotlannista,[1] ja saapui Ruotsiin 1500-luvulla. Suomessa elävät kaksi sukuhaaraa ovat aatelinen suku numero 17 ja vapaaherrallinen suku numero 40. Sukuun on kuulunut useita merkittäviä sotilaita, virkamiehiä, poliitikkoja ja liike-elämän vaikuttajia.
Suomenruotsissa nimi äännetään yleensä ['rɑmse][2], brittienglannissa [ˈɹæmzi].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ramsayn suku on lähtöisin Skotlannin Midlothianissa sijaitsevasta Dalhousien linnasta, jonka isäntänä suvun varhaisin tunnettu edustaja, englantilaisesta Huntingdonin kaupungista kotoisin ollut Simon de Ramsay, toimi 1100-luvun jälkipuoliskolla. Kaarle I myönsi aikanaan klaanin päämiehelle edelleen kuuluvan Dalhousien jaarlin arvon.[3][4] Suvun päälinna on nykyään Brechin, jossa klaanin päämies asuu. Suomen haara on kotoisin Brechinin läheltä Balnabreichista.[5] Suvun motto on Ora et labora (”Rukoile ja tee työtä”).[4]
Suku levittäytyi aikanaan ympäri Eurooppaa. Ruotsiin saapui vuonna 1573 skotlantilaisten värvättyjen joukossa kapteeni Alexander Ramsay, joka kuoli pari vuotta myöhemmin Riiassa. Hänen poikansa, ratsumestari Hans Ramsay (k. 1649) asettui vuonna 1577[6] Suomeen, jossa hän sai läänityksekseen muun muassa Ihamäen kartanon Somerolla.[3] Hänet naturalisoitiin vuonna 1633 Ruotsin aateliin, ja suku introdusoitiin seuraavana vuonna Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 215.[4] Hans Ramsay todisti kuuluvansa vanhan skottilaisen aatelissuvun Ramsay of Dalhousie -päämieshaaraan vuodelta 1623 olleella sukuperätodistuksella, jonka oli allekirjoittanut Brechinin piispa sekä kahdeksan skotlantilaista Ramsayta ja joukko muita aatelisia.[6] Jopa kuningas Kaarle I suositteli häntä.[3]
Hans Ramsay oli kahdesti naimisissa suomalaisen aatelisnaisen kanssa. Suvussa oli 1600-luvulta alkaen runsaasti kenraaleita ja maaherroja. Sen omistukset karttuivat ja ehtivät käsittää monia eteläsuomalaisia kartanoita, pitkään muun muassa Jakkarilan kartanon Porvoon pitäjässä sekä Espoon kartanon. Sukuun kuulunut maaherra Anders Henrik Ramsay korotettiin 1700-luvulla jo vapaaherralliseen säätyyn, mutta introdusointi jäi suorittamatta, joten arvo ei periytynyt. Sukua siirtyi myös takaisin Ruotsiin.[3]
Suku merkittiin Suomen ritarihuoneelle sen järjestäytymisen yhteydessä vuonna 1818 aatelisena sukuna numero 17.[4] Silloinen kenraaliluutnantti Anders Edvard Ramsay korotettiin vapaaherraksi vuonna 1856 keisari Aleksanteri II:n kruunajaisten yhteydessä ja hänen sukuhaaransa introdusoitiin seuraavana vuonna ritarihuoneelle vapaaherrallisena sukuna numero 40.[7] Sekä aatelinen että vapaaherrallinen sukuhaara ovat edelleen elossa.[4][7]
Vapaaherrat Anders Edvard ja Georg Edvard Ramsay omistivat Munkkiniemen kartanon Helsingissä.[1]
Suomalaisen suvun tarkkaa kytkeytymistä skotlantilaiseen klaaniin ei tiedetä, sillä Hans Ramsayn sukuperätodistuksessa nimettyjä esi-isiä ei ole kyetty varmuudella tunnistamaan. Todistuksesta on lisäksi säilynyt vain vuodelta 1633 oleva kopio, mutta alkuperäinen on kadonnut. Asiakirjan aitoutta ei kuitenkaan ole epäilty, ja myös Skotlannin Ramsayt pitävät suomalais-ruotsalaista sukua klaanin sukulaisina.[6]
Suvun jäseniä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaaherralliseen haaraan kuuluvien nimet on kursivoitu.
- Hans (Joan) Ramsay (1550–1649), Suomen ja Ruotsin Ramsay-sukujen kantaisä, tuli Liivinmaalle palkkasoturina Liivinmaan sotien aikaan ja sai palkaksi maa-alueita Suomessa
- Alexander Ramsay (k. 1634), eversti, Creutznaehin kuvernööri Saksassa, Hans Ramsayn poika[8]
- Anders Ramsay (k. 1631), everstiluutnantti, Hans Ramsayn poika[8]
- Jakob Ramsay (k. 1648), kenraalikuvernööri, kreivi Axel Oxenstiernan hovijunkkari, Hans Ramsayn poika[8]
- Johan Ramsay (k. 1648), majuri, Hans Ramsayn poika[9]
- Anders Erik Ramsay (1638–1735), kenraalimajuri, Länsipohjan maaherra, Johan Ramsayn poika
- Alexander Vilhelm Ramsay
- Anders Henrik Ramsay (1707–1782), kenraaliluutnantti, poliitikko, Savon ja Kyminkartanon läänin maaherra, Anders Erik Ramsayn pojanpoika
- Sofia Lovisa Ramsay (1754–1816), kartanoiden omistaja, Anders Henrik Ramsayn tytär, Otto Wilhelm Ramsayn puoliso, Anders Wilhelm ja Carl Gustaf Ramsayn äiti, Vänrikki Stoolin tarinoiden runon ”Matkamiehen näky” päähenkilön esikuva, Anders Henrik Ramsayn tytär
- Gustav Wilhelm Ramsay, luutnantti, Alexander Vilhelm Ramsayn poika
- Otto Wilhelm Ramsay (1743–1806), Kyminkartanon läänin maaherra, Gustav Wilhelm Ramsayn poika
- Anders Wilhelm Ramsay (1777–1808), majuri, Otto Wilhelm ja Sofia Lovisa Ramsayn poika, aiheena runossa ”Matkamiehen näky”
- Carl Gustaf Ramsay (1783–1808), luutnantti, Otto Wilhelm ja Sofia Lovisa Ramsayn poika, aiheena runossa ”Matkamiehen näky”
- Anders Johan Ramsay (1744–1811), everstiluutnantti, Savon ja Karjalan läänin kuvernööri, Otto Wilhelm Ramsayn veli
- Carl August Ramsay (1791–1855) senaattori, salaneuvos, Viipurin läänin maaherra, Anders Johan Ramsayn poika
- Alexander Wolter Ramsay (1825–1891), ruukinomistaja, liikemies, Carl August Ramsayn poika
- Wolter Ramsay (1855–1926), toimitusjohtaja, vuorineuvos, Alexander Wolter Ramsayn poika
- August Ramsay (1859–1943), todellinen valtioneuvos, Suomen Pankin pääjohtaja, ministeri, Alexander Wolter Ramsayn poika
- Henrik Ramsay (1886–1951), toimitusjohtaja, poliitikko, ulkoministeri, August ja Jully Ramsayn poika
- Wilhelm Ramsay (1865–1928), geologi, geologian ja mineralogian professori, otti käyttöön termin Fennoskandia, Alexander Wolter Ramsayn poika
- Alexander Wolter Ramsay (1825–1891), ruukinomistaja, liikemies, Carl August Ramsayn poika
- Gustaf Adolf Ramsay (1794–1859) eversti, Anders Johan Ramsayn poika, Kuopion läänin kuvernööri
- Anders Gustaf Ramsay (1832–1910), liikemies, muistelmateoksen Muistoja lapsen ja hopeahapsen kirjoittaja[10], Carl August Ramsayn poika
- William Ramsay (1867–1944), kartanonomistaja, maanviljelysneuvos, Anders Gustaf Ramsayn veljenpoika
- Arthur Rickhard Ramsay (1838–1915), kenraalimajuri, Gustaf Adolf Ramsayn poika
- Allan Georg Ramsay (1839–1906), kenraaliluutnantti, Gustaf Adolf Ramsayn poika
- Gustaf Adolf Ramsay (1842–1918), kenraalimajuri, Gustaf Adolf Ramsayn poika
- Archibald Viktor Ramsay (1847–1907), kenraalimajuri, Gustaf Adolf Ramsayn poika
- Anders Gustaf Ramsay (1832–1910), liikemies, muistelmateoksen Muistoja lapsen ja hopeahapsen kirjoittaja[10], Carl August Ramsayn poika
- Anders Edward Ramsay (1799–1877), jalkaväenkenraali, kenraaliadjutantti, Anders Johan Ramsayn poika
- Georg Edvard Ramsay (1834–1918), jalkaväenkenraali, Suomen asevelvollisten päällikkö, Anders Edward Ramsayn poika
- Edvard Alexander Ramsay (1862–1915), eversti, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Georg Edvard Ramsayn poika
- Constance Johanna Ramsay (1837–1925), vapaaherratar, keisarinnan hovineiti, Anders Edvard Ramsayn tytär
- Georg Edvard Ramsay (1834–1918), jalkaväenkenraali, Suomen asevelvollisten päällikkö, Anders Edward Ramsayn poika
- Carl August Ramsay (1791–1855) senaattori, salaneuvos, Viipurin läänin maaherra, Anders Johan Ramsayn poika
- Otto Wilhelm Ramsay (1743–1806), Kyminkartanon läänin maaherra, Gustav Wilhelm Ramsayn poika
- Anders Henrik Ramsay (1707–1782), kenraaliluutnantti, poliitikko, Savon ja Kyminkartanon läänin maaherra, Anders Erik Ramsayn pojanpoika
- Alexander Vilhelm Ramsay
- Anders Erik Ramsay (1638–1735), kenraalimajuri, Länsipohjan maaherra, Johan Ramsayn poika
Lisäksi sukuun kuuluvat avioliiton kautta seuraavat henkilöt:
- Jully Ramsay (o.s. Ekström, 1865–1919), suku- ja historiantutkija, August Ramsayn puoliso
- Laila Pullinen (Pullinen-Ramsay, 1933–2015), kuvanveistäjä, William Ramsayn pojanpojan puoliso
- Sara Ramsay (o.s. Hirvelä, s. 1969), vapaaherratar, malli, hammaslääkäri ja valtiotieteilijä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ulla Mattsson: Palikainen on idylli mahtipuiden varjossa (Arkistoitu – Internet Archive) Turun Sanomat, 29.8.2004.
- ↑ Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Veli-Matti Autio: Ramsay (1100 -) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ a b c d e Ramsay, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ Genos 16 (1945), s. 88-90
- ↑ a b c Carl-Thomas von Christierson: Skotlantilaisia vaakunoita Suomen ritarihuoneella – totta vai tarua?, teoksessa Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toim. Antti Matikkala & Wilhelm Brummer), s. 146–149. SKS, Helsinki 2011.
- ↑ a b Ramsay, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
- ↑ a b c Ramsay nr 215 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 19.12.2023.
- ↑ Ramsay nr 215 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 28.12.2023.
- ↑ Muistoja lapsen ja hopeahapsen 1 Anders Ramsay Project Gutenberg
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ramsay, Anders: Muistoja lapsen ja hopeahapsen 1. (Suomentanut Knut Sarlin) WSOY, 1987. ISBN 951-0-14500-9 Project Gutenberg.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jonas Berg; Bo Lagercrantz Scots in Sweden, luku Sixteenth Century
- Sofia Lovisa Ramsay Vänrikki Stoolin henkilöhahmojen elämäkerrat Kansallisbiografiassa.