Riikinkukko
| Riikinkukko | |
|---|---|
Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kanalinnut Galliformes |
| Heimo: | Aitokanat Phasianidae |
| Alaheimo: | Phasianinae |
| Suku: | Riikinkukot Pavo |
| Laji: | cristatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pavo cristatus |
|
| Katso myös | |
Riikinkukko eli intianriikinkukko (Pavo cristatus) on luonnonvaraisena Etelä-Aasiassa tavattava suurikokoinen kanalintu. Laji on domestikoitunut ja sitä pidetään eläintarhoissa ja puutarhoissa ympäri maailmaa. Riikinkukko on Intian kansallislintu.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riikinkukkokoiraat voivat kasvaa 2,3 metriä pitkiksi ja pidentyneiden pyrstön peitinhöyhenten pituus on yli puolet linnun kokonaispituudesta. Koiraan pyrstön peitinhöyhenet eli laahus voi kasvaa noin 1,5 metrin mittaiseksi. Täysikasvuinen koiras painaa 4–6 kg. Naaras (riikinkana) kasvaa harvoin yli metrin mittaiseksi ja painaa n. 2,75–4 kg. Koiraan laahuksen höyhenet ovat väriltään vihreät ja niissä on pronssinväriset ja siniset silmäkuviot. Koiraan pitkä kaula on väriltään kiiltävän sininen ja päälaella on sininen töyhtö. Luonnonvaraisten koiraiden siiven peitinhöyhenet ovat selväpiirtoisen mustavalkoraitaisia. Ulkonäöltään riikinkukkokoiras muistuttaa viherriikinkukkokoirasta (Pavo muticus), joka eroaa siitä esimerkiksi vihreän kaulan ja erilaisen töyhdön perusteella. Riikinkukoilla tunnetaan erilaisia mutaatioita, esimerkiksi valkoisia tai tummasiipisiä yksilöitä. Luonnonvärinen naaras on selästään harmaanruskea ja vatsastaan valkoinen. Niskan höyhenet ja päälaen töyhtö ovat naaraalla vihreät.[2][3][4][5][6]
-
Koiraan pyrstösulkia
-
Naarasriikinkukko
-
Riikinkukon poikanen
-
Valkoinen leukistinen riikinkukko
-
Tummasiipinen mutaatio
-
Kirjava mutaatio
-
Museonäyte riikinkukon munasta
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luonnonvaraisena riikinkukkoa tavataan Intiasta, Pakistanista, Nepalista, Bhutanista, Bangladeshista ja Sri Lankasta. Linnun elinympäristöä ovat kosteiden metsien pohjakerrokset erityisesti jokien läheisyydessä. Lajia tavataan myös kylistä ja kaupunkien puistoista.[1][5][2][3]
Foinikialaiset toivat riikinkukkoja Syyriaan noin 1000 eaa. ja Aleksanteri Suuri toi lintuja matkoiltaan hallitsemilleen Välimeren alueille. Riikinkukkoja pidettiin myös arvossa Rooman valtakunnan aikana ja keskiajalla, jolloin niitä siirrettiin muuallekin Eurooppaan.[5]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riikinkukot ovat kaikkiruokaisia ja syövät siemeniä, hedelmiä, hyönteisiä ja pieniä matelijoita sekä nisäkkäitä. Ravintonsa lintu etsii aamuvarhaisella ja hieman ennen auringonlaskua.[5][6]
Riikinkukot eivät ole kovin hyviä lentämään ja pakenevat saalistajia mieluummin juoksemalla kuin lentämällä. Ne kuitenkin lentävät yöpymään korkealle puihin ja ylittävät jokia lentämällä.[6][3]
Riikinkukot elävät pienissä ryhmissä, joissa on yksi koiras ja kolmesta viiteen naarasta. Pesimäaikana linnut kokoontuvat yhteen ja koiraat esiintyvät naaraille levittelemällä pyrstöjään. Jokaisella koiraalla on oma reviirinsä ja reviirit sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan. Naaraat kulkevat reviiriltä toiselle ja valitsevat sopivan koiraan. Yksi koiras pariutuu yleensä kahden naaraan kanssa. Riikinkukon pesä sijaitsee maassa tai jopa rakennuksessa. Naaras munii kolmesta kuuteen munaa, joiden haudonta kestää noin kuukauden ajan. Poikaset kykenevät seuraamaan emoaan noin kahden tunnin kuluttua kuoriutumisestaan.[5][6][2]
Riikinkukko mytologiassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Riikinkukko esiintyy useassa intialaisessa kansantarussa. Hindut pitävät lintua pyhänä, koska Shivan poika Kartikeya ratsastaa sillä. Riikinkukon uskotaan myös kykenevän lumoamaan käärmeitä ja estävän niiden lisääntymisen.[5]
Kreikkalaisessa tarustossa Heralla oli kaunis papitar Io, jota Zeus ihaili. Zeus muutti Ion hiehoksi suojellakseen häntä Heran mustasukkaisuudelta. Hera onnistui suostuttelemaan Zeuksen antamaan hiehon hänelle lahjaksi ja asetti monisilmäisen Argoksen hiehon vartijaksi. Zeus lähetti Hermeen tappamaan Argoksen ja vapauttamaan Ion. Argoksen palveluksesta kiitollisena Hera asetti kuolleen jättiläisen silmät riikinkukon pyrstöön.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife Ihttps://fi.wikipedia.org/wiki/Riikinkukkonternational: Pavo cristatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Bird: The Definitive Visual Guide, s. 117. Dorling Kindersley, 2007. ISBN 978-1-4053-4585-9 (englanniksi)
- ↑ a b c Bikram Grewal, Bill Harvey, Otto Pfister: A photographic guide to the birds of India, s. 57. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0-691-11496-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.10.2010). (englanniksi)
- ↑ Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 1898. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.10.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Indian Peafowl Smithsonian National Zoo. Arkistoitu 11.9.2010. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Indian Peafowl Rosamond Gifford Zoo. Arkistoitu 5.1.2011. Viitattu 26.10.2010. (englanniksi)