Sääminki
| Sääminki Säminge |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Savonlinna |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Mikkelin lääni |
| Kuntanumero | 789 |
| Perustettu | 1504 oletettu vuosi |
| – emäpitäjä | Juva |
| Kuntaliitokset | Osa Savonrantaan (1922), Osia Kerimäestä (1924,1925) |
| Liitetty | 1973 |
| – kuntiin |
Savonlinna Punkaharju |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 1 052,9 km² |
| Väkiluku |
11 231 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 11,60 as./km² |
Sääminki (ruots. Säminge) oli Mikkelin läänissä Savonlinnan kaupungin ympärillä sijainnut Suomen kunta. Säämingin kunnan pääosa liitettiin 1973 Savonlinnaan ja loput Punkaharjuun. Säämingin naapurikunnat olivat Enonkoski, Kangaslampi, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Ruokolahti, Savonlinna ja Sulkava. Säämingin vaakunan ovat suunnitelleet Gustaf von Numers ja Viktor Räsänen vuonna 1950.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sääminki on perustettu Savon kolmantena kirkkopitäjänä. Säämingin pitäjän perustamisvuotta ei tiedetä, mutta perustamisvuotena pidetään vuotta 1504, jolloin Turun arkkipiispa sai ohjeen jakaa liian suuret pitäjät. Sääminki erotettiin Juvasta eri pitäjäksi vuoden 1477 jälkeen, viimeistään vuoteen 1510 mennessä.
Säämingin kirkkopitäjään ovat aikoinaan kuuluneet Kerimäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Rantasalmi perustettiin Säämingin kappeliksi 1554 ja erotettiin emäseurakunnaksi 1578, josta myöhemmin erotettiin Heinävesi ja Kangaslampi. Puumalan kappeli erotettiin Säämingistä noin vuonna 1617 ja Sulkavan kappeli noin vuonna 1630. Kerimäki perustettiin Säämingin kappeliksi vuonna 1630 ja Kerimäki erotettiin vuonna 1640 eri kirkkoherrakunnaksi, josta myöhemmin erotettiin Savonranta, Enonkoski ja Punkaharju. Säämingistä erotettiin Joroisten seurakuntaan Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat, kun Joroisten seurakunta muodostettiin vuonna 1631. Vuonna 1856 perustettuun Heinäveden seurakuntaan liitettiin muun muassa Säämingistä Ihamaniemen ja Pölläkän taloja.[3]
Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa 1743 Savonlinna ympäristöineen, muun muassa suurin osa Säämingin pitäjästä, liitettiin Venäjän alueisiin. Säämingin Venäjän-puoleinen osa tuli kuulumaan Viipurin kuvernementtiin, joka myöhemmin tunnettiin myös nimellä Vanha Suomi. Mutta vaikka valtakunnan raja jakoikin Säämingin kahtia, se pysyi kuitenkin yhtenä seurakuntana koko sen ajan, minkä Turun rauhan raja oli voimassa. Vastaavanlaisia kahden valtakunnan alueelle ulottuvia seurakuntia olivat myös naapuripitäjät Sulkava ja Kerimäki sekä lännempänä Mäntyharju. Monessa tapauksessa uusi raja jakoi saman talonkin maat kahtia. Tästä aiheutuneiden hallinnollisten ja muiden hankaluuksien poistamiseksi ehdotettiin aika ajoin, että Säämingin Ruotsille jäänyt osa olisi liitetty Sulkavaan ja Sulkavan Venäjään liitetty osa Sääminkiin, mutta tällaiset ehdotukset eivät johtaneet tulokseen.[4]
Kun Vanha Suomi vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen, siitä muodostettiin Viipurin lääni. Savonlinnan seudut, muun muassa Sääminki, siirrettiin kuitenkin vuonna 1831 kuulumaan tuolloin muodostettuun Mikkelin lääniin.
Keskelle Sääminkiä, vuonna 1475 rakennetun Olavinlinnan ympärille, perustettiin vuonna 1648 Savonlinnan kaupunki. Seurakunnallisesti sekin kuului Sääminkiin vuoteen 1932 saakka, jolloin se muodostettiin omaksi seurakunnakseen.[5]
Kun vuonna 1865 annettiin asetus kunnallishallinnosta maaseudulla, Säämingistä muodostettiin vuonna 1867 oma kuntansa. Siitä tuli reikäleipäkunta, sillä sen keskellä sijaitsi Savonlinnan kaupunki, joka muodosti oman kuntansa.
Säämingin kunta lakkautettiin vuoden 1973 alussa, jolloin sen alue liitettiin suurimmaksi osaksi Savonlinnaan, osa (kylät Ruhvana, Saukonsaari, Särkijärvi, Särkilahti, Vuoriniemi ja Utrasniemi sekä metsätilat Kallio, Kivelä ja Peräsalo) kuitenkin Punkaharjuun.[3] Kuntaliitoksen seurauksena Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat muodostivat seurakuntayhtymän vuonna 1973. Vuonna 1995 seurakuntayhtymä lopetettiin ja Säämingin ja Savonlinnan seurakunnat yhdistettiin Savonlinna-Säämingin seurakunnaksi, jonka nimi on vuodesta 2013 alkaen ollut Savonlinnan seurakunta. Säämingin seurakunnan 500-vuotisjuhlavuotta vietettiin vuonna 2004.[6]
Sääminkiläisten ensimmäisenä pyhäkkönä toimi Olavinlinnan kappeli. Säämingin seurakunnan ensimmäinen oma suorakaiteen muotoinen hirsinen kirkkorakennus valmistui vuonna 1509 Pihlajaveden rannalle Kirkkoniemeen. Säämingin ensimmäisen kirkon poltti salama vuonna 1716. Salaman polttaneen pitkäkirkon paikalle rakennettiin vuonna 1722–1728 tasavartinen ristikirkko. Kirkko purettiin vuoden 1783 jälkeen Säämingin kolmannen kirkon valmistuttua. Kolmas kirkko sai väistyä vuonna 1882, kun nykyinen Savonlinnan tuomiokirkko valmistui vuonna 1878. Kolmannen kirkon hirsistä rakennettiin arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema Sääminkitalo Savonlinnan tuomiokirkon lähelle Savonniemeen. Kirkkoniemeen on jäänyt nähtävyydeksi leppävirtalaisen rakennusmestari Olli Rautiaisen 1773 rakentama kellotapuli. Kirkkoniemessä vanhalla hautausmaalla on nähtävissä kaksi vanhaa hautakammiota; viimeisin hautaaminen Kirkkoniemessä on tapahtunut 1936. Säämingin seurakunnan kirkkoherran pappilat ovat sijainneet Poukkusalmen eteläpuolella Pihlajaniemellä. Viimeisimmässä eli vuonna 1886 rakennetussa pappilassa toimii nykyisin Savonlinnan kansanopisto.[7] Pihlajaniemen kansakoulu toimi vuodesta 1932–1970 kappalaisen pappilassa, kunnes se siirrettiin Pihlajaniemen taajamaan.[8]
1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Säämingin perinneruoiksi valittiin muikkupaisti ja marjavelli.[9]
Taajamia ja kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säämingin kunnan kyliä olivat Aholahti, Ahvionsaari, Haapalahti, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kiviapaja, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laakkola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Otavanniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pihlajaniemi, Pirhiänniemi, Pitkälä, Ritosaari, Ruhvana, Saukonsaari, Särkilahti, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Utrasniemi, Varparanta ja Vuoriniemi.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Säämingin taajamat olivat Aholahti (1 696 asukasta), Itäinen taajama (568 asukasta), Kallislahden asemanseutu (283 asukasta), Pihlajaniemi (552 asukasta) ja Rinkilä (230 asukasta). Näistä Aholahti, Itäinen taajama ja Pihlajaniemi sijaitsivat osin Savonlinnan puolella, ja niiden kohdalla on mainittu pelkästään Säämingin puolella asunut asukasmäärä.[10]
Vuonna 1922 Sääminkiin liitettiin Kerimäestä kylät Haapala, Hannolanpelto, Moinsalmi, Nojanmaa ja Pitkälä.
Vuonna 1968 liitettiin Rantasalmesta kylät Ahvensalmi ja Oravi.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Säämingin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Vuonna 1932 Säämingistä liitettiin Savonlinnaan alue, jossa oli 2 128 asukasta. Kunta lakkautettiin vuonna 1973, jolloin sen alue jaettiin Savonlinnan ja Punkaharjun kesken. Savonlinnaan liitetyllä alueella oli 10 031 asukasta ja Punkaharjuun liitetyllä 1 200 asukasta.[11]
Kartanoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säämingin kuuluisia kartanoita olivat Nojanmaan,[12] Aholahden,[13] Tynkkylänjoen[14] ja Mönkkölän kartanot.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 26) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 30–31) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ a b hiski.genealogia.fi hiski.genealogia.fi. Viitattu 26.3.2012.
- ↑ Kaarlo Wililander ym.: ”Kirkollinen hallinto”, Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena, s. 359–361. (Lähde koko kappaleelle) Savon säätiö, 1989. ISBN 951-657-272-3
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerikorpi: ”Savonlinna”, Historian suursanakirja, s. 453. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/ensin.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26. maaliskuuta 2012.
- ↑ http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/tapuli.htm (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 26. maaliskuuta 2012.
- ↑ Pihlajaniemen vanhan kansakoulun historiikki 1932-1970 Suomi 100 -sivusto. 21.11.2017. Arkistoitu 3.9.2018. Viitattu 2.9.2018.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Savonmaa[vanhentunut linkki]
- ↑ Savonmaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Savonmaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Savonmaa (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lappalainen, Pekka: Säämingin historia 1:1. Säämingin kunta, Säämingin seurakunta, 1970.
- Lappalainen, Pekka: Säämingin historia 1:2. Säämingin kunta, Säämingin seurakunta, 1971.
- Ahtiainen Pekka & Tervonen, Jukka: Säämingin historia 2, Maalaiskansaa ja taajamien väkeä, vanha emäpitäjä voimistuvan kaupungin ympärillä. Savonlinnan kaupunki, Savonlinna-Säämingin seurakunta, 1998. ISBN 951-95071-5-9.
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|