Wikipedia:Medianäkyvyys/2008
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi
Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomenkielisessä mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.
Wikipedia lehdissä
[muokkaa wikitekstiä]- Heikkinen, Mikko: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten? (Käsitellään laajasti Wikipediaa tieteen popularisoinnissa) Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151–153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa. Viitattu 23.9.2009.
- 8.12.2008 Helsingin Sanomat: Myös Sonera sensuroi wiki-artikkelin Scorpions-bändistä "lapsipornona" Helsingin Sanomat
- 22.9.2008 Ylioppilastutkintolautakunta oli valinnut Wikipedian korruptio-artikkelin (versio 13.9.2007) äidinkielen esseekokeen aineistoksi.[1]
- 20.9.2008 Helsingin Sanomat kertoo (s. C3) Wikipedian perustajan Jimmy Walesin suurista esitelmäpalkkioista.
- 5.9.2008 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (s. 39) Katala maailma -palstalla kirjoitetaan Sarah Palinin lähipiirin harrastamasta Wikipedian elämäkertatietojen "parantelusta". Palinin kannattajat ovat poistaneet muun muassa tiedot osallistumisesta kauneuskilpailuun ja varapresidenttiehdokkaasta opiskeluaikana käytetystä lisänimestä "Sarah Barracuda". Kaunistelun paljastuminen johti muokkaussotaan ja ao. artikkelin lukitsemiseen.
- 28.8.2008 Dimensiossa (4/2008, s. 33) on yhden sivun juttu suomenkielisen Wikipedian matemaattisten artikkelien huonosta laadusta. Kirjoittaja Jorma Merikoski haastaa kaikki lehden lukijat parantamaan ainakin yhtä artikkelia ja lupaa itse kirjoittaa kunnollisen artikkelin reaaliluvuista.
- 6.6.2008 Suomen Kuvalehden numerossa 23/2008 artikkelissa "Kiinan nettimuuri rakoilee" kerrotaan että kiinalaisten palvelimien kautta ei pääse Wikipedian sivuille.
- Suomen Kuvalehden numerossa 20/2008 (s. 65) Joni Pyysalon kirjoituksessa Ihanne vai tosiasia? todetaan: "Humanismiin liittyvät edelleen kansansivistys ja valistus, aktiivisten ja täysivaltaisten kansalaisten kasvatus ja koulutus, joiden elinvoimasta todistavat niin nykyinen koulutusjärjestelmän synty ja tiedonvälitys kuin Wikipedian synty."
- Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhöstä: Ja mitä siihen Wikipediaan tulee - jos se ei olisi virtuaali, vaan paperille painettu, niin sitten sillä voisi pyyhkiä persettään. (s. 14).
- 13.4.2008 Väli-Suomen sanomalehdet kirjoittavat Sunnuntaisuomalainen-liitteen kansijuttunaan (esim. Savon Sanomat s. 33) Wikipediasta. Ensyklopedian luotettavuutta, vaiheita ja kilpailutilannetta ruotiva, "Tiedon viemää" -otsikoitu juttu sisältää suomenkielisen wikipedian tiedottajan Joonasl:n ja ylläpitäjä Anchjon haastattelut. Seuraavalta sivulta löytyy myös lyhyt juttu "Wikipedia vs. Hikipedia".
- 7.4.2008 Kauppalehden Vip-liitteessä (s. 7) tekniikan tohtori Sakari Oka listaa suomenkielisen Wikipedian neljänneksi suosikkisaittiensa joukossa. "-yhdessä tekemistä, kunnianhimoista tiedon demokratiaa"
- 6.4.2008 Väli-Suomen sanomalehdet kirjoittavat Sunnuntaisuomalainen -liitteen lyhytuutisessaan (esim. Savon Sanomat s. 34), että Wikipediassa oli syttynyt Ike-sota.
- 29.2.2008 Jukka Ukkola kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä historian tapahtumien tasavuosien juhlimista koskevassa pakinassaan Pakko tietää, että vuotta 499 "koskeviin kysymyksiin on erittäin helppo vastata, koska nettitietosanakirja Wikipedian mukaan silloin ei tapahtunut yhtikäs mitään". (kirjoitushetkellä artikkelissa oli pelkät otsikot)
- 1.2.2008 Keski-Uusimaa (s. 9) kirjoittaa Wikipediasta ja lukiolaisten kopioimisesta.
- 13.1.2008 viestintäyrittäjä ja Julkisen sanan neuvoston uusi PJ Pekka Hyvärinen pakinoi Wikipediasta Aamulehdessä Asiat-liitteessä: "Joko teillä wikittää?" Hyvärinen paljastaa lopettaneensa Wikipedian käytön lähteenä ja lainaa amerikkalaista internetkriitikko Andrew Keeniä (ei Howard kuten artikkelissa mainitaan), jonka mukaan "puoskarit" kirjoittavat uuden artikkelin "viidessä tai kymmenessä minuutissa" ja vievät elinmahdollisuudet ammattilaisten kirjoittamilta tietosanakirjoilta. [1] Keskustelua netissä julkaistu Aamulehden Asiat-liitteessä 27.1.2008
Wikipedia verkkojulkaisuissa
[muokkaa wikitekstiä]- 11.12.2008 Sektori.com: Wikipedia jälleen kokonaisuudessaan brittien saavutettavissa
- 6.10.2008 Digitoday: Huomion kalastelu selittää esimerkiksi yhteisöllisen tietosanakirja Wikipedian ja videopalvelu YouTuben menestystä
- 4.9.2008 Sektori.com: USA:n turvallisuusministeriö ei saa luottaa Wikipediaan
- 4.6.2008 Digitoday: Jimmy Wales Wiki-pohjaisen hakukoneen taustalla
- 3.4.2008 Uusi Suomi: Kiina päästi Wikipedian pannasta
- 13.3.2008 Digitoday: Kaunisteli artikkelia rahaa vastaan? Wikipedian perustaja uusien syytösten alla
- 7.3.2008 Digitoday: Johtajat tyrmäävät väitökset – Entinen työntekijä: Wikipedian Jimmy Wales väärinkäytti rahoja
- 6.2.2008 Digitodayn pääjuttu: Wikipedia ei luovu Muhammedin kuvista
- 25.1.2008 Journalisti-lehden toimituksen blogi kommentoi Pekka Hyvärisen Aamulehdessä ollutta kirjoitusta. [2]
Wikipedia radiossa
[muokkaa wikitekstiä]- 30.6.2008 Radio Suomen Ajantasa-ohjelma katsoi suomenkielisen Wikipedian kuuluvan kymmenen sivuston joukkoon, jotka hyödyttävät netinkäyttäjän arkea. Yle.fi – Kymmenen sivustoa
- Professori Pertti Karkama arveli Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa, että jos kansanedustajilta kysyttäisiin jotain Herderistä tai Snellmanista, he menisivät nettiin ja katsoisivat Wikipediasta.
- 22.2.2008 Jukka Kemppinen Yle Radio 1:ssä ohjelmassaan Kemppinen puolusti Wikipediaa yhtenä henkilötiedon tallennuspaikkana Kansallisbiografian kaltaisten suurten virallisluonteisten julkaisujen ohella.
- 12.2.2008 Yle Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti Karin Taipale puhui Wikipediasta yhtenä osoituksena alhaalta päin nousevasta vaikuttamisesta, jonka muita ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi syöttötariffit.
Wikipedia televisiossa
[muokkaa wikitekstiä]- 21.4.2008 Salattujen elämien jaksossa numero 1 543 Miro tutki Wikipedian artikkelia umpilisäkkeestä.
Wikipedia sarjakuvissa
[muokkaa wikitekstiä]- 2.2.2008 Milla Paloniemi käsittelee Norpatti-blogisarjakuvassaan internetin käyttöä, Wikipedia mainittu: 1, 2, 3
Wikipedia kirjallisuudessa
[muokkaa wikitekstiä]- Juha Vuorisen vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassa Kakkonen päähenkilöltä kysytään mitä hän tietää Ranskan muukalaislegioonasta (s.186). Vastaus kuuluu: "Varmaan sen verran mitä jostain Wikipediasta löytyy."
- Thomas Finkin vuonna 2008 suomennetussa kirjassa "Miehenä olemisen taito" sivulla 162 on luettelo "50 tärkeintä nettisivustoa" jossa mainitaan Wikipedia kommentilla "verkkotietosanakirja josta löytyy kaikki".
- Ilkka Haasion vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassa "Kaikki irti internetissä" on sivuilla 117-120 luku nimeltään "Wikipedia tiedonlähteenä".
- Juha Suoranta ja Tere Vadén: Wikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. (Wikipediaa filosofian ja kasvatustieteen näkökulmasta käsittelevä verkossa julkaistu kirja) Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. ISBN 978-951-44-7281-7 (pdf), ISBN 978-951-44-7280-0 (kirja) Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)
Wikipedia lähteenä
[muokkaa wikitekstiä]- 28.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Blogi tietolähteenä artikkelissaan "Vaatteisiin haksahtanut".
- 15.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Uutta toivoa Parkinsonin tautia sairastaville".
- 26.10.2008: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Krautrock uutisessaan "Saksalaisesta krautrockista tullut salonkikelpoista".
- 24.10.2008: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Maija Karhi artikkelissaan "Tauno Palo vei Maijan makuuhuoneeseen".
- 11.10.2008: Helsingin Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedia-artikkelin turkkilaisesta Harun Yahyasta jutussaan Turkkilaiskustantamo lähettelee Suomeen luomisoppijärkäleitä
- 2.9.2008: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelit Nina Tapio ja Jone Nikula artikkelissaan "Tiedossa Suomen kovatasoisin Idols!".
- 8.8.2008 Helsingin Sanomat lainaa ulkomaanosastossaan (s. B 1) Wikipedian arviota vallankaappauksen turvin hallitsevien määrästä.
- 28.7.2008 Iltalehti ilmoittaa Wikipedian yhdeksi lähteeksi keisaritamariinia käsittelevän artikkelin infolaatikossa (s. 11).
- 11.7.2008: Suomen Kuvalehden toimittaja Jukka Ukkola mainitsi Wikipedian artikkelin Pyöriäinen tietolähteenä kolumnissaan "Autamme EU:ta".
- Heinäkuu 2008: Alibi numerossa 7/2008 mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Helvetin enkelit artikkelissaan "Jos kirjoittatte, niin... "
- 29.6.2008: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Lörtsy artikkelissaan "Lörtsyn lyhyt oppimäärä".
- 20.5.2008 STT mainitsi Wikipedian artikkelin Viivi ja Wagner tietolähteenä uutisessaan "Viivi ja Wagner -lehti kokosi suomalaisen sarjakuvan kärkikaartin".
- 18.5.2008 Microsoftin julkaisemassa WorldWide Telescope -ohjelmassa on mahdollista etsiä tietoa Wikipediasta eri taivaankappaleista
- Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhös -haastattelussaan Wikipedian luonnehdintaa tämän elokuvista (s. 13).
- 24.4.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Simone de Beauvoirin kirjan arvostelussa.
- 2.4.2008 Wikipedian artikkeli Ovi mainittu tietolähteenä Kumppani-lehden artikkelissa "Seesam aukene".
- 2.3.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Jarkko Martikaisen runokirjan arvostelussa.
- 24.2.2008. Wikipedia mainittiin lähteenä Kainuun Sanomien julkaisemassa Jaana Kapari-Jattan haastattelussa.
- 18.2.2008: Suomen Golflehti mainitsi Wikipedian artikkelin Verkottuminen lähteenä artikkelissa "Verkossa sen salaisuus".
- 28.1.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä YLEn Aamutv:n Suomen vuoden 1918 sisällissodan veteraania Aarne Arvosta koskeneessa reportaasissa.
Lähteet
[muokkaa wikitekstiä]- ↑ Äidinkielen koe, esseekoe 22.9.2008. Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 22.9.2008.