Töölö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Tölö” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Keskellä kulkeva Hesperian esplanadin puistovyöhyke erottaa Etu-Töölön (oikealla) ja Taka-Töölön.

Töölö (ruots. Tölö) on kahden kaupunginosan muodostama alue Helsingin kantakaupungissa, Helsinginniemen länsiosassa. Töölö käsittää suurimman osan luoteisesta kantakaupungista. Se jakaantuu Helsingin ydinkeskustaa lähellä olevaan Etu-Töölöön (13. kaupunginosa) ja kauempana sijaitsevaan Taka-Töölöön (14. kaupunginosa), joita erottaa Eteläisen ja Pohjoisen Hesperiankadun välinen puistovyöhyke eli Hesperian esplanadi. Koko Töölön alueella on asukkaita noin 30 000.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä kansallismuseon tornista Hietaniemen ja Taivallahden suuntaan vuonna 1908.
Kartta vuodelta 1815 Helsingistä ja Töölöstä, jonka rantaviiva on vuosien varrella muuttunut.
Huvila Hesperia Töölönlahdella 1930-luvulla.
Töölössä sijaitsi myös teollisuutta: etualalla puhtaanapitolaitoksen rakennuksia, taustalla Töölön sokeritehdas savupiippuineen. Kuva vuodelta 1954.

Töölön kylä oli olemassa jo ennen Helsingin kaupunkia, se oli vahvasti ruotsinkielinen. Varsinainen kylä sijaitsi Töölönlahden länsi- ja pohjoisrannalla, mutta sen maihin kuului suurin osa nykyisestä Helsingin kantakaupungista, joka kylän keskusta lukuun ottamatta oli lähes asumaton. Pitkä viha oli köyhdyttänyt kylän maatiloja, jotka olivat pikkuhiljaa siirtyneet valtion omistukseen.

Vuonna 1640 Helsinki siirrettiin Vantaanjoen suulta Töölön kylään tuolloin kuuluneelle Vironniemelle, ja 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille lisämaaksi. Nykyinen Töölö oli pitkään maaseutumaista aluetta, josta kaupunki 1800-luvulla vuokrasi joukon huvilatontteja.[1] Huvilapalstoja oli kaikkiaan 25. Niihin kuuluivat muiden muassa Arkadia, Berga, Edet, Fjälldal (Tunturilaakso), Hagasund (Hakasalmi), Hesperia, Humleberg (Humalisto), Rosavilla (Ruusula), Stengård (Kivelä), Salli, Savila ja Toivo. Monien villojen nimet elävät nykyisen Töölön kadunnimissä. Töölöön kuuluivat 1800-luvulla myös Dal (Laakso) sekä Wikberg, joka käsitti koko Eläintarhan ja Alppipuiston alueen.[2][3]

Kaupungin kasvaessa Gustaf Nyström ja Lars Sonck suunnittelivat alueelle asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1906 ja jonka mukaisesti Töölö vähitellen rakennettiin osaksi Helsingin kantakaupunkia.[4] Asemakaava määritteli Töölön ennen kaikkea asuntoalueeksi, eikä kaupungin liikekeskusta laajentunut Töölöön. Kasvavan pääkaupungin julkisen rakentamisen paine kuitenkin sai aikaan sen, että ennakkosuunnitelmista poiketen Etu-Töölöön tuli useita oppilaitoksia ja kulttuurirakennuksia sekä Eduskuntatalo. Etu-Töölön asemakaava poikkeaa täysin perinteisestä ruutukaavasta. Tähän ovat syynä paitsi alueen kallioisuus myös kaavoitusajankohdan ihanteet. Erityisesti Lars Sonckin sanotaan ihailleen keskiajan kaupunkien vapaasti syntynyttä ja vaihtelevaa muotoa. Ihanteet muuttuivat kuitenkin 1910-luvulla klassisemmiksi, ja kaupungin asemakaava-arkkitehti Bertel Jung korjaili kaavaa muodoiltaan suoraviivaisemmaksi ja avoimemmaksi. Vuoden 1917 asemakaavan uudistuksessa varattiin myös lisää tilaa puistoille ja julkisille rakennuksille. Viheralueiden puute oli yksi ongelma, josta Sonckin ja Nyströmin asemakaavaa tuoreeltaan moitittiin.[5] Vielä 1900-luvun alussa suunniteltiin Hesperian kanavaa, joka olisi halkaissut Töölön ja yhdistänyt Töölön­lahden Taival­lahteen. Toinen 1900-luvun alun kaupunkisuunnitelma alueella oli Taivallahden vapaasatama, joka olisi peittänyt alleen ranta-alueita, huviloita ja puistoja.

Suurin osa Töölön kivitaloista on rakennettu 1910–1930-luvuilla. Töölö oli aikansa suurin ja tärkein kaupunkirakentamiskohde Suomessa. 1920-luvulla rakentamisen painopiste oli Etu-Töölössä, 1930-luvulla edettiin Taka-Töölöön ja sieltä Meilahteen.[6] Uusi kaupunginosa oli alusta asti leimallisesti keskiluokan asuinalue. Asemakaavoitusvaiheessa yhtenä tavoitteena oli vielä ollut vähävaraisten asuntopulan helpottaminen, mutta lopulta Töölöön toteutui vain yksi työväenasuntokortteli Hietaniemenkadun varrelle. Kaupunki huutokauppasi tonttimaat yksityisille rakentajille, ja rakennusmestarit perustivat tonteille asunto-osakeyhtiöitä, joiden osakkeet myytiin usein jo rakennusaikana. Vuodesta 1924 alkaen osakeyhtiöitä perustettiin myös vuokraamistarkoituksessa.[7] Etu-Töölö rakennettiin nousukaudella, ja sinne syntyi ajan mittapuun mukaan varsin suuria, 4–6 huoneen asuntoja. 1930-luvulla rakennetussa Taka-Töölössä asunnot ovat huomattavasti pienempiä.[8]

Kulttuuri ja opetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töölössä on kolme korkeakoulua, Sibelius-Akatemian toimipisteet Töölönkadulla ja Nervanderinkadulla sekä Kauppakorkeakoulu ja Svenska Handelshögskolan, molemmat Runeberginkadun varrella. Lallukan taiteilijakoti sijaitsee Eteläisen Hesperiankadun varrella. Töölössä sijaitsee myös Töölön yhteiskoulu.

Töölön kirjasto sijaitsee Topeliuksenkadun varrelle 1970 valmistuneessa rakennuksessa. Aiempi kirjastorakennus sijaitsi Mannerheimintiellä Hotelli Crowne Plazan (entinen Hotelli Hesperia) kohdalla olleessa pienessä kivirakennuksessa, joka oli valmistunut Napoleonin sotien aikana.

Töölössä sijaitsee monia merkittäviä kulttuurirakennuksia, kuten Suomen Kansallisooppera ja -baletti, Suomen kansallismuseo, Helsingin Musiikkitalo, Finlandia-talo ja Taidehalli.

Kirkot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töölö oli jakautunut kahteen seurakuntaan, Töölön seurakuntaan ja Taivallahden seurakuntaan, kunnes seurakunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 2011. Kaupunginosassa on neljä kirkkoa: Töölön kirkko, Temppeliaukion kirkko, ruotsinkielisen metodistiseurakunnan Kristuskyrkan ja ruotsinkielisen luterilaisen Olaus Petrin seurakunnan Olaus Petrin kirkko, joka aiemmin kuului Ruotsin kirkolle.

Liikunta ja urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soutustadion sijaitsee Merikannontien varrella. Se valmistui Hilding Ekelundin suunnitelmien mukaan vuoden 1940 olympialaisia varten. Olympiastadionin ympärille on keskittynyt paljon urheilutiloja, kuten Pallokenttä, Kisahalli, Uimastadion ja Jäähalli. Töölöstä on kotoisin Töölön Vesa, josta myöhemmin kehittyi Helsingin Jokerit. Helsingin IFK:n jääkiekkojoukkue pelaa kotiottelunsa Helsingin jäähallissa.lähde? Myös Taivallahden tenniskeskus sijaitsee Töölössä.[9] Töölön jalkapallostadionilla pelataan jalkapallo-otteluita ja järjestetään konsertteja.[10]

Talvipuutarha

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginpuutarha eli Talvipuutarha sijaitsee Töölönlahden pohjukassa Olympiastadionin vieressä. Talvipuutarha avattiin yleisölle 1893. Siellä on vuoden mittaan eriaiheisia sisustuksia.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Töölössä on paljon kansallisestikin merkittäviä nähtävyyksiä ja paikkoja. Etu-Töölöstä Taka-Töölöön mentäessä tulevat vastaan seuraavat paikat:

Töölössä on myös kuuluisia perinteisiä ravintoloita: Messenius, Lehtovaara, Elite ja Perho.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Töölö Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 08.05.2009. Viitattu 25.7.2007.
  2. ↑ Hackzell, Kaija & Toppari, Kirsti 1997. Töölöntullin molemmin puolin. Helsingin vanhoja kortteleita 5. Helsinki: Sanoma Osakeyhtiö/Helsingin Sanomat. s. 8
  3. ↑ Tuomi, Marja-Liisa 1988. "Töölön kylän vanhoja nimiä". Teoksessa Töölö: Kotikaupunginosamme II. Toim. Kaarina Heiska & Heikki Hongisto. Helsinki: Töölö-Seura.
  4. ↑ Töölö Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 25.7.2007.
  5. ↑ Nikula, Riitta 1981. Yhtenäinen kaupunkikuva 1900–1930. Suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. s. 191–206
  6. ↑ Saarikangas, Kirsi 2002. Asunnon muodonmuutoksia. Puhtauden estetiikka ja sukupuoli modernissa arkkitehtuurissa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 171
  7. ↑ Nikula, Riitta 1981. Yhtenäinen kaupunkikuva 1900–1930. Suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica. s. 194–195, 224–225.
  8. ↑ Lankinen, Markku 1998. "Töölö tilastojen kuvastamana". Teoksessa Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö. Toim. Pia Bäcklund & Vivi Niemenmaa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. s. 68–69
  9. ↑ https://taivallahdentenniskeskus.fi/
  10. ↑ Kalmari, Viljami: Helsinki | Lauri Tähkän konsertin järjestelyt herättivät närkästystä Töölössä – HJK:n entiseltä apuvalmentajalta tiukka kommentti Helsingin Sanomat. 11.6.2022. Viitattu 3.7.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töölö.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Töölö&oldid=22635142”