Taiteilijoiden artteli
Taiteilijoiden artteli (ven. Артель художников, Artel hudožnikov) oli venäläinen taiteilijayhteisö, jonka perusti joukko Pietarin taideakatemiasta erotettuja opiskelijoita vuonna 1864.[1]
Arttelin perustaminen sai alkunsa Ivan Kramskoin johtaman neljäntoista opiskelijan ryhmän kiistasta taideakatemian johdon kanssa. Opiskelijat eivät hyväksyneet professori Fjodor Lvovin määräystä, jonka mukaan vuoden 1863 lopputyön aiheena olisi skandinaavisesta mytologiasta poimittu ”pidot Valhallassa”. He vaativat ensin aiheen vapaavalintaisuutta ja sitten mahdollisuutta valmistua ilman lopputyön suorittamista. Taideakatemian johto päätti evätä niskoittelevilta opiskelijoilta kokonaan mahdollisuuden valmistua akatemiasta. Neljäntoista ryhmään kuuluivat Kramskoin ohella muun muassa Bogdan Venig, Aleksandr Grigorjev, Nikolai Dmitrijev-Orenburgski, Firs Žuravlev, Aleksei Korzuhin, Kirill Lemoh, Konstantin Makovski, Mihail Peskov, Nikolai Šustov ja Vasili Kreitan, jotka olivat taideakatemian lahjakkaimpia opiskelijoita. He muodostivat tästä alkaen tiiviin ryhmän ja perustivat seuraavana vuonna taiteilijajärjestö Arttelin. Noihin aikoihin radikaalien kielenkäytössä yleistynyt sana artel tuli muinaisvenäjän kielen uskollisuudenvalaa merkitsevästä sanasta. Arttelin ainoaksi jäänyt yhteisnäyttely pidettiin Nižni Novgorodissa 1865. Artteli hajosi vuonna 1870 keskinäisiin ristiriitoihin, mutta osa sen jäsenistä osallistui samana vuonna vaeltajien taiteilijaryhmän perustamiseen Moskovassa.[1]