Tarvasjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tarvasjoki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Lieto

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°35′00″N, 022°44′15″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 838
Hallinnollinen keskus Tarvasjoen kirkonkylä
Perustettu 1869
Kuntaliitokset Osa Liedosta (1924)
Liitetty 2015
– liitoskunnat Lieto
Tarvasjoki
– syntynyt kunta Lieto
Pinta-ala 102,40 km² [1]
(1.1.2014)
– maa 101,96 km²
– sisävesi 0,44 km²
Väkiluku 1 968  [2]
(31.12.2014)
– väestötiheys 19,3 as./km² (31.12.2014)

Tarvasjoki on Suomen entinen kunta Varsinais-Suomen maakunnassa. Vuoden 2015 alusta se on osa Lietoa. Ennen kuntaliitosta Tarvasjoella asui 1 968 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala oli 102,40 km2, josta 0,44 km2 oli vesistöjä.[4]

Tarvasjoen naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Aura, Lieto, Marttila, Paimio ja Pöytyä, johon vuonna 2005 liitettiin Tarvasjokeen pohjoisessa rajoittunut Karinainen.

12. kesäkuuta 2014 valtioneuvosto teki vuoden 2013 kuntarakennelakiin perustuen päätöksen Tarvasjoen liittämisestä naapurikuntaansa Lietoon.[5] Liitos astui voimaan 1. tammikuuta 2015.[6]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarvasjoki

Paimionjoki virtaa Tarvasjoen halki, ja Tarvasjoen keskustan luona siihen yhtyy Paimionjoen suurin sivujoki, Pöytyän Karinaisista alkunsa saava Tarvasjoki. Pääosa Tarvasjoen alueesta on Paimionjoen vesistöaluetta, mutta Liedonperä naapurikylineen sijaitsee Aurajoen sivujoen Savijoen latvoilla. Maisemaa Tarvasjoella hallitsevat laajat savitasangot, joita paikoin rikkovat kalliosydämiset moreenimäet. Koko kunnan alueella ei ole yhtään järveä[7].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimi Tarvasjoki tuli käyttöön vuonna 1909. Paikkakunnan entinen nimi on ollut Alastaron saarnahuonekunta ja sen jälkeen Eura tai Euran kappeli.[8][9]

Vuonna 2013 Tarvasjoki oli yhdessä kolmen muun kunnan kanssa määriteltynä kriisikunnaksi, jota uhkasi pakkoliitos, ja valtiovarainministeriö esitti Tarvasjokea liitettäväksi Lietoon vuoden 2015 alusta. Kunnan taloutta oli rasittanut etenkin hyvinvointikeskuksen rakentaminen, johon päädyttiin, kun vanhainkotikuntakuntayhtymä Karinaisten kanssa oli purkautunut tämän liityttyä Pöytyään.[10] Kesäkuussa 2014 valtioneuvosto päätti, että Tarvasjoki liitetään Lietoon vuoden 2015 alusta.[5]

Ennen kuntaliitosta Tarvasjoen valtuuston 17 paikkaa jakaantuivat seuraavasti: Kokoomus kuusi, Keskusta kuusi, SDP kaksi ja PS kaksi paikkaa sekä KD yksi paikka.[11] Tarvasjoen keskimääräinen työttömyysaste vuonna 2013 oli 8,3 prosenttia.[12]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvasjoen kautta kulkevat Turusta Hämeenlinnaan johtava valtatie 10 ja Aurasta Saloon johtava seututie 224. Valtatieltä 10 Liedonperän kautta Tarvasjoen kirkolle johtaa yhdystie 2251. Turusta Hämeenlinnaan johtaneen vanhan maantien, Hämeen Härkätien reittiin kuuluvat valtatieltä 10 pohjoiseen Tarvasjoen kirkolle erkanevat yhdystie 2230 ja alkuosaltaan yhdystie 2250, joka risteää seututien 224 kanssa Tarvasjoen Horisissa ja jatkuu edelleen Karinaisten kautta Pöytyän kirkolle. Etelään valtatiestä 10 erkanee niin ikään Hämeen härkätiehen kuuluva, Marttilan suuntaan johtava yhdystie 12307.[13]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarvasjoen kirkko.

Hämeen härkätie kulkee Tarvasjoen halki. Sen läheisyydessä sijaitsevat vuonna 1779 Mikael Piimäsen johdolla rakennettu puinen Tarvasjoen kirkko ja Tarvasjoen kotiseutumuseo, jossa on esillä Härkätien historiaa esittelevä ”Tuu tuu tupakkirulla” -näyttely.[14] Juvan kartanossa on Kustaa Mauri Armfeltin syntymäkoti, joka on toiminut museona.[15]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Tarvasjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
 1 683
1985
  
 1 768
1990
  
 1 839
1995
  
 1 890
2000
  
 1 921
2005
  
 1 960
2010
  
 1 945
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tarvasjoen kylät 1927:
1. Liiparla, 2. Tiensuu, 3. Kättylä, 4. Killala, 5. Mäentaka, 6. Karhula ja Tuomarla, 7. Tuorila, 8. Suitsula, 9. Tyllilä, 10. Juva, 11. Eura, 12. Kirkonkylä, 13. Yrjäntilä, 14. Horrinen, 15. Kallela, 16. Suurila, 17. Seppälä, 18. Liedonperä, 19. Jauhola, 20. Satopää, 21. Hungerla. Ulkopuolisten kylien alueet vaaleankeltaisella. Valtion Rahkasuo harmaalla. Kättylä ja Tiensuu liitetty Tarvasjokeen Liedosta vuonna 1926, Jauhola, Satopää, Hungerla ja Liiparla Aurasta vuonna 1915.

Tarvasjoella on 21 kylää: Eura, Horinen (vir. Horrinen), Hungerla, Jauhola, Juva, Kallela, Karhula (vir. Karhula ja Tuomarla), Killala, Kirkonkylä, Kättylä, Liedonperä, Liiparla, Mäentaka, Satopää, Seppälä, Suitsula, Suurila, Tiensuu, Tuomarla (vir. Karhula ja Tuomarla), Tuorila, Tyllilä ja Yrjänkylä (vir. Yrjäntilä).[17][18][19]

Tarvasjoen nykyisistä kylistä Savijoen varrella lähellä Liedon rajaa sijaitsevat Jauhola, Satopää, Hungerla ja Liiparla kuuluivat vuoteen 1915 asti Auraan[20] ja ennen Auran kunnan perustamista sitä edeltäneeseen Prunkkalan kappeliseurakuntaan Liedon pitäjässä[21]. Paimionjoen varressa lähellä Liedon rajaa sijaitsevat Kättylän ja Tiensuun kylät liitettiin Liedosta Tarvasjokeen vuonna 1926.[22]

Tarvasjoen alueella on ollut nykyään Turkuun kuuluvan Kaarinan Vähäheikkilän kylän ulkopalstoja, jotka liitettiin Kaarinasta Tarvasjokeen vuonna 1932.[23] Vuonna 1957 liitettiin Tarvasjokeen pieni alue Liedon Inkoisten kylästä.[24]

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvasjoella toimii evankelisluterilainen Tarvasjoen kappeliseurakunta, joka on kuulunut kuntaliitoksesta lähtien Liedon seurakuntaan.[25]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[26].

Kuuluisia tarvasjokelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvasjoen alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Tarvasjoen murteelle tyypillinen piirre on Lounais-Suomen erikoisgeminaation ja yleisgeminaation välinen tyyppi p,t,k,s-konsonanteissa.[27]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarvasjoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla palvattu siansinkku ja maitokastike.[28]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.3.2015.
  3. ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 31.12.2014. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 18.1.2015. Viitattu 9.1.2016.
  4. ↑ Vuositilastoja 2013 (PDF) (Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 (sivu 21)) 2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 9.1.2016.
  5. ↑ a b Tarvasjoki pakkoliitetään Lietoon ts.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.6.2014.
  6. ↑ Kuntauudistus jatkuu liitosselvityksin. Helsingin Sanomat, 31.12.2014. Samoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus). Viitattu 1.1.2015.
  7. ↑ Suomen kunnat (viranomaisrekistereihin perustuva tieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2012.
  8. ↑ Kirkko Tarvasjoen kunta. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 9.1.2016.
  9. ↑ Tarvasjoen postitoimipaikkojen historia (Arkistoitu – Internet Archive) www.saunalahti.fi/jussi11/posti/
  10. ↑ Jokela, Lilli: Tarvasjoella valmistaudutaan viimeiseen vuoteen itsenäisenä: "Emme hurvitelleet". Turun Sanomat, 15.11.2013, 109. vsk, nro 312, s. 13.
  11. ↑ Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  12. ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  13. ↑ Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 02 Varsinais-Suomi. Helsinki: Liikennevirasto. Kartan verkkoversio (viitattu 19.7.2010)
  14. ↑ Tarvasjoki - Historiallisella Hämeen härkätiellä Tarvasjoen kunta. Arkistoitu 21.10.2014. Viitattu 31.5.2009.
  15. ↑ Museot, näyttelyt ja muistomerkit Tarvasjoen kunta. Arkistoitu 22.10.2014. Viitattu 31.5.2009.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Rosberg, J. E.; Grotenfelt, Kustavi ja Hildén, Kaarlo (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja. 3. osa, Turun ja Porin lääni, s. 219. Helsinki: Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1921.
  18. ↑ Nimien kirjoitusun lähde: Korhonen, Ritva: Alastarolla Ylistarossa. Suomen asutusnimet ja niiden taivutus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990. ISBN 951-9475-72-9
  19. ↑ Kyläluetteloa tarkistettu lähteestä: Peruskartta 1:20 000. 2022 01 Yliskulma. Helsinki: Maanmittaushallitus. Kartan verkkoversio MML:n Vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 19.3.2016)
  20. ↑ Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Tarvasjoki (Bia:59): [1], [2], [3], [4], [5]
  21. ↑ Katso esimerkiksi Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Tarvasjoki, Jauhola; Isojaontäydennys 1911-1911 (A104:4/6-13): [6]
  22. ↑ Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Tarvasjoki (Bia:59): [7], [8]
  23. ↑ Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Tarvasjoki (Bia:59). (Lähteen verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa)
  24. ↑ Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni, Tarvasjoki (Bia:59). (Lähteen verkkoversio Kansallisarkiston digitaaliarkistossa)
  25. ↑ Tarvasjoen seurakunta Tarvasjoen seurakunta. Viitattu 24.1.2012.
  26. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.1.2012.
  27. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 278–279. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tarvasjoki&oldid=22814472”