Unelmien pelikirja
| Unelmien pelikirja | |
|---|---|
| Silver Linings Playbook | |
| Ohjaaja | David O. Russell |
| Käsikirjoittaja | David O. Russell |
| Perustuu |
Matthew Quickin romaaniin The Silver Linings Playbook |
| Tuottaja |
Bruce Cohen Donna Gigliotti Jonathan Gordon George Parra |
| Säveltäjä | Danny Elfman |
| Kuvaaja | Masanobu Takayanagi |
| Leikkaaja | Jay Cassidy |
| Tuotantosuunnittelija | Judy Becker |
| Pääosat |
Bradley Cooper Jennifer Lawrence Robert De Niro Jacki Weaver Chris Tucker |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö |
The Weinstein Company Mirage Enterprises |
| Levittäjä |
The Weinstein Company Netflix Microsoft Store |
| Ensi-ilta |
8. syyskuuta 2012 (TIFF) |
| Kesto | 122 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 21 000 000 dollaria[1] |
| Tuotto | 236 412 453 dollaria[1] |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Unelmien pelikirja (engl. Silver Linings Playbook) on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut David O. Russellin ohjaama ja käsikirjoittama yhdysvaltalainen romanttinen draamakomedia. Elokuva perustuu Matthew Quickin samannimiseen romaaniin vuodelta 2008. Elokuvan pääosissa ovat Bradley Cooper, Jennifer Lawrence, Robert De Niro, Jacki Weaver ja Chris Tucker. Elokuva kertoo Pat Solitanosta (Bradley Cooper), joka vapautuu psykiatrisesta sairaalasta ja muuttaa takaisin vanhempiensa (Robert De Niro ja Jacki Weaver) luo. Pat on päättänyt voittaa takaisin vaimonsa rakkauden. Hän tapaa tuoreen lesken ja seksiaddiktin Tiffany Maxwellin (Jennifer Lawrence), joka lupaa auttaa Patiä saamaan takaisin vaimonsa, mikäli tämä osallistuu hänen kanssaan tanssikilpailuun.
Unelmien pelikirja sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta muun muassa kategorioissa paras elokuva ja paras ohjaus sekä kaikissa neljässä näyttelijäkategoriassa, joista Jennifer Lawrence voitti parhaan naispääosan Oscarin. Elokuva sai myös neljä Golden Globe -ehdokkuutta, joista Lawrence voitti parhaan naispääosan palkinnon. David O. Russell voitti BAFTAn parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta.
Unelmien pelikirja sai ensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla 8. syyskuuta 2012. Suomessa elokuvan ensi-ilta oli 1. helmikuuta 2013.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2008 Pat Solitano Jr. (Bradley Cooper) vapautetaan psykiatrisesta sairaalasta vanhempiensa hoiviin oltuaan kahdeksan kuukautta hoidettavana kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia. Sairaalassa hän tutustui toiseen potilaaseen, Dannyyn (Chris Tucker), jolla on ongelmia sairaalan kanssa jatkuvien pakoyritystensä takia. Pat kuulee pian vaimonsa Nikkin muuttaneen pois ja että hänen isänsä Pat Sr. (Robert De Niro) on jäänyt työttömäksi ja turvautuu vedonlyöntiin ansaitakseen rahaa perustaakseen ravintolan. Pat on päättänyt saada elämänsä takaisin raiteilleen ja sopivansa Nikkin kanssa. Nikki on hakenut lähestymiskiellon Patille väkivaltaisen tapahtuman vuoksi, joka sai hänet jättämään Patin.
Oikeuden määräämässä terapiassa Pat selittää uudelleen miksi joutui psykiatriseen sairaalaan. Hän kertoo tulleensa aikaisin kotiin: huomasi vaatteita lojumassa lattialla, hänen häälaulunsa Stevie Wonderin My Cherie Amourin oli soimassa ja löysi vaimonsa suihkusta toisen miehen kanssa. Raivoissaan hän pahoinpiteli miehen lähes kuoliaaksi. Tästä huolimatta Pat ei usko tarvitsevansa mielialalääkkeitä.
Illallisella ystävänsä Ronnien luona, Pat tapaa Ronnien kälyn Tiffany Maxwellin (Jennifer Lawrence), tuoreen lesken, joka on juuri saanut potkut. Pat ja Tiffany tutustuvat toisiinsa ja ystävystyvät jakamalla yhteisiä neuroosejaan. Pat näkee mahdollisuuden kommunikoida Nikkin kanssa Tiffanyn kautta. Tiffany lupaa viedä Nikkille kirjeen, jos Pat vastapalvelukseksi osallistuu hänen kanssaan tanssikilpailuun. Pat suostuu vastahakoisesti ja he aloittavat tosissaan harjoittelun ja saavat apua Dannyltä, joka lopulta pääsee sairaalasta. Pat uskoo kilpailun näyttävän Nikkille hänen muuttuneen ja tulleen paremmaksi mieheksi. Tiffany antaa Patille Nikkin vastauksen tämän kirjeeseen ja Nikki varovasti vihjaa, että heillä voisi olla mahdollisuus tehdä sovinto.
Kaikki sujuu hyvin, kunnes Patin isä pyytää häntä menemään Philadelphia Eaglesin peliin tuomaan hänelle onnea. Tähän peliin hän on vedonlyönnissä pannut kaikki rahansa. Pat jättää tanssiharjoituksen väliin Tiffanyn kanssa ja joutuu tappeluun rasististen öykkäreiden hyökätessä hänen terapeuttinsa ja veljensä Cliffin kimppuun. Eagles häviää pelin ja Pat Sr. on raivoissaan. Tiffany saapuu Patin perheen luo ja moittii Patia heidän harjoitussopimuksensa rikkomisesta. Hän sanoo "lukeneensa merkkejä" ja Eaglesin hävinneen, koska Pat ja hän eivät olleet yhdessä, sillä Eagles oli voittanut joka kerta kun he olivat viettäneet aikaa yhdessä. Nyt Pat Sr. uskoo Patin ja Tiffanyn yhdessäolon tuovan onnea, joten hän lyö vedonlyöntikaverinsa kanssa uuden vedon. Jos Eagles voittaa seuraavan pelin Dallasia vastaan ja Pat ja Tiffany saavat kymmenestä pisteestä viisi, hän voittaisi kaikki hävityt rahansa takaisin. Pat ei halua osallistua tanssikilpailuun näissä olosuhteissa, mutta Tiffany ja Patin isä päättävät suostutella Patin vetoon valehtelemalla, että Nikki on luvannut tulla katsomaan kilpailua. Samaan aikaan Pat lukee Nikkin kirjeen uudestaan ja huomaa Tiffanyn käyttämän lausahduksen "lukeneensa merkkejä" olevan myös kirjeessä.
Pat, Tiffany ja kaikki muut saapuvat tanssikilpailuun samana iltana kun Eaglesin peli pelataan. Tiffany järkyttyy nähdessään Nikkin yleisössä. Pat löytää humaltuneen Tiffanyn baarista ja saa hänet houkuteltua tanssilattialle, missä se esittävät kilpailunumeronsa. Samaan aikaan kun he tanssivat, Eagles voittaa pelin, ja tanssin jälkeen he saavat pisteikseen tasan viisi pistettä. Pat ja Tiffany ovat riemuissaan.
Perheen suosionosoitusten keskellä ja muun yleisön ihmetellessä riemua alhaisista pisteistä Pat menee Nikkin luo ja kuiskaa tämän korvaan. Tiffany lähtee paikalta välittömömästi. Pat jättää Nikkin taaksensa lyhyen keskustelun jälkeen ja lähtee etsimään Tiffanya. Pat Sr. sanoo Patille Tiffanyn rakastavan tätä ja olevan synti jos Pat ei tartu hetkeen jonka elämä on hänelle antanut. Pat sanoo rakastavansa Tiffanya ja lähtee tämän perään ja kertoo tälle tietävänsä, että hän kirjoitti Nikkin kirjeen. Pat tunnustaa rakastaneensa Tiffanya hetkestä jolloin he tapasivat ja he suutelevat. Heistä tulee pari ja Pat Sr. avaa ravintolan rahoilla jotka hän voitti vedossa.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bradley Cooper | … | Patrick "Pat" Solitano, Jr. |
| Jennifer Lawrence | … | Tiffany Maxwell |
| Robert De Niro | … | Patrick "Pat" Solitano, Sr. |
| Jacki Weaver | … | Dolores Solitano |
| Anupam Kher | … | Dr. Cliff Patel |
| Chris Tucker | … | Danny McDaniels |
| Julia Stiles | … | Veronica |
| Brea Bee | … | Nikki Solitano |
| John Ortiz | … | Ronnie |
| Paul Herman | … | Randy |
| Dash Mihok | … | Officer Keogh |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vastaanotto | |
|---|---|
| Arvostelupisteet | |
| Julkaisu | Pisteet |
| Dome Tatu Junni | |
| Episodi Jouni Vikman | |
| Filmitähti Päivi Laajalahti | |
| Filmgoer Marko Pekkanen | |
| Film-O-Holic JP Jokinen | |
| Helsingin Sanomat Anna Möttölä | |
| Iltalehti Tuomas Riskala | |
| Ilta-Sanomat Tarmo Poussu | |
| Me Naiset Heidi Heino | |
| MTV Tuuve Aro | |
| Stara Neea Jokinen | |
| V2 Jari Tapani Peltonen | |
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Palkinnot ja ehdokkuudet | |||
|---|---|---|---|
| Palkinto | Kategoria | Kenelle | Voitto / Ehdokkuus |
| British Academy Film Awards | Miespääosa | Bradley Cooper | Ehdokkuus |
| Naispääosa | Jennifer Lawrence | Ehdokkuus | |
| Sovitettu käsikirjoitus | David O. Russell | Ehdokkuus | |
| Golden Globe | Paras musikaali- tai komediaelokuva | Ehdokkuus | |
| Miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa | Bradley Cooper | Ehdokkuus | |
| Naispääosa musikaali- tai komediaelokuvassa | Jennifer Lawrence | Voitto | |
| Käsikirjoitus | David O. Russell | Ehdokkuus | |
| Oscar | Paras elokuva | Bruce Cohen, Donna Gigliotti ja Jonathan Gordon | Ehdokkuus |
| Miespääosa | Bradley Cooper | Ehdokkuus | |
| Naispääosa | Jennifer Lawrence | Voitto | |
| Miessivuosa | Robert De Niro | Ehdokkuus | |
| Naissivuosa | Jacki Weaver | Ehdokkuus | |
| Ohjaus | David O. Russell | Ehdokkuus | |
| Sovitettu käsikirjoitus | Ehdokkuus | ||
| Leikkaus | Jay Cassidy ja Crispin Struthers | Ehdokkuus | |
| Satellite Award | Paras elokuva | Voitto | |
| Miespääosa | Bradley Cooper | Voitto | |
| Naispääosa | Jennifer Lawrence | Voitto | |
| Miessivuosa | Robert De Niro | Ehdokkuus | |
| Ohjaus | David O. Russell | Voitto | |
| Sovitettu käsikirjoitus | David O. Russell | Ehdokkuus | |
| Leikkaus | Jay Cassidy | Voitto | |
| Screen Actors Guild Awards | Miespääosa | Bradley Cooper | Ehdokkuus |
| Naispääosa | Jennifer Lawrence | Voitto | |
| Miessivuosa | Robert De Niro | Ehdokkuus | |
| Näyttelijäkokoonpano | Ehdokkuus | ||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Silver Linings Playbook (2012) Box Office Mojo. Viitattu 3.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Junni, Tatu: Arvostelu: Oscareita jahtaava Unelmien pelikirja on jotain muuta kuin lälly nimi enteilee 31.1.2013. Dome.fi. Arkistoitu 3.1.2014. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Vikman, Jouni: Unelmien pelikirja 1.2.2013. Episodi. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Laajalahti, Päivi: Unelmien pelikirja 31.1.2013. Filmitähti. Arkistoitu 29.7.2013. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Pekkanen, Marko: Unelmien pelikirja 10.7.2013. Filmgoer. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Jokinen, JP: Totuus vapauttaa 1.2.2013. Film-O-Holic. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Möttölä, Anne: Unelmien pelikirja 31.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.3.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Riskala, Tuomas: Rakkautta ja mielialalääkkeitä 31.1.2013. Iltalehti. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Poussu, Tarmo: Unelmien pelikirja - lue IS:n arvio elokuvasta 1.2.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 3.2.2013. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Heino, Heidi: Nälkäpeli-tähti Jennifer Lawrence loistaa Unelmien pelikirjassa – lue leffa-arvio 31.1.2013. MTV3. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Aro, Tuuve: Unelmien pelikirja 31.1.2013. MTV. Viitattu 22.3.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jokinen, Neea: Arvostelu: Unelmien pelikirja 31.1.2013. Stara. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Peltonen, Tapani Jari: Unelmien pelikirja 4.2.2013. V2.fi. Viitattu 22.3.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arkistoitu kopio virallisesta sivustosta (englanniksi)
- Unelmien pelikirja Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Unelmien pelikirja Box Office Mojossa (englanniksi)
- Unelmien pelikirja Rotten Tomatoesissa (englanniksi)
- Unelmien pelikirja Metacriticissä (englanniksi)
| 1990-luku | Spanking the Monkey (1994) · Flirting with Disaster (1996) · Kolme kuningasta (1999) | ||||||
| 2000-luku | I ♥ Huckabees (2004) | ||||||
| 2010-luku | Taistelija (2010) · Unelmien pelikirja (2012) · American Hustle (2013) · Joy (2015) | ||||||
- Vuoden 2012 yhdysvaltalaiset elokuvat
- David O. Russellin ohjaamat elokuvat
- Yhdysvaltalaiset romaaneihin perustuvat elokuvat
- Parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saaneet elokuvat
- Golden Globe -palkitut elokuvat
- BAFTA Film Award -palkitut elokuvat
- SAG-palkitut elokuvat
- Yhdysvaltalaiset romanttiset draamakomediaelokuvat