Vöyri

Vöyri Vörå
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°07′55″N, 022°15′10″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Vaasan seutukunta
Kuntanumero	944 (–2006), 946 (2011–)
Hallinnollinen keskus	Vöyrin kirkonkylä
Perustettu	1868 (entinen) 2011 (nykyinen)
Kuntaliitokset	Vöyri-Maksamaa (2011) Oravainen (2011)
Pinta-ala ilman merialueita	791,33 km² 119:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 499,91 km² 73:nneksi suurin 2022
– maa	782,14 km²
– sisävesi	9,19 km²
– meri	708,58 km²
Väkiluku	6 199 150:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	7,93 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	17,4 %
– 15–64-v.	55,8 %
– yli 64-v.	26,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	12,2 %
– ruotsinkielisiä	80,9 %
– muut	6,9 %
Kunnallisvero	9,20 % 102:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Jan Finne
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • RKP	27
www.vora.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Vöyrin kirkko.

Vöyri (ruots. Vörå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 199 ihmistä, ja sen pinta-ala on 1 499,91 km², josta 9,19 km² on sisävesistöjä. Väestötiheys on 7,93 asukasta/km². Vöyrin naapurikunnat ovat Isokyrö, Kauhava, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa.

Kunta on kaksikielinen, 80,9 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia ja 12,2 prosenttia suomea. Vöyrillä on oma suomenruotsin murteensa.

Nykyinen Vöyrin kunta perustettiin vuonna 2011 Vöyri-Maksamaan ja Oravaisten kuntaliitoksessa. Vöyri-Maksamaan kunta oli syntynyt vuonna 2007, kun siihenastiset Vöyri ja Maksamaa liittyivät yhteen.^lähde?

Nimen alkuperä

Nimi Vöyri on mainittu ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1367 ja Vöyrin pitäjä on mainittu ensimmäisen kerran 1443. Pitäjännimi Vöyri – Vörå on ollut sekä historian- että nimistöntutkimuksen kohteena ainakin vuodesta 1734 alkaen. On pohdittu, onko nimi alun perin suomalainen vai ruotsalainen ja mikä olisi nimenantoperuste. Vöyrin pitäjä sijaitsee historiallisella kielirajalla. Sen kylännimet ja monet kantatalojen nimet ovat kiistatta suomenkielistä alkuperää. On arvioitu, että väestö ruotsalaistui vasta 1500-luvun kuluessa. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että itse pitäjännimikin on suomalaista alkuperää. Viimeisin nimistöntutkijoiden hyväksymä tulkinta on Lars Huldénin esittämä. Hän pitää varmana, että alkuperäinen nimi on suomalainen ja yksiosainen, mahdollisesti johdettu sanasta vieru. Sen kaksoisääntiö palautuu pitkään e:hen ja näkyy vanhassa kirjoitusasussa Weru. Nimen asialliseksi perustaksi Huldén arvelee maastonkuvausta: reuna, jyrkänne tai paikka, josta maa on vierinyt.

Historia

Kunnan alueella on sijainnut kolme pitäjää: Vöyri, Oravainen ja Maksamaa.

Esihistoria ja asutuksen syntyminen

Vöyrin esihistorialliset löydöt ovat Etelä-Pohjanmaan rikkaimpia ja ulottuvat ajalle 3300 eaa., kunnan itäosaan, joka ensimmäisenä nousi merestä. Pronssikaudelta Vöyriltä on löydetty useita hautaraunioita. Nuoremmalta rautakaudelta kansainvaellusajalle asti Vöyri oli Etelä-Pohjanmaan vaurasta ydinaluetta. Alueelta on löydetty useita huomattavia kalmistoja. Gulldyntin kalmistolöydöt ovat Suomen kansainvaellusajan (400–550 jaa.) rikkaimpia. Vöyrin asutus näyttää jatkuneen historialliselle ajalle asti.

Vöyrin seurakunnan perustaminen vuonna 1550

Varhaiskeskiajalla Vöyrille muutti satakuntalaisia uudisasukkaita ja 1500-luvulla alueelle saapui myös ruotsalaisia. Vuonna 1550 Vöyrin alueella oli noin 200 taloa. Vöyri kuului aluksi Pohjankyrön, Pietarsaaren ja Mustasaaren seurakuntiin, mutta 1500-luvun alussa se erotettiin omaksi seurakunnakseen. Seurakunnasta erosivat Oravainen (1676) ja Maksamaa (1775). Vöyrin ensimmäinen kirkko rakennettiin jo keskiajalla. Kirkkomäelle nousi kirkko 1500-luvun alussa ja nykyinen kirkko valmistui 1627.

Vöyriläisten vanhimpia elinkeinoja olivat maatalous, kalastus ja talonpoikaispurjehdus. 1700-luvulla myös tervanpoltto yleistyi. Maatalous kehittyi huomattavasti 1800-luvulla, jolloin kunta alkoi teollisutua. Oravaisten Kimon ruukki oli yksi Suomen ensimmäisistä rautaruukeista. Ruukki perustettiin 1703 ja siellä valmistettiin taoksia noin 200 vuotta. Vuonna 1736 rakennettiin Oravaisten masuuni, josta syntyi 1800-luvun lopulla Oravaisten tehdasyhdyskunta.

Oravaisissa käytiin eräs Ruotsin tappioon Suomen sodassa johtaneista taisteluista, Oravaisten taistelu, 14. syyskuuta 1808.

Kehitys kunnaksi vuodesta 1868 alkaen

Vöyrin vaakuna vuoteen 2007 asti.

Vöyrin ensimmäinen kuntakokous pidettiin 1868 ja ensimmäinen kansakoulu avattiin vuonna 1876. Vuonna 1900 Vöyrillä oli 8 431 asukasta. Sisällissodan aikaan Vöyri oli valkoisten tärkeä tukialue. Vöyrillä toimi kevät-talvella 1918 tilapäinen sotakoulu, jossa koulutettiin aliupseereita. Koulun oppilaista koottu Vöyrin kaarti osallistui Tampereen valtaukseen.

Vöyri yhdistyi Maksamaan kanssa Vöyri-Maksamaaksi 2007. Vöyri palasi kunnan nimeksi 2011, kun Oravainen liittyi siihen.^lähde?

Maantiede

Vöyri on rukiin valtakuntaa eli sen pinta-alasta lähes kaikki alava maa-ala on peltoa. Kunnassa on myös paljon mäkiä, jotka ovat pääasiassa havupuiden peitossa.^lähde?

Geologisesti Vöyri on hyvin alavaa. Monesta seikasta on pääteltävissä, että Vöyri on vanhaa saaristoa. Osassa maa-alaa on asuttu hyvinkin kauan, kun taas alavat maat ovat olleet meren peittämiä vielä muutama sata vuotta sitten. Vielä 1600-luvulla Rökiöön pääsi veneellä.^lähde?

Kylät

Vöyrin hallinnollinen keskus sijaitsee Koskenkylän kylässä, jossa myös kunnanvirasto sekä koulut sijaitsevat. Myös valtaosa kaupoista ja palveluista on keskittynyt Koskenkylään.

• Vöyri: Antiala (Andkil), Bergby, Bertby, Jörala, Kalapää, Kaurajärvi, Kaitsor, Karvsor, Koskenkylä (Koskeby), Kovik, Lomby, Lotlax, Lålax, Miemoinen (Miemois), Myrbergsby, Mäkipää, Palvis, Petterinmäki (Pettersbacka), Rekipelto (Rejpelt), Rökiö, Tukkor (Tuckor)
• Maksamaa: Brudsund, Djupsund, Kärklax, Kvimo, Maksamaan kirkonkylä (Maxmo Kyrkoby), Särkimo, Tottesund, Västerö, Ölis, Österö
• Oravainen: Kimo, Oravainen (Oravais), Karvat, Komossa, Oxkangar, Paljakka (Paljak), Österby

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Vöyrillä oli 6 616 asukasta, joista 3 355 asui taajamissa, 3 226 haja-asutusalueilla ja 35:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Vöyrin taajama-aste on 51,0 %. Vöyrin taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Vöyrin kirkonkylä	1 810
2	Oravaisten kirkonkylä	1 215
3	Maksamaan kirkonkylä	330

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Työllisyysasteessa Vöyriin työttömyysluvut ovat Pohjanmaan alhaisimpia sekä alle maan keskiarvon. Vöyrin työpaikkaomavaraisuus on korkea. Palvelut ja maatalous ovat Vöyrin suurimpia toimialoja. Vöyrin suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimivat konepaja JTK Power sekä infrarakentamista ja tulkkausta järjestävä Juhan Paja. Myös puutavara-autojen päällirakenteiden valmistaja Alucar toimii Vöyrillä. Vöyrin suurin yritystuloverojen maksaja vuonna 2021 oli pakkaustehdas Orapac.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vöyrin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 652
1985			7 700
1990			7 427
1995			7 298
2000			6 935
2005			6 749
2010			6 689
2015			6 714
2020			6 455
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vöyrin vanha puukirkko sijaitsee Rökiön kylässä, parin kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vöyrillä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Vöyrin seurakunta (ruots. Vörå församling)
  • Oravaisten kappeliseurakunta (ruots. Oravais kapellförsamling)

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Vöyrillä toimivat Oxkangar Betelförsamling ja Särkimo Fria församling. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Vöyrillä toimii Vörå frikyrkoförsamling.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vöyrin alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Vöyrin kunnan nykyisellä alueella.

• Maxmo församling (liitetty Vöyrin seurakuntaan 2007)
• Oravaisten seurakunta (ruots. Oravais församling, liitetty Vöyrin seurakuntaan 2011)

Koulutus

Vöyrin, Maksamaan sekä Oravaisten yhteinen yläaste (vuodesta 2011 alkaen koko uuden Vöyrin kunnan yläaste), Tegengrenskolan, sijaitsee Koskenkylässä.

Vöyrillä toimii ruotsinkielinen urheilulukio Campus Norrvalla.

Kulttuuri

Vöyrillä on oma ruotsinkielinen murteensa.

Ruoka

Vöyrin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa nimeltä vöråsoppan.

Nähtävyydet

• Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko
• Ehrsin puisto
• Verner Rasmuksen posliinimuseo
• Erik Hägglundin valokuvamuseo
• Fädernegården (talonpoikaismuseo)
• Myrbergsgården, jossa on laaja tekstiilikokoelma.
• Vitmossen, pronssikauden asuinpaikka
• Mikkelinsaaret

Kuvia

• 
  Fassgrundin kalliorantaa
• 
  Luontoasema Kummelskärillä
• 
  Hiekkarantaa Vitfågelskärillä.

Tunnettuja vöyriläisiä

• Immanuel Bäck (1878–1939), pappi, kansanedustaja (RKP)
• Johannes Bäck (1872–1952), pappi, kansanedustaja (RKP)
• Håkan Bäck, kirkkoherra ja runoilija
• Matts Forss, maanviljelijä ja kansanedustaja
• Edvard Haga, pankinjohtaja ja kansanedustaja
• Johannes Miemois, maanviljelijä ja kansanedustaja

Katso myös

• Luettelo Vöyrin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 7. (Etelä-Pohjanmaa) Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vöyri Wikimedia Commonsissa

• Vöyrin kunnan sivusto
• Tilastokeskus - Vöyrin avainluvut