Valkoselkätasku
Valkoselkätasku | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Siepot Muscicapidae |
Suku: | Kivitaskut Oenanthe |
Laji: | finschii |
Kaksiosainen nimi | |
Oenanthe finschii |
|
Katso myös | |
Valkoselkätasku (Oenanthe finschii) on euraasialainen varpuslintu. Sen lajinimi kunnioittaa saksalaista lintutieteilijää Otto Finschiä.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Linnun pituus on noin 14 cm, siipien kärkiväli 25–27 cm ja paino 20–30 g. Juhlapukuinen koiraan naama, posket, kurkku, kyljet, siivet ja pyrstön kärki ovat mustat, vatsapuoli, yläperä ja pyrstön tyvipuoli valkoinen, sekä päälaki ja selkä vaalean hiekanruskeat. Naaraan väritys on himmeämpi ja nuorelta sekä syyspukuiselta linnulta puuttuu musta väri muualta kuin pyrstön kärjestä.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkoselkätasku elää Turkissa, paikoin Israelissa ja Jordaniassa, sekä itään Afganistaniin, Länsi-Pakistaniin ja Kazakstaniin. Euroopassa elää 200 000–620 000 yksilöä. Se on osittaismuuttaja, jonka osapopulaatiot talvehtivat Arabian niemimaalla, Siinailla ja muun muassa Kyproksella. Lajia ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkoselkätasku elää kuivilla, matalaa ruohoa kasvavilla kallioisilla ja kivikkoisilla vuorenrinteillä, rotkoissa ja tienvarsilla.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin pesä on maakolossa, usein vanhassa jyrsijänkolossa, kallionhalkeamassa tai kivien koloissa. Pesä on rakennettu kuivista korsista ja ruohoista, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Munia on 4–6, tavallisesti viisi, joita naaras hautoo 12–13 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka jättävät pesän 15–16 päivän ikäisinä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkoselkätasku on hyönteissyöjä, ja sille maistuvat varsinkin muurahaiset ja muut pistiäiset. Se saattaa syödä myös siemeniä ja muita kasvinosia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Oenanthe finschii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.2.2014. (englanniksi)