Valkoselkätasku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkoselkätasku
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Kivitaskut Oenanthe
Laji: finschii
Kaksiosainen nimi

Oenanthe finschii
(Heuglin, 1869)

Katso myös

  Valkoselkätasku Wikispeciesissä
  Valkoselkätasku Commonsissa

Valkoselkätasku (Oenanthe finschii) on euraasialainen varpuslintu. Sen lajinimi kunnioittaa saksalaista lintutieteilijää Otto Finschiä.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 14 cm, siipien kärkiväli 25–27 cm ja paino 20–30 g. Juhlapukuinen koiraan naama, posket, kurkku, kyljet, siivet ja pyrstön kärki ovat mustat, vatsapuoli, yläperä ja pyrstön tyvipuoli valkoinen, sekä päälaki ja selkä vaalean hiekanruskeat. Naaraan väritys on himmeämpi ja nuorelta sekä syyspukuiselta linnulta puuttuu musta väri muualta kuin pyrstön kärjestä.

Valkoselkätasku elää Turkissa, paikoin Israelissa ja Jordaniassa, sekä itään Afganistaniin, Länsi-Pakistaniin ja Kazakstaniin. Euroopassa elää 200 000–620 000 yksilöä. Se on osittaismuuttaja, jonka osapopulaatiot talvehtivat Arabian niemimaalla, Siinailla ja muun muassa Kyproksella. Lajia ei ole toistaiseksi tavattu Suomessa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valkoselkätasku elää kuivilla, matalaa ruohoa kasvavilla kallioisilla ja kivikkoisilla vuorenrinteillä, rotkoissa ja tienvarsilla.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin pesä on maakolossa, usein vanhassa jyrsijänkolossa, kallionhalkeamassa tai kivien koloissa. Pesä on rakennettu kuivista korsista ja ruohoista, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Munia on 4–6, tavallisesti viisi, joita naaras hautoo 12–13 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka jättävät pesän 15–16 päivän ikäisinä.

Valkoselkätasku on hyönteissyöjä, ja sille maistuvat varsinkin muurahaiset ja muut pistiäiset. Se saattaa syödä myös siemeniä ja muita kasvinosia.

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
  1. BirdLife International: Oenanthe finschii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.2.2014. (englanniksi)