Ympyräliike
Ympyräliikkeessä oleva kappale liikkuu ympyrän muotoisella radalla. Ympyräliike on käyräviivaisen liikkeen erikoistapaus.
Jos ympyräliikkeessä olevan kappaleen kulmanopeus pysyy vakiona, kyseessä on tasainen ympyräliike. Tällöinkään kappaleen nopeus, käsitettynä vektoriksi, ei ole vakio, koska sen suunta muuttuu koko ajan, mutta sen itseisarvo eli kappaleen vauhti pysyy vakiona, ja se on yhtä suuri kuin kulmanopeus kerrottuna rataympyrän säteellä. Koska nopeusvektori kuitenkaan ei ole vakio, on tasaisessakin ympyräliikkeessä olevalla kappaleella aina nollasta poikkeava keskeiskiihtyvyys eli normaalikiihtyvyys. Jos kappaleen kulmanopeus ja samalla myös ratanopeuden itseisarvo muuttuvat, kappaleeseen vaikuttaa myös tangenttikiihtyvyys.
Newtonin II lain mukaan kiihtyvyys, myös keskeiskiihtyvyys, edellyttää aina, että kappaleeseen vaikuttaa jokin voima. Kappale voikin olla ympyräliikkeessä vain, jos siihen vaikuttaa jokin ympyrän keskipistettä kohti suuntautuva voima, jota sanotaan sentripetaalivoimaksi.
Jos tasaisessa ympyräliikkeessä olevan kappaleen vauhti on v ja radan säde r, sen keskeiskiihtyvyys saadaan yhtälöstä
- ,
ja sentripetaalivoima yhtälöstä
- .
Ollessaan käyrällä radalla kappale pyrkii jatkamaan suoraviivaista kulkuaan mekaniikan peruslakien mukaisesti. Ilmiötä kutsutaan keskipakoisvoimaksi, vaikka varsinaisesti kyseessä ei ole voima vaan näennäisvoima. Ilmiön voi todeta esimerkiksi ajettaessa autolla kaarteessa.
Keskeiskiihtyvyyden lisäksi ympyräliikkeessä olevalla kappaleella voi olla myös tangenttikiihtyvyyttä, jolloin sen pyörimisnopeus, kulmanopeus ei ole vakio. Ympyräliikkeen kulmanopeuteen liittyvillä suureilla ja yhtälöillä on vastaavuudet suoran liikkeen yhtälöille.
Suora liike | tunnus | yksikkö | Pyörimisliike | tunnus | yksikkö |
---|---|---|---|---|---|
Nopeus | v | m/s | Kulmanopeus (kierrosnopeus, kierrosluku, kierrosnopeus) | ω | rad/s |
Kiihtyvyys | a | m/s² | Kulmakiihtyvyys | α | rad/s² |
Massa | m | kg | Hitausmomentti (inertiamomentti) | J | kg·m² |
Liikemäärä | p | N·s | Pyörimismäärä (kiertoliikemäärä, liikemäärämomentti, impulssimomentti) | L | N·m·s |
Pyörimisliike
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos kappale pyörii jonkin sen läpi kulkevan akselin ympäri, sen jokainen piste, akselilla olevia pisteitä lukuun ottamatta, on ympyräliikkeessä tämän akselin ympäri. Sen vuoksi ympyräliikkeeseen liittyviä suureita kuten kulmanopeutta ja -kiihtyvyyttä voidaan soveltaa myös pyörimisliikkeeseen. Esimerkiksi pyörivän kappaleen liike-energiaa laskettaessa on kuitenkin otettava huomioon, että sen eri osat eivät ole samalla etäisyydellä pyörimisakselista.
Tasaisen ympyräliikkeen energia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikkukoon kappale vakiovauhdilla v pitkin ympyränmuotoista rataa. Oletetaan lisäksi, että sen läpimitta on hyvin pieni verrattuna rataympyrän säteeseen.
Kun ympyrän säde on r, on sen piiri eli ympärysmitta
Kun kierrokseen kuluva aika eli kierrosaika on T, saadaan vauhdiksi
jossa f = 1/T on kierrostaajuus. Kulmataajuus (rad/s) on
joten
Kappaleen kineettinen energia on
Kappaleen vauhti voidaan kirjoittaa myös
,
missä s on rataympyrän pituus. Tätä on mielenkiintoista verrata aalto-opin perusyhtälöön
jossa c on valonnopeus ja on aallonpituus. Ympyräliikkeessä tätä vastaa siis ympyrän piiri.
Ympyräliike voidaan ilmaista sini- ja kosinifunktioiden yhdistelmänä, reaali- ja kompleksiluvuilla.
missä i on imaginaariyksikkö, ja
on kompleksisen vektorin kulma reaaliakselin ja vektorin välillä ajan t funktiona.
Suoraviivainen nopeus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasaisessa ympyräliikkeessä, jossa kulmanopeus on vakio, suoraviivainen nopeus eli lineaarinopeus vaihtelee ympyrän säteen mukaan ja lasketaan kulmanopeuden sekä ympyrän säteen tulona. Tämän takia, jos ympyrälevyille säilötään tietoa sisäkkäisille urille, on valittava vakiona pysyvän kulmanopeuden (engl. constant angular velocity, CAV) ja vakiona pysyvän lineaarinopeuden (engl. constant linear velocity, CLV) väliltä. Esimerkiksi vinyylilevyissä kulmanopeus pysyy vakiona, kun taas ääni-CD-levyissä lineaarinopeus pysyy vakiona.