Zirkoniumsulfaatti
Zirkoniumsulfaatti | |
---|---|
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | Zr(SO4)2 |
Moolimassa | 283,36 |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
Sulamispiste | 410 °C (hajoaa)[1] |
Tiheys | 3,22 g/cm3[1] |
Liukoisuus veteen | 525 g/l (tetrahydraatti)[2] |
Zirkoniumsulfaatti (Zr(SO4)2) on zirkonium- ja sulfaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa katalyyteissä, muiden zirkoniumyhdisteiden valmistukseen ja tekstiilienkäsittelyissä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa zirkoniumsulfaatti on valkoista kiteistä ainetta. Yhdisteestä tunnetaan myös useita kidevedellisiä muotoja, joista tetrahydraatti (Zr(SO4)2·4H2O) on tavallisin. Kidevesi poistuu rakenteesta kuumennettaessa. Zirkoniumsulfaatti liukenee veteen, mutta myös reagoi veden kanssa. Aine liukenee hieman myös etanoliin. Yhdiste hajoaa voimakkaasti kuumennettaessa.[1][2][3][4][5]
Zirkoniumsulfaattia valmistetaan metallisen zirkoniumin, zirkoniumdioksidin tai zirkoniumhydroksidin ja rikkihapon reaktiolla.[2][3][4][5]
- ZrO2 + 2 H2SO4 → Zr(SO4)2 + 2 H2O
Zirkoniumsulfaattia käytetään muiden zirkoniumyhdisteiden valmistukseen, katalyyttien kantajana, nahkojen parkituksessa ja tekstiilien vedensuojakäsittelyissä[2][3][4][5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William M. Haynes, David R. Lide, Thomas J. Bruno: CRC Handbook of Chemistry and Physics, s. 4–101. (39th Edition) CRC Press, 2012. ISBN 978-1439880494 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.9.2022). (englanniksi)
- ↑ a b c d Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 1003. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398 (englanniksi)
- ↑ a b c Ralph H. Nielsen, James H. Schlewitz & Henry Nielsen : Zirconium and Zirconium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ a b c Ralph H. Nielsen & Gerhard Wilfing: Zirconium and Zirconium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2010.
- ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 1200. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)