Arki rullaa täyttä vauhtia. Päivät ja viikot täyttyvät työstä eikä työpäivien jälkeen ole oikein jaksanut tehdä hurjasti mitään. Kun iltaisin ei kuitenkaan viitsi vain istua telkan ääressä, olen neulonut siinä samalla. Neulominen on siitä ihana harrastus, että sitä pystyy tekemään väsyneenäkin ja sillä on tutkitustikin suuri vaikutus omaan mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Allekirjoitan tämän tutkimustuloksen täysin. Omien kätten jälkiä ja tuotoksia on kiva nähdä ja katsoa, kun aina sieltä puikoilta tippuu jotakin uutta.

Näin alkuvuodesta on paremmin aikaa neuloa myös jotain itselle. Yksi itselle neulomani asuste on nämä säärystimet, jotka tein JonDesigns Jonnan ohjeella. Ohje löytyy Jonnan ihan super hyväksi osoittautuneesta neulekirjasta. Tehosteväriksi valitsin oranssin pitkälti sen vuoksi, että pidän töissä kuviollista tunikaa, jonka värimaailmaan säärystimet sopivat oikein hyvin. Nyt olen kuitenkin kuljettanut näitä monena päivänä myös kotiin, koska nämä ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja ihanan lämpimiksi pitää myös kotona. Vanhassa talossa kun asutaan, niin aina ei todellakaan ole sisälläkään lämmin. Lisäksi käytän usein joko farkkuja tai mustia housuja/leggareita, joiden kanssa nämä sopivat myös hyvin yhteen. 

Aika paljon olen siis neulonut nyt alkuvuoden aikana ja tammikuussa valmistuikin kolme pipoa, kolmet lapaset, nämä säärystimet ja yksi polvipituinen kuvioneulesukka (sen pari puuttuu vielä). Nyt puikoilla on siksak-kuvioiset polvisukat ystävälle ja mielessä on jo monta neuletyötä, mitkä haluaisin ja pitäisi saada neulottua. Minulla siis tuskin tulee olemaan vapaa-ajan ongelmia lähiaikoina. Kevätaurinko on kuitenkin jo kutitellut hiukan minuakin säteillään ja houkutellut ulkoilemaan ja tekemään kevätsiivousta. Onneksi kahden viikon päästä on loma, niin ehtii tekemään kaiken tai sitten vajoan entistä syvemmälle nojatuoliini neulomaan.

Miten sinun alkuvuotesi on sujunut? Joko kevätaurinko on kutitellut sinua ja herätellyt toimimaan? Harrastatko sinä neulomista ja onko se vienyt sinut mennessään, kuten minut?

Kouvolan Asuntomessut - muutama tärppi messuille

Tänään kävimme miehen kanssa Asuntomessuilla kiertelemässä messualueen kohteet läpi. Itsehän olin käynyt tutustumassa kohteisiin jo aiemmin ennen virallisten messujen alkamista mediapäivänä. Muutama kohde jäi silloin käymättä läpi, joten oli ihan mukava päästä näkemään nyt myös ne kohteet. Joihinkin kohteisiin oli aika pitkä jono, kuten esimerkiksi omaan suosikkikohteeseeni Jukkatalo Ainaan ja Sievitalo Untoon. Onnekseni olin käynyt niissä jo mediapäivänä, joten en jäänyt niistäkään paitsi, koska mies ei innostunut jonottamaan näihin kohteisiin. Sää oli tänään hyvä kohteiden kiertelyyn, koska ei ollut liian kuuma.

Sievitalo Unto on varmasti yksi tämän vuoden Asuntomessujen suosikkikohteista. Se on ajaton, moderni ja lämminhenkinen koti. Tässä yksitasoisessa kodissa on oleskelutiloissa suuret ikkunat ja korotettu katto, jotka luovat avaruutta ja valoisuutta. Asunnon pohja on käytännöllinen, josta kertoo esimerkiksi yhdistetty olohuone- ja ruokailutila sekä avokeittiö, josta on kulku katetulle terassille ja pihalle. Itse pidin erityisesti tämän kohteen valoisuudesta ja avaruudesta.

Itse pidin messuilla tosi paljon kodeista, joiden sisustuksessa oli käytetty värejä. Kuten olen monesti aiemminkin kertonut, värit ovat pikku hiljaa hiipineet elämääni. Nämä kuvat ovat kohteesta 28 Paja-aukion Kotikolmio. Tässä kodissa kotimaisuus, ekologisuus ja luonto olivat vahvasti esillä. 

Aivan Upseerinpäiväkodin vieressä olevista kohteista yksi käymisenarvoinen paikka on Talo Aito. Se ei ollut henkilökohtainen suosikkini, mutta sieltä löytyi kivoja yksityiskohtia ja tuo aivan ihanan värinen sohva. Rakastan petroolin väriä ja olisi ihanaa saada tuotua jotenkin tuota väriä omankin kodin sisustukseen. Talo Aito on nykyaikainen ja laadukas puutalokoti, joka koostuu kolmesta erillisestä rakennuksesta, joita yhdistää suuri terassi. Kannattaa siis käydä tutustumassa.

Talo Aidon naapurissa on ihanan rockhenkinen nuoren perheen koti, jossa ei ole myöskään väreissä säästelty. Punaista, mustaa ja sinistä löytyy seinistä, eteisessä ja keittiössä on upeaa punatiiliseinää ja lisänä paljon huikeita yksityiskohtia ympäri kotia. Desingtalo Airon Neito on yksilöllinen kaksikerroksinen koti, jossa on huomioitu perheen erityistoiveet. Tämä on koti, jossa ei pelätä värejä eikä elämää. Kokonaisilmeeltään koti on hallittu, toimiva ja viihtyisä. Kannattaa siis käydä tutustumassa myös tähän kohteeseen. 

Tämän postauksen viimeisessä kuvassa on jotain huikeaa kauneutta ja värien iloittelua. Kuva on kohteen 30 Kotikompaktin terassilta. Tässä kodissa on vahvasti esillä kierrätys ja sehän on tietenkin minun mieleeni. Toisen roska tai roskis voi olla toisen aarre. Kannattaa siis käydä myös tutustumassa näihin Kouvolan Asunnot Oy:n kohteisiin. 

Kouvolan Asuntomessut Korian Pioneeripuistossa on avoinna vielä ensi viikon, joten hyvin ehtii vielä tutustumaan messualueen kohteisiin. 

Asuntomessut Kouvolassa - Vanha kasarmialue saa uuden elämän

Järjestyksessään 50. valtakunnallisten Asuntomessujen portit ja kaikkiaan yli 30 messukohdetta alueella avataan kävijöille huomenna Kouvolassa Korian pioneeripuistossa. Asuntomessujen teemana on tänä vuonna uusin asuminen historiallisessa kasarmimiljöössä. Pioneeripuisto on 1900-luvun alussa tsaarin aikaan rakennettu kasarmialue. Asuntomessujen myötä sinne rakennetut uudet kodit täydentävät kaunista aluetta sen historiaa kunnioittaen. Messualueella on korkeatasoisia pientaloja, ensiluokkaista vuokra-asumista sekä ainutlaatuinen yhteisöllisen senioriasumisen kortteli, jotka edustavat monipuolisesti suomalaista tulevaisuuden asumista. 

Itse pääsin jo tänään tutustumaan ennakkoon asuntomessualueeseen ja messukohteisiin Asuntomessujen mediapäivässä. Kaikkia kohteita ei millään ehtinyt kiertää yhden päivän aikana, vaikka tänä vuonna asuntomessuilla messukohteita on ilmeisesti vähemmän kuin mihin aikaisempina vuosina on totuttu. Osallistuin mediapäivään yhdessä Mansikkatilan mailla blogin Tainan kanssa. Taina oli osallistunut myös toukuussa järjestettyyn mediapäivään, johon itse en töiden vuoksi päässyt. Niinpä hänellä oli jo hiukan ajatuksia siitä, missä kohteissa olisi kiva käydä ja luotin täysin Tainan arviointikykyyn ja se kyllä kannatti. 

Tämän ensimmäisen messupostaukseni kuvissa on oma suosikkikohteeni, Jukkatalo Aina. Tässä persoonallisessa kodissa on yhdistelty niin uutta kuin vanhaakin ja se, jos mikä, on minun mieleeni.  Sisustus on suunniteltu kestämään aikaa. Erityisesti pidin tämän kodin värikkäistä seinistä. Yllätyin vähän itsekin, kuinka paljon tykkäsin eteisen vihreästä ja makuuhuoneen sinisestä seinästä. Jos nyt pääsisin laittamaan ja sisustamaan itselle uutta kotia, nämä värit pääsisivät ehdottomasti kodin seinille. 

Tässä messukohteessa on olohuoneessa musta metallihyllykkö ja eteisessä samantyylinen penkki. Nämä kalusteet ovat mielestäni yksinkertaisen tyylikkäitä ja olen alkanut pitää niistä entistä enemmän. Vaikka kodin sisustuksessa oli käytetty paljon hyvin voimakkaitakin värejä, ne sulautuivat hyvin yhteen eivätkä hyppineet lainkaan silmilleni. Pidin myös paljon sisustuksessa käytetyistä viherkasveista, joita löytyi jopa wc-tiloista. Itselläni ei tällä hetkellä ole kuin yksi viherkasvi, mutta haluaisin ehdottomasti, että niitä olisi enemmän. Olen vain vähän surkea niiden kanssa, kun en meinaa muistaa hoitaa ja kastella niitä. Lisäksi pidin tosi paljon kodin valaisimista. Makuuhuoneen rottinkivalaisin miellytti erityisesti silmääni.

Jukkatalo Aina on suunniteltu kolmelle sukupolvelle ja sinne muuttaakin äiti, isä, pikkulapsi ja vaari. Deko lehdessä olevan esittelyn mukaan perhe arvostaa yksilöllistä laadukkuutta ja kestäviä ratkaisuja. Heille ympäristöystävällisyys näkyy jokapäiväisen elämän valinnoissa. 

Huomenna avautuvat Asuntomessut Kouvolassa ovat avoinna yleisölle kuukauden ajan päivittäin klo 10-18. Oletko aikeissa käydä asuntomessuilla? Mitkä asiat kiinnostavat sinua eniten? Onko sinulla jo tiedossa jokin kohde, mihin haluaisit ehdottomasti tutustua?

Viime viikon kirppislöydöt

Ihanaa uutta viikkoa teille kaikille! Viikonloppu on takana ja uusi työviikko aluillaan. Tällä viikolla minulla onkin viikkovapaa, kun menen lauantaina töihin. Viikkovapaa on ihan tervetullut, koska saan silloin hoideltua asioita, joita ei normaalisti arkena ehdi tekemään työpäivän jälkeen. Lisäksi aion pyörähtää kirppiksellä. Nyt kun opiskelujen loppuminen on vapauttanut lisää aikaa päiviini, olen taas ehtinyt käymään kirppiksillä ja viime viikolla varasin myös pöydän itsellekin. Viime viikko olikin tosi hyvä kirppisviikko, sillä tein muutaman todella hyvän kirppislöydön.

Olen huomannut muutoksia omissa mieltymyksissäni ja alkanut pitämään entistä enemmän väreistä. Tämän myötä suloiset maatuskat ovat saaneet oman pienen paikkansa sydämestäni. Katselin maatuskoja jo Toristakin, mutta onnekseni löysin viime viikolla kirppikseltä jopa kaksi maatuskaa. Nappasin maatuskat heti koriini, kun hintakaan ei päätä huimannut. Ihan tarkkaa hintaa en enää muista, mutta olivat jotain 2-4e/kpl. Toisen maatuskan sisältä löytyy vielä kolme pienempää maatuskaa. Tuon keltaisen Fazerin kukkopeltipurkin löysin jo viime kesänä, kun kävimme ystäväni Katin kanssa yhdessä kirpparilla. Silloin nopeus oli valttia ja ehdin nappaamaan purkin ennen Katia. Meillä on aina vähän pientä kisaa, kumpi ehtii, kun pidämme aikalailla samanlaisista asioista ja esineistä. Tuosta super kivasta elokuisesta päivästä voit lukea postauksestani Ihan super kiva päivä, jonka voimalla jaksaa pitkään.

Mutta kaikista paras kirppislöytö viime viikolla oli tuo toinen keltainen, Kesko Oy:n Lady coffee peltipurkki. Olen aina keräillyt ja pitänyt peltipurkeista, mutta viime vuosina kiinnostus on kohdistunut varsinkin näihin oikeasti vanhoihin peltipurkkeihin. Tätä Keskon kahvipurkkia olen netissä ihastellut vuosia, mutta koskaan en ole törmännyt siihen millään kirpputorilla. Käsittääkseni tämä kyseinen peltipurkki on aika suosittu keräilijöiden keskuudessa ja ilmeisesti juuri siksi sen hinta usein onkin kirppiksillä aika korkea. Minua kuitenkin onnisti, koska sain oman, siistissä kunnossa olevan kahvipurkkini 18e hintaan. Kyllä ihmisen mieli on outo tai ainakin keräilijän, koska tämän purkin löydettyäni olin niin onnellinen ja hymyilin varmasti koko kirppiskierrokseni ajan kuin Hangon keksi. Vielä kun joku kerta löytäisin sen oranssin Hangon Lakritsin vanhan peltipurkin niin olisin ikionnellinen. 

Facebook on pullollaan erilaisia kirppisryhmiä. Itsekin kuulun useampaan ja paikallisen ryhmän kautta onnistuin nappaamaan itselleni puoli tusinaa Arabian Kuusamo munakuppeja. Meillä ei ollut lainkaan munakuppeja ja mies on niitä aina välillä kaivannut, joten tämä löytö menee suoraan käyttöön. Kummastelin kovasti myyjälle munakuppien halpaa hintaa ja tarkistinkin, että kyseessä oli varmasti koko setin eikä yhden munakupin hinta. Olin lukenut ja ymmärtänyt ihan oikein ja sain koko puolen tusinan setin ehjiä ja hyväkuntoisia Kuusamo munakuppeja viidellä eurolla. Tälläisiä löytöjä voisi tehdä lisää. Niinhän sitä sanotaan, että toisen romu on toisen aarre. Myyjä kertoi hintaa tarkistaessani, että haluaa vain päästä niistä eroon ja siksi hinta oli niin alhainen. 

Käytkö sinä kirpputoreilla vai kierrätkö ne kaukaa ja ostat kaiken uutena? Jos käyt, oletko tehnyt hyviä löytöjä viime aikoina? Teetkö itse vain ostoksia kirpputoreilla vai myytkö välillä ylimääräisiä tavaroita pois? Mitä mieltä olet ylipäätään kierrättämisestä? Koetko sen vastuulliseksi teoksi?

Kivaa uutta viikkoa kaikille!

Kädentaidot lisää hyvinvointia - Suomen Kädentaidot 2018

Opiskelu on vienyt viime viikkojen aikana melkeinpä kaiken aikani ja voimani. Viime viikolla meillä oli kaksi tenttiä eli kotona tuli istuttua tenttikirja nenän edessä tunti, jos toinenkin. Aihepiiri oli kuitenkin laaja, joten välillä oli pakko pitää taukoa ja mikäpä olisikaan silloin ollut parempaa puuhaa kuin neulominen. Siinä aivot saivat vielä hyvin aikaa työstä vasta luettua samalla kun sain lääkettä minuun iskeneeseen neuloosiini.

Toissa viikonloppuna Tampereella pidettiin jo 23. kerran Euroopan suurimmat Kädentaitomessut. Messut ovat todella suositut ja niinpä minäkin lähdin kässäkaverini, Katin kanssa tutustumaan messutarjontaan. Nauroinkin kotona miehelle, että kyllähän sitä nyt jo messuille voi lähteä, kun on neulonut melkein kolmet villasukat valmiiksi. Täältä Kouvolasta kestää noin kolme tuntia ajella Tampereelle, joten aamulla lähdimme liikkeelle jo puoli kahdeksan maissa. Päivän valjettua kaivoin sitten sukan kutimen kassistani, kun repsikkana kerran istuin. Onhan kolme tuntia pitkä aika ja siinä ajassa ehti pistellä sukkaa tulemaan jo jonkin verran.

Suomalaiset ovat käsityökansaa ja sen huomasi kyllä helposti myös tuolla messuilla. Väkeä oli sankoin joukoin liikkeellä ja suoraansanottuna ehkä jopa vähän liikaakin. Kolmen päivän aikana messuilla kävi yhteensä 50 996 messuvierasta. Ihan huikea määrä käsitöistä kiinnostuneita ihmisiä ja miksipä ei. Vuoden harmaimpaan aikaan moni haluaa viettää viikonloppunsa valon ja värien keskellä, samanhenkisten ihmisten kanssa ja aloitella joulunodotusta positiivisen tunnelman ympäröimänä.  Välillä kyllä meinasi huumori olla koetuksella, kun kaikki käytävät olivat tupaten täynnä ihmisiä ja liikkuminen oli jatkuvan törmäilyn vuoksi hankalaa. 

Messuilla oli yhteensä 734 näytteilleasettajaa esittelemässä ja myymässä omia tuotteitaan. Neulonta ja virkkaus ovat naisten piirissä kaikista suosituimpia käsityönmuotoja. Seuraavina tulevat ompelu ja sisustukseen ja tuunaamiseen liittyvät käsityöt. Tärkeintä käsitöiden harrastamisessa on kuitenkin käsitöiden tuoma rentous ja hyvinvointi.

Tänä vuonna Suomen Kädentaitomessujen teemoina olivat lapset ja nuoret, perinteet ja kiertotalous. Messuilta löytyi paljon nähtävää ja koettavaa siis myös lapsille ja nuorille. Monilla osastoilla oli mahdollista askarrella tai tuunailla jotain. Jo ennen messuja 4H-Suomi oli järjestänyt "Mitä keppihevoset syövät?"- kilpailun, jossa nuoret saivat suunnitella keppihevosille ruokaa. Yli 300 lasta ja nuorta oli pohtinut keppihevosten ruokavaliota. Voittoisat työt olivat sitten messuilla esillä. 

Kuten arvata saattaa, minua messuilla kiinnosti eniten neulomiseen liittyvät asiat ja myyntikojut. Novitan esittely- ja myyntipiste oli se kaikista kiinnostavin, mutta toki kiersin hypistelemässä kauniin värisiä lankoja muidenkin lankafirmojen kojuilla. Novitan langat ovat minulle kuitenkin tällä hetkellä niitä omimpia ja niinpä hyödynsin myös heidän messutarjouksensa langoista ja ostin langat seuraaviin villasukkatöihini. Katselin myös messuilta käsityötarvikkeiden tarjontaa, koska olin kuullut, että niin bambuiset kuin koivuisetkin puikot ovat todella miellyttäviä neuloa. Lopulta puikot jäivät messuilta ostamatta, koska niiden hinta lähiprismassa on hiukan edullisempi kuin, mitä tuolla messuilla. 

Ystäväni osti messuilta myös suosittuja Paapiin trikoita ja joustocollareita. Myös muilta kangaspisteiltä löytyi toinen toistaan kauniimpia kuoseja. Itse en niihin sortunut, koska en osaa ommella eikä minulla ole saumuriakaan. Varmasti ystäväni minulle tunikan ompelisi, jos olisin tuolta kankaan siihen ostanut, mutta vielä maltoin mieleni. Ehkäpä sitten ensi vuonna.

Koska näytteilleasettajia ja sen myötä nähtävää oli paljon ja ihmisiä vielä enemmän, paljon jäi messutarjonnasta näkemättä. Näin pitkästä matkasta messuilla olleena aika oli kuitenkin rajallinen. Jos ensi vuonna messuille lähden, mikä on aika todennäköistä, täytynee pistää vakavasti harkintaan, että lähtisi koko viikonlopuksi Tampereelle ja kävisi messuilla useampana päivänä. 

Kävitkö sinä messuilla? Mitä pidit messutarjonnasta ja häiritsikö sinua suuri väkimäärä?

Heitin sisustustrendit romukoppaan

Vuosia haaveilin täysin valkoisesta, maalaisromanttiseen tyyliin sisustetusta kodista. Tein paljon muutoksia kotiimme, jotta tämä unelmani toteutuisi. Koskaan ei kuitenkaan tullut valmista. Se täydellinen valkoinen koti jäi aina saavuttamatta. Olen intohimoinen sisustuslehtien, pinterestin ja instagramin suurkuluttaja. Ahmin kauniita kuvia ja kerään niistä ideoita omaankin kotiini. Silmääni on jo pitkään miellyttänyt pastellivärit, minttu, vaaleanpunainen ja -sininen sekä upeat kuviotapetit. Myös jotkut skandinaaviset tai jopa modernitkin yksityiskohdat miellyttävät minua puhumattakaan aidosti vanhoista huonekaluista ja esineistä/astioista. Sisustusmakuni on siis aikamoinen sekametelisoppa, mutta olen nyt tullut siihen lopputulokseen, että sisustan kotini juuri niillä tavaroilla, esineillä ja väreillä, jotka minua/meitä miellyttää. Kodin pitää olla sellainen, missä sen asukkaat viihtyvät vallitsevista sisustustrendeistä huolimatta. 

Tänä kesänä ensimmäinen kuviotapetti rantautui meidän kotiimme. Ystävälläni oli jäänyt olohuoneen tapetoinnista tapettia yli ja minä ostin sitten kaiken ylijäämän itselleni todella edulliseen hintaan.  Tapettia oli juuri sen verran, että sillä sai meidän pikku makkarin yhden seinän tapetoitua. Muut seinät maalattiin valkoiseksi. Voi vitsi, miten paljon tykkään tuosta tapetista ja seinästä. Se vaan on niin kaunis. Tytön poismuuton jälkeen huoneen sisustus on muutenkin ollut vähän kesken, mutta pikkuhiljaa se on alkanut pintarempan jälkeen valmistumaan. Onnistuin kesällä löytämään ihan super ihanan vanhan lipaston erään kirppiksen loppuunmyynnistä. Kerroinkin siitä jo muutama postaus sitten. Nyt lipasto on vihdoin päässyt kotiin. Aika saa näkyä siinä eikä minua haittaa sen kolhut ja naarmut. Päinvastoin. Ne vain tekevät siitä entistä kauniimman. 

Mitenkäs teillä? Oletko orjallinen sisustustrendien noudattaja vai kuljetko omia polkujasi? Mitä mieltä olet kuviotapeteista ja väreistä sisustuksessa? Käytkö kirppiksillä vai kierrätkö ne kaukaa?