Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ratkaistaan Tilanteita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ratkaistaan Tilanteita. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Affirmaatio-Boum!


Olen ihastunut erilaisiin kortteihin, kuten hankkimiini
Niiden lisäksi markkinoilta löytyy lukuisia muita kortteja,
joita voi nostaa päivittäin tai tarpeen tullen.

..Ja minulla on nyt myös Boumit!
On ihanan kutkuttavaa kurkata,
mikä viesti kullakin Boumilla on minulle annettavana.

Kirjoitin siis itselleni 31 affirmaatiolausetta ja sujautin
ne Boumien kitaan sieltä noukittavaksi
hädän hetkellä tai aamuisin.
Siten jokainen lause elää mielessäni pitkin päivää.

Se toimii!





keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Boum - Boum - Bo - Boum!!

Kahden veijarin hassutteluja seuratessa päädyin kurkkaamaan tuohon laatikkoon, jossa vieläkin kuhisi niiden kaikki sukulaiset.. Ovat siellä odotelleet kärsimättöminä viimeistelyä jo kohta vuoden!


Järkyttyneen näköiset kielimöyriäiset pompahtelivat esiin.


Tämä yksilö väitti olevansa punaisen Boumin kauan kadoksissa
ollut Viimeinen Sukulainen, tarkemmin sanottuna pikkuveli.

Oli vaikea uskoa kaikkia niiden puheita. Mitä lie laatikossa kuulleet.. 


Ainakin heti valmistuttuaan ne parveilivat suoraan television
ääreen katselemaan ohjelmaa sankoin joukoin.


Lopulta passitin ne riviin. Sillä näillä Boumeilla on Tehtävä.

Suunnittelin ne viime vuodenvaihteessa karkkilakkoa varten.. Niin..
Boumit olivat minun vastaukseni makeanhimooni.

IIIK! Huutavat ne kuorossa.

Ei, en minä SITÄ tarkoittanut..

Jo helpotti.

Eli ensimmäinen ajatukseni oli valjastaa 31 iloisenväristä palluraa,
kuin joulukalenterin, tarjoamaan minulle kukin yhden karkin päivässä.
(Tietty JOKA kuukausi)


No, ainakin yksi näyttää innostuneen ajatuksesta.

Suunnitelmat kasvoivat ja aloin jo kohta suunnitella Boumeille
karkkien sijaan affirmaatiokääreitä nautittavaksi.

Eli voisin napata aina jonkin mukavan lauseen pieneltä rullalta esiin.
Sellaisen lauseen, joka hillitsisi makeannälkääni, kuten

"Iloitsen tästä hetkestä!"
tai
"Tänään koen ihmeitä!"


..Eihän ne suunnitelmat siihen jääneet..
Ja siksi koko laatikko jäi pölyyntymään.
..Suunnittelin ompelevani jokaiselle suuhun kielen, jossa lukisi tuo lause.
..Sitten mietin virkkaavani jokaiselle käsivarret ja
laittavani ne roikkumaan narusta vierekkäin.

Noh, en oikein tykkää päättelemisestä.

Siinä siis kesti.
..Jäi kädet ja jäi kielet, mutta..

NYT koko letka on valmis ja kaikista "pisin" blogitekstinikin..


Saa nähdä, mitä niiden suusta huomisaamuna löytyykään..

Yllätys!!

 

perjantai 14. helmikuuta 2014

Värikästä ystävänpäivää!


Nämä pikkuiset pallurat eivät jää yksin,
vaan ne pulisevat ja pomppivat ihan hupsuina laatikossaan
koko ajan kasvavassa porukassaan.

Ystävyys on parasta,
 kun voi olla juuri sitä mitä on ja juuri siinä missä on.
Olla oma itsensä - se riittää!
Oikein hyvää ystävänpäivää kaikille!

Tämä virkkausprojektini viekin vähän enemmän aikaa viimeistelyissä, joten näistä kavereista on tulossa vielä lisää juttua! ..pikkuystävistä, jotka parantavat maailmaa tai ainakin yhden ihmisen elämää. Päivä kerrallaan! :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Kettumaista joogaa



Joogaharrastukseni on yltänyt siihen pisteeseen, että
lampaantaljat, räsymatot ja joogasalien lainamatot saavat riittää.
Uusi matto muutti taloon, mutta onkelma saapui sen mukana:

Miten sitä sitten kannettaisiin ympäri kaupunkia mukavasti?

Pitkään aikaan en ole virkkaillut mitään, mutta
aina ensimmäisenä tulee kyllä edelleen mieleen:
voisiko tähän virkata ratkaisun?

Useimmiten vastaus on:


 KYLLÄ VOI!!!
 

Pieneksi kivaksi yksityiskohdaksi mainittakoon,
että ketun häntään voi sujauttaa joogasäärystimet tai
jotain muuta mukavaa mukana kuljetettavaa.
Tämän idean taasen sain kalaystäviltämme.
 

Kettu vaikuttaa kyllä olevan vähän tympääntynyt odotteluun,
taitaa olla aika jälleen lähteä joogamaan!



lauantai 1. syyskuuta 2012

Kuukauden virkkuuohje - Syyskuu 2012

Lisään joka kuukausi uuden virkkuuohjeen nettisivuilleni.

Syyskuun virkkuuohjeessa muistellaan kesää ja virkataan kissankelloja. Virkkuuohjeena kissankello-ohjeeni on nopea virkata. Kellon sisään voi ommella roikkumaan vaikka ihania pikkuisia kulkusia helisemään hennosti kulkiessasi tai huomiota halutessasi (vink vink kerho- ja päiväkotitoimintaan). Ketjuun voisi lisäksi virkata kauniita lehtiä sinne tänne lisäksi. Oih, taas tämä poikii sata uutta ideaa tullessaan!



Haluan kertoa tähän vielä ihanan tarinan kissankellojen synnystä. Kissankello on saanut nimensä hiirien avulla. Joskus kauan sitten hiiret miettivät, mitä tehdä, kun ilkeä kissa kiusasi niitä koko ajan. Hiiret päättivät ostaa kellon ja ripustaa sen kissan kaulaan kilisemään ja varoittamaan lähestyvästä ilkeilijästä. Kello ostettiin, mutta eipä yksikään hiiristä ilmoittautunut vapaaehtoiseksi ripustamaan kelloa nukkuvan kissan kaulaan. O-ou!
Eräs ihana haltija oli kuullut hiirien neuvottelun ja tarjoutui ostamaan kellon niiltä. Hiiret myivät kellon ja haltija lahjoitti kellon sinisille kukille. Siitä lähtien kissankelloja on löytynyt tien- ja pellonreunoilta.
(Tarina mukailtu Marjut Hjeltin "Taikametsä" -kirjan tarinasta.)




Ihania syysvirkkailuja ja valoisaa syyskuuta kaikille!


Kissankello on virkattu 2 mm koukulla puuvillalangoista,
joiden suositukset ovat 3-3,5 mm.





(pdf-tiedosto)




Linkin takaa löydät myös taikarenkaan ohjeen,
jonka kanssa on kiva aloittaa kissankellon virkkaus. 









maanantai 13. helmikuuta 2012

Hidasta elämää ja kuukauden kuva-aatos



Olisinko tänään karhu, joka on herätetty talviunilta, hui!

Vai söpö teddykarhu, joka loistaa valoaan?



Kuukauden kuva-aatoksiani on jatkossa nähtävissä
Hidasta elämää -sivustolla joka kuun ensimmäinen perjantai.


Ja tässä linkki haastatteluuni..



Tämä kuva on ihanasti alkanut elämään minun elämässäni. Hauskaa, miten kuvan piirtämällä ja aiheeseen keskittymällä saa sen syöpymään ja syventymään mielessä sellaiseksi, että se ponnahtaa hädän hetkellä esiin, vahvisten päätöksentekoa. 

Hyvä iloisuus-harjoitus on kirjata paperille joka aamu heti herättyään viisi iloista asiaa elämästään. Jos viisi on liikaa, voi aloittaa vähemmällä ja pikkuhiljaa huomaa, että iloisia asioita on aina vain helpompi löytää.



Iloista viikkoa kaikille!



Jaan kaikkien blogieni (Kotona luovuuden linnassa ja palasia sateenkaaresta) -päivitysten linkit sekä Hidasta elämää -sivuston kuva-aatokset fb-sivullani, joten jos haluat tiedot päivityksistä suoraan seinällesi muiden kivojen elinap-uutisten kera, käy klikkaamassa tykkää ja pysyt kärryillä!

tiistai 10. tammikuuta 2012

Kiukkumittari näyttää hymyä!

Olen huomannut, että monissa perheissä on lasten kanssa muodostunut yhdestä tilanteesta arjessa varsinainen Juttu, The Juttu, joka aiheuttaa hammastenkiristystä helpommin kuin toiset tilanteet. Se voi olla lasten nukkumaanmeno, ruokailutilanne, pukeminen, uloslähteminen, sisääntuleminen, siivoaminen jne, tiedätte varmaan..

Meilläkin on yksi sellainen Juttu, jota olemme koittaneet ratkaista jo pitkään. Mietintämyssy raksuttelee ratkaisuja Juttuumme aina tasaisin väliajoin.. Sanotaanko, että luovia keinoja on käytetty jo ainakin toistakymmentä erilaista viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana. Aina vähän (tai vähän pidemmänkin) aikaa jokin konsti toimii, mutta sitten vaikutus hiipuu ja taas ollaan samassa tilanteessa. The Juttu on taas edessä ja varapäreet käytössä.


Tänään oivalsin, että uusin vaihtoehtoinen ratkaisumenetelmä Juttuumme voisi olla KIUKKUMITTARI. Askartelin perheellemme yhteisen mittarin, jota kuka tahansa perheenjäsen voi käyttää tiukanpaikan tullen. Helmeä nostamalla voi näyttää, miltä olo tuntuu.
 
Ritari Rohkea keksi piirtää mittariin eriasteiset kiukunkuviot mitta-asteikon viereen: 
ILO - SURU - SUUTTUMUS - KIUKKU!

Mittari on askarreltu paksusta pahvista, joka on päällystetty liitutaulukontaktimuovilla, siihen voi siis tehdä merkintöjä lisääkin. Mitta-asteikko ja kuviot on piirretty valkoisella maalitussilla.

Käytämme jatkossa tätä mittaria tilanteessa, jossa aikuisen tarvitsee ilmaista lapselle, että pikkuhiljaa alkaa pinna kiristymään. Ja miten lapset reagoivat:
He ihastuivat!
Miten yksinkertainen tapa kertoakaan lapselle, miten ennakoida aikuisen fiilistä! Ja ylipäänsä tutustua tunneskaalaan.


Seuraavaksi toteutettiin lasten omat toivemittarit. Esikoinen halusi, että tekisimme yhdessä hänelle ILOMITTARIN, joka näyttää erilaisia iloisuuden asteita aina riemuun asti.

Kuopus toivoi omaan mittariinsa koko tunneskaalan eli askartelimme hänelle ILOSTA ITKUUN -MITTARIN. Hänen piirroksissaan esiintyy myös äiti lohduttamassa ja isi kertomassa, että älä pelkää.


Kehittelimme yhdessä myös mittarilla mitattavan pelin,
katsotaan toimiiko, siis:
Hei hei The Juttu!

 

maanantai 1. elokuuta 2011

Kun on oikein kipeä...

Yksityiskohta pipitaulusta
..kerron tarinoita pojilleni piirtämästäni pipitaulusta. Taulussa seikkailee kaikenlaisia hahmoja ja niistä on helppo keksiä juttua. Oletteko esimerkiksi kuulleet tarinan kahdesta oravaveljeksestä ja pöllö Huusta? Sen, jossa käävän alta pikkuruisesta ikkunasta yhtäkkiä kurkkasi pieni Himmiäinen ja pyysi hiljentämään koko puun ja oravat siihen naksuttelivat ja nauroivat, eivätkä korvaansa lotkauttaneet. Miten heille sitten kävikään, kun Huu kurkkasi silmäluomiensa välistä ja pyysi apua puun juurissa asuvalta eukko Himmiäiseltä..?

Jos totta puhutaan, en minäkään ole kuullut tuota tarinaa, mutta silloin kun tulee pipi ja pyytää pipitaulua kertomaan, aukeaa siinä tarina ja silloin sen kuulee.. poikani tai minä tai joku muu..

Pipitaulu on elinan puodissa myynnissä värityskuvana.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Luova riita puoliksi..

Askartelin eräänä iltana tällaisen kellon, kun eräät tilanteet eivät tuntuneet muuten ratkeavan. Pojat riitelivät erittäin äänekkäästi siitä, kuka istuu minnekin ruokapöydässä. Nyt tasavertaiskellomme kertoo kenen vuoro on milloinkin ja ruokarauha on taattu!!


Kello on leikattu pahvista, jonka olen päällystänyt liitutaulukontaktimuovilla. Viisari on pahvia ja se on kiinnitetty haaraniitillä keskelle kellotaulua. Tähän kelloon on helppo vaihtaa uuden konfliktin ratkaisemiseen tarvittavat symbolit ja toisaalta pidimme kellotaulussa kirjaa perheenisän matkan kestostakin. Yhdeksästä pallurasta pyyhittiin joka ilta yksi pois ja pian oli isi taas takaisin.

Tasa-arvokellon avulla voisi jakaa myös kotitöitä, seurata säätä tai viikonpäiviä.. Hmm, tällaisia taitaakin tarvita enemmän.. tai ehkä tähän yhteen voisi liittää enemmän viisareita: vihreä viisari kertoo viikonpäivän, keltainen säätilan ja punainen ratkoo riidat..

Parasta kuitenkin on tuo leveä ja iloinen hymy, koska sillähän ne riidat ratkeaa kuitenkin parhaiten!