Juhlapäivä

Sir Alfred täytti 12.10. 4 vuotta! 

Kollaasia etsiessäni huomasin kauhukseni, että kaikki kuvat Alfredin pentuajoilta jäivät siihen huono-onniseen hajonneeseen läppäriini!! :'( Olin ihan varma, että siirsin kaiken ulkoiselle kiintolevylle, mutta en sitten ilmeisesti. Arvatkaa harmittaako. :( Onneksi täällä blogissa on sentään joitain kuvia tallessa, vaikkakin pienennettyinä, ja osan kuvista olin teettänyt paperisiksi jo aiemmin. Ehkä opin tästäkin katastrofista jotain. Toivottavasti.

Mutta ne synttärit! Alfredista on joka vuosi huisin hauskaa olla hetken aikaa samanikäinen kuin Mimmi. Söör halusikin tänä vuonna pitää oikein kunnon kestit juhlapäivänään.

 Juhlakansaa vastaanotettiin täydessä tällingissä. 

Myös vieraita oli pyydetty noudattamaan pukukoodia. Solmio on aina varma valinta!

Ruoka tarjoiltiin pöytään a la Catti -tyylin mukaisesti. Kokki oli tehnyt parhaansa, mutta Kisselin-tähtiä ei tämän annoksen perusteella annettu. Raadin mukaan annoskoko oli liian suuri ja esteettisesti hieman arveluttava. Possunsydän olisi myös voinut olla helpommin suuhunsopivaksi pilkottu. Kokki pyyhki kyyneliä silmäkulmastaan ja lupasi ylittää ensi kerralla itsensä, jotta olisi edes yhden Kisselinin arvoinen. Juhlakalu lohdutti nuorta lupausta kehumalla sen verran, että maittavaa ruoka kuitenkin oli.

Syömisen jälkeen synttärisankaria pyydettiin astumaan estradille päivän ikuistamista varten. Alfred ihmetteli, miksei kuvausta voinut hoitaa ennen ruokaa, koska tietysti täyteen ahdettu kupu näkyy kuvissa!

"Emmä kehtaa, miltä mä oikein näytän!!?"

Kuvaaja onnistui rauhoittamaan jännittyneen juhlijan kehumalla tämän kroppaa oikein hyväksi ja sopivaksi. (Ja vaikkei kroppa olisikaan priimakunnossa, siitä ei ole sopivaa mainita juhlapäivänä ja pahoittaa sankarin mieltä.) Saimme kollaasiin jälleen tuoreen vuosikuvan ja juhlat käynnistyivät toden teolla.

Virallinen osuus oli ohi ja solmiot sai riuhtoa irti. Kuristavia kammotuksia moiset!

Seurapiirileikiksi Alfred valitsi laivan lastauksen. Laiva lastattiin koolla: kissoilla, karvoilla, kissoilla ja kivoilla kissoilla ja kissankarvoilla. ;)

Yllätysnumerona nähtiin aasinhännän kiinnitystä. Kukaan ei tosin ollut nähnyt itse aasia, joten häntä piilotettiin lopulta sohvatyynyn taakse. Ehkä aasi löytää sen sieltä?

Ilta alkoi jo pimetä, kun Alfred ehti vilkaisemaan lahjapöytäänsä. Aikamoista! Herkkuja on nyt ainakin vuodeksi eteenpäin ja mikähän tuo alareunan pyöreä hauskannäköinen vempele on!

"Siihen palaamme todennäköisesti myöhemmässä vaiheessa. Unohdit kuvata myös saamani vallan sopivat syntymäpäiväkortit ruuattomien lahjojen lisäksi. Sunnuntainako järjestetään sitten ne kakkoskekkerit rahvaalle siis ihmisille? Siinä olisi paikka korjata tilanne", totesi Herra Alfred, 4 vee, ja palasi illanviettoon.

Mustan kissan paksut posket

Tiesittekö, että Alfred on geneettisesti musta kissa?

Chatamin Anton, BSH ns 11 eli silver tipped -värinen brittiläinen lyhytkarva

Tassulinnasta ihailtiin Alfredin mustia polkuanturoita ja siitä sainkin ajatuksen selventää silver tipped -värityksen taustoja. Tiedot on lainattu silver tipped -brittikasvattajien sivustoilta. (Ihanaa, kun löysin valmiiksi suomen kielelle käännettyä tietoa, kiitos Emerald Charm, Lumiprinsessan sekä Chatamin -kissaloille)

Silver tipped

"Silver on värinimitys, kun on kyseessä geneettisesti musta kissa, jonka karvasta on inhibitor-geenin (I) vaikutuksesta kadonnut se musta väri osasta karvaa." - Emerald Charm


"Vuoden 2014 alussa FIFessä yhdistettiin värit shaded (11) ja shell (12). Uudeksi nimeksi tuli tipped. Eli silver tipped." - Lumiprinsessan

https://www.silverbuttons.si/the-breed

Kuvassa sama englanniksi havainnollistavien karvojen kera.

Väriä (tipping) löytyy valkean turkin karvojen kärjistä, joka saa turkin sädehtimään "hopeisena". Myös hännässä on värillisiä kohtia. Silver tipped -väritykseen kuuluu myös smaragdinvihreät kauniit silmät mustin rajauksin, tummat rajat nenänpään ympärillä sekä mustat polkuanturat.

Alfred demonstroi:

* Hännässä värillisiä kohtia

* Vihreät silmät mustin rajauksin (silmän vesiraja on musta)

* Tummat rajat nenänpään ympärillä

* Polkuanturat ovat mustat

Myös takajaloissa ^.^

Bonarina:

* Mustalla kissalla on mustat huulet,

mutta onneksi kynnet on kirkkaat!

Ja nyt, sanokaa se monta kertaa ääneen nopeasti: Mustan kissan paksut posket! ^.^

Vuoden 2014 alussa FIFessä yhdistettiin värit
shaded (11) ja shell (12). Uudeksi nimeksi tuli tipped. Eli Silver tipped.

Lue lisää: https://lumiprinsessan.webnode.fi/tietoa-rodusta/

Aikaisemmin väri tunnettiin nimellä
silver shaded.
Vuoden 2014 alussa FIFessä yhdistettiin värit
shaded (11) ja shell (12). Uudeksi nimeksi tuli tipped. Eli Silver tipped.

Lue lisää: https://lumiprinsessan.webnode.fi/tietoa-rodusta/Mustan kissan mustat huulet

Aikaisemmin väri tunnettiin nimellä
silver shaded.
Vuoden 2014 alussa FIFessä yhdistettiin värit
shaded (11) ja shell (12). Uudeksi nimeksi tuli tipped. Eli Silver tipped.

Lue lisää: https://lumiprinsessan.webnode.fi/tietoa-rodusta/

Aikaisemmin väri tunnettiin nimellä
silver shaded.
Vuoden 2014 alussa FIFessä yhdistettiin värit
shaded (11) ja shell (12). Uudeksi nimeksi tuli tipped. Eli Silver tipped.

Lue lisää: https://lumiprinsessan.webnode.fi/tietoa-rodusta/

Pinkki ötökkä osa 2

Ikivanha sudenkorento päätti tiputtaa siipensä ja korennosta kuoriutui toukka. Ei välitetä siitä, mitenpäin muodonmuutoksen tulisi oikeasti tapahtua. ;) Alfredin mielestä toukka on maailman paras lelu, miljoona kertaa parempi kuin alkuperäinen surenkorento!

Se lähestyy!

HAHAA!

Leikki jatkuu ja jatkuu...

 

Pakollinen välikaaputus

"Mihin mä tän kuskaan ettei se karkaa"

ja jatkuu..

 kunnes voimat ehtyvät, mutta ei millään malttaisi lopettaa.

"Viimeisillä voimilla...Äängh."

"Ok. Valmis."

Tässä kohtaa pinkkinä pysynyt toukka painelee jemmalaatikkoon, josta sitä on monta kertaa päivässä mau'uttava ajojahtiin. :)

"Oisko pinkin ötökän ulostuloaika?"

Joskus niillä pienimmilläkin muutoksilla on valtavan suuri merkitys.

(Mimmi on samaa mieltä muutoksista, eikä niin hyvässä mielessä. "Miksi ihmeessä ihmiset menee vaihtelemaan huonekalujen paikkoja, siinä menee kissaparan pää ihan pyörälle ja on pakko mököttää viikko tai pari. Ainakaan en suostu valokuviin. :("

Venkoilua

Tiedättekös, mikä Alfredista on hauskaa?

Kuvissa ilmeilyn lisäksi Alfred haluaa venkoilla aina sylissä. Vasuri-kantaja pistää tämän vasenkätisyyden piikkiin, mutta joku saattaisi olla sitä mieltä, että venkoilu on hauskaa.

Näin meillä sylitellään! Onneksi kissaa ei tarvitse kantaa kauas, koska yli kuusi kiloa valuvaa spagettia sylissä painaa, no, yli kuusi kiloa. :D

Tästä se keikautus lähtee. Jos ei halua olla väärinpäin, silloin ei olla! Toki olen yrittänyt opetella nostamaan kissoja toisinpäin, mutta kun en vaan osaa enkä saa otetta tukevaksi.
(Tämä on tietenkin niitä juttuja, joista olisi kannattanut mainita kasvattajalle, mutta enpäs osannut aavistaa tilanteen "vakavuutta", kun Mimmi on sopeutunut molemminpuoliseen kantamiseen.) "Oikeakätisesti" Alfred pysyisi kuitenkin normaalimmassa asennossa..
Oletko kokeillut vaihtaa kantoasentoa - kokeile huviksesi kuinka käy. :D

"Hahhahhaa, pistin palvelijan hauistreeniin!"

Sylittelyiden ja venkoilujen lisäksi meillä ollaan oltu

 väsyneitä ja umpiunessa sekä

 TOSIHEREILLÄ!

Mimmistä on ihanaa, että aurinko paistaa välillä ja jopa lämmittääkin himppusen verran.

Kurjaa on, että Mimmin kuukauden paras lelu katosi imurin suuhun! :( Ehkä lelu kuitenkin on korvattavissa: tuohenpala polttopuusta. ^.^ 

 

Kyllä me täältä taas heräillään talviunilta pikkuhiljaa!

"Ai nytkö jo??"

 

Ps. Jos et ole vielä kuullut, Vaasan Kissatalo kaipaa kipeästi uusia toimitiloja entisten lahotessa pystyyn. Halutessasi voit avustaa hankkeessa täällä. Tavoitesumma ei ole enää kaukana! :)

Herra Alfred, 3v.

Järkyttävää! Herra Alfred on jälleen vuoden vanhempi ja täyttää jo kolme! Nopeasti on jälleen vuosi kulunut. Tapamme mukaisesti otimme poseerauskuvan takan päältä jatkoksi menneiden synttäreiden kollaasiin.

Brittiläinen lyhytkarva kehittyy hitaasti ja pientä muutosta vuodentakaiseen saattaa ehkä havaita, muutos ei kuitenkaan ole niin suuri kuin vuosi sitten. Turkki näyttää kyllä jo vähän siltä, että ensimmäistä pesua pitää varmaan tosissaan harkita Alfredin ollessa kolmevuotias.

Synttäripäivänä ei pesuhommiin kuitenkaan ruveta, vaan vietämme päivän leikin ja hyvän ruuan (tonnikalaa ja tuijottavia pikkukaloja) merkeissä. Pitäähän tuo pesu muutenkin suunnitella perinpohjaisesti ennen kuin ruvetaan hutkimaan. ;)

"Sä kyllä otit tällaisen kuvan jo vuosi sitten.."

Kaksivuotiaana Alfred: 
* oppi antamaan high fiven
* oppi (ainakin melkein) kahden tassun läpyn
* leikki paaaaljon naruleikkejä
* metsästi salamannopeasti ötököitä ja (pikku)kärpäsiä
* opetti Mimmin maukumaan ihmisille ruuan/leikin/rapsutusten toivossa
* kiusasi Mimmiä
* sai tuta Mimmin raivon kiusattuaan tätä
* on nukkunut alakerrassa, yläkerrassa, mahallaan, selällään, kyljellään, toisella kyljellään, mamin vieressä, isin vieressä, peiton alla, peiton päällä, kopassa, sohvalla, sängyssä, lattialla, matolla, tuolilla, ränkyllä, kiipeilypuussa (vanhassa ja uudessa), vaatekaapissa ja ties missä..
* naukui triljoona kertaa
* on leiponut mamin mahaa ainakin triljoonabiljoona kertaa
* on kehrännyt itsensä ja mamin uneen ties kuinka monta kertaa
* pysyi terveenä ja mikä ihaninta,
* kasvoi yhä rakastettavammaksi.

"Mitä sä miespalvelija nyt oikein yrität..." :D

Hyvää synttäriä, herra Alfred-rakas! <3

Kuu kärpäsestä kesään

Ensimmäinen kärpänen pyydystetty ja syöty, tänään! Ihmiset sen pihalta pyydystivät sisätiloihin, ja koska kärpänen taisi olla vielä kevätkohmeessa, Alfred söi sen suihinsa noin viidessä sekunnissa. Ei kerennyt kärpänen sisäilmaa haistella, ei. Ja koska toimitus oli noin nopea, en ehtinyt kaivella kameraa pölykerroksen alta toimintakuntoon. Palaamme siis aikaan ennen kärpästä ja jatkamme tästä harrastuksesta myöhemmässä vaiheessa.

"Tässä sitä vasta haaveillaan kesästä ja kärpäsistä, enää puuttuu se kesä."

Meillä on tässä ollut ihan tyhmiä viikkoja, kun jonkun pitää olla jatkuvasti tienaamassa, eikä ehditä arkisin tekemään oikeastaan mitään muuta. Alfred päätti sitten antaa muuta ajattelemisen aihetta, kun lopetti syömisen kokonaan keskiviikkoaamun jälkeen, oksennettuaan edellisyönä joitain kertoja (5 läjää klo 01.30, läjistä vain yksi matolla!).

"Tällanen olo mulla oli: burp-blaaaggh. :p"

Emo-palvelija huolestui tosissaan, kun miespalvelija oli ehkä ensimmäistä kertaa ikinä huolissaan kissasta. Luojan kiitos torstaina Alfred kuitenkin söi jo pikkuisen annoksen, ja kaupasta kipaistu vehnänoras kelpasi ja luultavasti auttoikin mahakipuihin. Syöminen tapahtui viimetipassa, tuon ruokailun jälkeen olisimme kiikuttaneet pojan jo lääkäriin, jos ruoka ei olisi maistunut. Sen verran nuupahtaneita täällä jo oltiin, että ei kelvanneet herkkunamit eikä narupelit, joihin Alfred on edelleen normaalitilanteessa koukussa.

"Mutta nyt oonki jo ihan fine!"

Nyt tilanne on jo paljon parempi, eikä syömisongelmaa enää ole. Vihdoin hiekkalaatikosta löytyi myös Alfredin kakkoshätä, jota olen odotellut, että saa huokaista helpotuksesta. Tiedä sitten, mikä tuohon syömättömyyteen oli syynä.
Tänään on sitten ollutkin jo ihan kiva päivä, ollaan kärpäsensyönnin lisäksi värkkäilty kissojen kanssa kaikennäköistä. Suurin syy "kaikenlaiseen värkkäilyyn" on varmaan siinä, että yritän vältellä siivousta kaikin keinoin. :D 

"Alamainen hommiin siitä, hophop!!"

Ei kai tässä auta kuin totella, kun Kapteeni Käskee. Sitä ennen, Alfredin päivän mietintä:

"Jos palvelija meinaa huomenna antaa äänensä jollekulle, miten se aikoo jatkossa lässyttää meille??"

- Alfred ja "vähä väsyny" palvelija, lottovoittoa odotellessa

Öttiäiset

Nonni. Vessan lattiakaivossa on ollut jo hetken aikaa elämää, jota siellä ei soisi olevan. Tuhoamisyrityksistä huolimatta nämä pienet pirulaiset ovat alkaneet levittäytyä kaivosta muuallekin! Onneksi joku on asiasta innoissaan.

"Aimäävai"

Alfred alkaa olla jo neuroottinen pikkuisten öttiäisten seuraamisen kanssa. Pikkuisia kärpäsiä jahdataan jokaisessa mahdollisessa välissä ja niin kauan kuin vessassa mitään suinkaan näkee.

"Joko ne on kohta tuolla asti??"

Tietysti tämänkin kuvausajan olisi voinut käyttää vaikka puhdistamalla lavuaarin hajulukon, mutta kuvaaminen ja Alfredin seuraaminen oli yllättävää kyllä se mieluisampi vaihtoehto... ;)

"JÄIKSEMUNTASSUUN???"

"Ei jääny, tuolla se on!!!"

Pikkukärpäset ovat ovelia piiloutumaan. Mutta kun yksi piiloutuu, toinen saattaa ilmestyä saalistettavaksi...

"HAHAA!"

"Oispa aina pikkuisia öttiäisiä."

Saalistus ja Alfredin onnenpäivät saavat jatkua, kunnes vessa ja viemärit saadaan "yllätyspuhtaiksi". ^.^