Otto Kuusinen

Otto Kuusinen
Otto Kuusinen
Roindunimi:	suom. Otto Wilhelm Kuusinen
Ammatti:	poliitiekku, kirjuttai, runoilii, kirjallisuuskriitikko, diplomuattu
Rodivui:	4. ligakuudu 1881
Roindukohtu:	Laukaa[d], Keski-Suomen maakunta[d], Suomi;
kanzalližus:	Suomen suuriruhtinaskunta[d]; Suomi; Suomen kansantasavalta[d]; Nevvostoliitto;
Kuoli:	17. oraskuudu 1964 (82 года)
Kuolendukohtu:	Moskovu, Nevvostoliitto;
Ukko / akku:	Aino Kuusinen[d]
Lapset:	Hertta Kuusinen[d]

Otto Vil'gel'movič (Otto Ville) Kuusinen (suom. Otto Wille Kuusinen; 4. ligakuudu 1881, Laukaa, Suomen suurikn'ažestvu, Ven'an valdukundu – 17. oraskuudu 1964, Moskvu, Nevvostoliitto) – suomelaine, ven'alaine da nevvostoliiton poliitiekku da kirjuttai. Vuozinnu 1939-1940, nevvostoliiton da suomen voinan aigah, FDR-halličuksen ulgomualazien dieloloin premjer-ministru.

Vuozinnu 1940 – 1956 Karjalais-suomelazen sotsialistizen nevvostovallan prezidiuman enzimäine da jälgimäine johtai.

Eloskerdu

Otto Kuusinen rodivui 4.ligakuudu vuonnu 1881 Suomeh, Vaasan gubernien Laukaan kyläh, sovanombelijan pereheh. Otto opastui Jyväskylän gimnuazies.

Häi loppi Helsinkin yliopiston histouri-filologizen tiedekunnan (1905). Vuonnu 1904 häi piäzi Suomen sotsialis-demokruattizeh partieh, da kahten vuvven peräs häi roihes partien johtajakse. Otto yhtyi II Internatsionalan Kopengagenan da Bazel'skan kongressoih.

Vuonnu 1908 heinykuus händy valittih seiman deputuatakse (1908—1909 da 1911—1913).

Vuonnu 1918 Otto Kuusinen oli Suomen kanzandelegatsien (suom. "Suomen kansanvaltuuskunta" on Suomen vallankumovushalličus) opastundudieloloin deleguattannu. Ruskieloin voitetukse jiädyy Otto pageni Ven'ale. Häi yhtyi bolševiikkoih da vuonnu 1918 Moskvas oli Suomen kommunistizen partien yksi järjestäjis. Häi valmisti ammundutarbehil varustettuu vastahnouzuu Suomes.

Voinien välil Kuusinen ruadoi Kominternas da oli sen kahdeksan kongressoin deleguattannu. Häi oli sen järjestön yksi aktiviistois. Kominternas sanottih kogo muailman proletariatan diktatuurah näh.

Talvivoinan allus Otto Kuusinen oli pandu halličuksen piämiehekse da "Suomen demokruattizen tazavallan" ulgomualazien dieloloin ministrakse. Toizennu talvikuudu vuonnu 1939 Kuusinen pani Suomen demokruattizen tazavallan nimen keskenäzen "Avun da ystävyön sobimukseh" Ven'an kel, kaččomata sih, ku sen halličus ei kontroliiruittu Suomen piälinnua – Helsinkii.

Voinan lopus Kuusizen halličus oli hajoitettu. Vuonnu 1940 kevätkuus oli perustettu Karjalais-suomelaine sotsialistine nevvostovaldu, kuduah kuului endine Karjalan avtonoumine sotsialistine nevvostovaldu, sežo Karjalan päivänlaskupuolizet alovehet, kuduat kuuluttih Nevvostoliittoh.

9. heinykuudu vuonnu 1940 Kuusistu valittih Karjalais-suomelazen SN:n korgeviman nevvoston prezidiuman johtajakse. Vuozinnu 1940-1958 Kuusinen sežo oli Karjalais-suomelazen SN:n korgeviman nevvoston prezidiuman johtajan sijahizennu.

1941 vuvven tuhukuus XVIII partien konferentsies Kuusinen oli valittu Kogoliittoloin kommunistizen partien keskikomitietan ozanottajakse. 1952 vuvven ligakuus – 1953 vuvven kevätkuus häi oli Nevvostoliiton kommunistizen partien keskikomitietan prezidiumas.

1957 vuvven kezäkuus – 1964 vuvven oraskuuh häi yhtyi NKPK:n prezidiumah da oli NKPK:n sekretarinnu.

"Sulasiän" aigah Kuusinen oli Nevvostoliiton tiedoloin akadeemies da roih Sotsialistizen ruavon muanivomiehekse. Hänel on nelli Leninan kunnivomerkii.

Otto Kuusinen kuoli 17. oraskuudu vuonnu 1964 Moskvah. Rungu oli poltettu da pandu muah nekropolis, Kremlin seinän luo.

Persounalline elaigu

Vuonnu 1902 Otto Kuusinen venčaiččihes Saima-Paulina Dal'str'eman kel. Hyö erottih vuonnu 1923.

Oton da Saiman lapset:

Tytär – Hertta Kuusinen (1904-1974) – oli Suomen kommunistizen partien johtajannu da Rahvahienvälizen demokruattillizen naizien federatsien prezidentannu.
Poigu – Esa (1906-1949) – lehtimies da kiändäi, eli da ruadoi Petroskois. Oli represiiruittu vuozinnu 1937-1939.
Tytär – Rijkka. Eli Moskvas. Elaijan lopus häi muuti elämäh Suomeh. Rijkka kuoli Helsinkin vahnuksien kodih.
Poigu – Heikki (1911 - ?) – fiziekan tiedäi, Helsinkin yliopiston dotsentu.
Poigu – Taneli (1913 - ?) – pianistu, opastui Sibeliuksen akademies.

Vuonnu 1923 Otto nai Aino Turtiazen kel. Vuozinnu 1931-1933 Aino peitoči oli Kominternan ruavos Amerikas, sit ruadoi voinuagentannu Japonies. Vuonnu 1937 Turtiainen piäzi t'urmah kahdeksakse vuvvekse. 1936 vuvven algajen Kuusinen eli kolmanden akanke – Marina Amiragovanke.

Musto

Moskvas, Astrahanas, Donetskas, Har'kovas da Alma-Atas on Kuusizen kadu.

Petroskois Sovetskaja-lagevol seizou Kuusizen mustopačas. Petroskoin valdivoyliopiston endine nimi oli Kuusizen valdivoyliopisto.

↑ ^1,0 ^1,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.
↑ ^2,0 ^2,1 Энциклопедия Брокгауз
↑ ^3,0 ^3,1 [[::d:Q17378135|Куусинен Отто Вильгельмович]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 27 сентября 2015. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q17378135” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
↑ Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.

[Q5375741-1] 1,0 ^1,1 Encyclopædia Britannica Проверено 9 октября 2017.

[Q237227-2] 2,0 ^2,1 Энциклопедия Брокгауз

[Q17378135-3] 3,0 ^3,1 [[::d:Q17378135|Куусинен Отто Вильгельмович]] // Большая советская энциклопедия — Москва: Большая российская энциклопедия, 1969. Проверено 27 сентября 2015. Cituattuhaireh: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”Q17378135” on määritetty usean kerran eri sisällöillä

[Q107343683-4] Munzinger Personen Проверено 9 октября 2017.

[1]

[2]

[3]

[4]