Kuopio
Kuopion kaupungin verkkosivut
Kuopion peruskoulujen ja lukioiden rehtorien ja koulusihteerien yhteystiedot lv. 2025 - 2026
Opetusalan tutkimuksia 2026 (2021-2025 tutkimukset löytyvät arkistosta vasemmasta reunasta)
Väitöskirja: Ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemi - Design-tutkimus luonto ja kulttuuriympäristöön laajenevasta oppimisesta
Tekijä: Anu Liljeström, 2026
Linkki väitöskirjaan: Ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemi – Design-tutkimus luonto- ja kult-tuuriympäristöön laajanevasta oppimisesta
Tutkimuksen yhteenvedossa esitetty ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli ja siihen perustuvat suunnitteluperiaatteet tarjoavat opettajille tutkimusperusteisen viitekehyksen avoimien tiedekasvatuksen oppimisprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutkimus tuottaa uutta teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä siitä, miten ilmiökeskeinen oppiminen voi tukea oppilaiden syvällistä käsitteellistä ymmärrystä, toimijuutta ja yhteisöllistä tiedonluomista muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa.
Linkki väitöskirjaan: Ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemi – Design-tutkimus luonto- ja kult-tuuriympäristöön laajanevasta oppimisesta
Tutkimuksen yhteenvedossa esitetty ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli ja siihen perustuvat suunnitteluperiaatteet tarjoavat opettajille tutkimusperusteisen viitekehyksen avoimien tiedekasvatuksen oppimisprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutkimus tuottaa uutta teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä siitä, miten ilmiökeskeinen oppiminen voi tukea oppilaiden syvällistä käsitteellistä ymmärrystä, toimijuutta ja yhteisöllistä tiedonluomista muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa.
Väitöskirja: Sanataide kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen tukena moninaisissa opetusryhmissä
Tekijä: Veera Kivijärvi-Lehvonen, 2026
Linkki väitöskirjaan: Sanataide kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen tukena moninaisissa opetusryhmissä
Väitöskirjan kokoavina tuloksina todetaan, että sanataiteella voi olla myönteisiä vaikutuksia moninaisten oppilaiden kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin, kunhan menetelmät löytävät tiensä luokkahuoneisiin. Sanataiteen menetelmien käyttö voi edistää oppilaiden sitoutumista lukemiseen ja kirjoittamiseen, tukea suullisia vuorovaikutustaitoja ja kirjoitustaitoa sekä auttaa käsittelemään sosiaalisia ja emotionaalisia teemoja.
Linkki väitöskirjaan: Sanataide kielellisten ja sosioemotionaalisten taitojen tukena moninaisissa opetusryhmissä
Väitöskirjan kokoavina tuloksina todetaan, että sanataiteella voi olla myönteisiä vaikutuksia moninaisten oppilaiden kielellisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin, kunhan menetelmät löytävät tiensä luokkahuoneisiin. Sanataiteen menetelmien käyttö voi edistää oppilaiden sitoutumista lukemiseen ja kirjoittamiseen, tukea suullisia vuorovaikutustaitoja ja kirjoitustaitoa sekä auttaa käsittelemään sosiaalisia ja emotionaalisia teemoja.
Pro gradu: Opettajan vuorovaikutustyylin yhteys oppilaan oppijaminäkuvaan matematiikassa ja lukemisessa ensimmäisellä luokalla
Tekijät: Siyu Gao ja Sanni Nordström
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Opettajan vuorovaikutustyylin yhteys oppilaan oppijaminäkuvaan matematiikassa ja lukemisessa ensimmäisellä luokalla
Tutkielmamme tulosten mukaan opettajien vuorovaikutuksessa oli keskimäärin paljon tunnetukea ja vain vähän psykologista kontrollia. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppijaminäkuvat olivat puolestaan pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. Vuorovaikutustyylien yhteydet oppilaan oppijaminäkuvaan olivat melko vähäisiä. Tuloksista pystyi kuitenkin havaitsemaan, että suurempi määrä opettajan tunnetukea ennusti matalampaa matematiikkaan liittyvää oppijaminäkuvaa ensimmäisen luokan keväällä. Olisikin tärkeää huomioida, että oppijaminäkuva on ensimmäisellä luokalla vasta muotoutumassa ja voi muotoutua koko koulupolun ajan. Näin ollen opettajan toiminnalla ei välttämättä ole ensimmäisellä luokalla vahvaa yhteyttä juuri oppijaminäkuvan kannalta.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Opettajan vuorovaikutustyylin yhteys oppilaan oppijaminäkuvaan matematiikassa ja lukemisessa ensimmäisellä luokalla
Tutkielmamme tulosten mukaan opettajien vuorovaikutuksessa oli keskimäärin paljon tunnetukea ja vain vähän psykologista kontrollia. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppijaminäkuvat olivat puolestaan pääsääntöisesti hyvin myönteisiä. Vuorovaikutustyylien yhteydet oppilaan oppijaminäkuvaan olivat melko vähäisiä. Tuloksista pystyi kuitenkin havaitsemaan, että suurempi määrä opettajan tunnetukea ennusti matalampaa matematiikkaan liittyvää oppijaminäkuvaa ensimmäisen luokan keväällä. Olisikin tärkeää huomioida, että oppijaminäkuva on ensimmäisellä luokalla vasta muotoutumassa ja voi muotoutua koko koulupolun ajan. Näin ollen opettajan toiminnalla ei välttämättä ole ensimmäisellä luokalla vahvaa yhteyttä juuri oppijaminäkuvan kannalta.
Pro gradu: Inkluusion ihanteet ja arjen realiteetit. Luokanopettajien kokemuksia inklusiivisen luokan opettamisesta
Tekijä: Kerttu Hyytiäinen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luokanopettajien kokemukset inklusiivisen luokan opettamisesta ovat kuormittavia sekä vaikeasti ennakoitavia erityisesti heterogeenisempien ryhmien kasvaessa. Tulokset paljastivat selkeän ristiriidan inkluusion käsitteellisen ymmärryksen
sekä käytännöllisen toteutumisen välillä, sillä olemassa olevat resurssit eivät ole täysin riittäviä ihanteellisen inklusiivisen opetuksen toteuttamiseen. Opettajat korostivat tutkimuksessa oppilaantuntemuksen sekä yksilöllisten taitotasojen huomioimisen merkitystä, sekä kokevat jäävänsä hieman yksin moninaisten opetusryhmien kanssa. Pohdinnan perusteella inklusiivisen luokan onnistuminen edellyttää oikeanlaisia pedagogisia valintoja, resursseja, suunnitelmallisuutta sekä Universal Design for Learning -mallin mukaista lähestymistapaa.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luokanopettajien kokemukset inklusiivisen luokan opettamisesta ovat kuormittavia sekä vaikeasti ennakoitavia erityisesti heterogeenisempien ryhmien kasvaessa. Tulokset paljastivat selkeän ristiriidan inkluusion käsitteellisen ymmärryksen
sekä käytännöllisen toteutumisen välillä, sillä olemassa olevat resurssit eivät ole täysin riittäviä ihanteellisen inklusiivisen opetuksen toteuttamiseen. Opettajat korostivat tutkimuksessa oppilaantuntemuksen sekä yksilöllisten taitotasojen huomioimisen merkitystä, sekä kokevat jäävänsä hieman yksin moninaisten opetusryhmien kanssa. Pohdinnan perusteella inklusiivisen luokan onnistuminen edellyttää oikeanlaisia pedagogisia valintoja, resursseja, suunnitelmallisuutta sekä Universal Design for Learning -mallin mukaista lähestymistapaa.
Pro gradu: Nuorten lajintuntemus ja lajintunnistussovellukset: Kartoitus lajintunnistussovellusten käytöstä Suomen yläkouluissa ja lukioissa
Tekijä: Janika Lappalainen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Ympäristötieteen saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten luonnossa viettämän ajan ja lajintuntemuksen tason on havaittu heikentyneen viimeisen 5–10 vuoden aikana. Osa vastaajista arvioi heikentymisen olleen jopa voimakasta. Tuloksista käy myös ilmi, että lajintunnistussovelluksia käytetään sekä
yläkoulun että lukion opetuksessa ja sovellusten antamiin tuloksiin luotetaan lähes aina. Lajintunnistussovellusten koetaan lisäävän nuorten luontosuhdetta sekä lajintuntemuksen tasoa. Tunnistussovellusten uskotaan myös kasvattavan opiskelumotivaatiota ja kehittävän
opetusta. Eniten lajintunnistussovelluksia käytetään opetuksessa kasvien ja lintujen tunnistukseen. Saadut tulokset vastaavat kirjallisuutta ja kansainvälisten tutkimuksien tuloksia. Merkittävimmät kehityskohteet sovellusten opetuskäytössä ovat sovellusten käytön selkeämpi
sitominen suomalaisiin opetussuunnitelmiin sekä luotettavammat lajimääritelmät. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että opetussuunnitelmien ja lajintunnistussovellusten yhteyttä tulisi selkeyttää. Jatkotutkimusta tarvitaan nuorten lajintuntemuksen tasosta sekä lajintunnistussovellusten soveltuvuudesta opetuskäyttöön.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Ympäristötieteen saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten luonnossa viettämän ajan ja lajintuntemuksen tason on havaittu heikentyneen viimeisen 5–10 vuoden aikana. Osa vastaajista arvioi heikentymisen olleen jopa voimakasta. Tuloksista käy myös ilmi, että lajintunnistussovelluksia käytetään sekä
yläkoulun että lukion opetuksessa ja sovellusten antamiin tuloksiin luotetaan lähes aina. Lajintunnistussovellusten koetaan lisäävän nuorten luontosuhdetta sekä lajintuntemuksen tasoa. Tunnistussovellusten uskotaan myös kasvattavan opiskelumotivaatiota ja kehittävän
opetusta. Eniten lajintunnistussovelluksia käytetään opetuksessa kasvien ja lintujen tunnistukseen. Saadut tulokset vastaavat kirjallisuutta ja kansainvälisten tutkimuksien tuloksia. Merkittävimmät kehityskohteet sovellusten opetuskäytössä ovat sovellusten käytön selkeämpi
sitominen suomalaisiin opetussuunnitelmiin sekä luotettavammat lajimääritelmät. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että opetussuunnitelmien ja lajintunnistussovellusten yhteyttä tulisi selkeyttää. Jatkotutkimusta tarvitaan nuorten lajintuntemuksen tasosta sekä lajintunnistussovellusten soveltuvuudesta opetuskäyttöön.
Pro gradu: 3.–4.-luokkalaisten lajintuntemustaidot Pohjois-Savossa
Tekijä: Tiia Koponen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: content
Tutkimuksen sisällönanalyysin osaan valittiin yhteensä kahdeksan ympäristöopin oppikirjaa, joista käytettiin fyysisiä versioita. Tutkimusjoukkona sähköisesti kerätyssä kyselyssä oli Pohjois-Savon alueen 3.-4.-luokkalaisia oppilaita (n=17). Aineisto kerättiin yhteistyössä alueen koulujen kyseisten ikäryhmien opettajien kanssa. Kerätystä aineistosta selvisi, että oppilaat tunnistavat enemmän eläimiä, kuin kasveja. Lajilleen tunnistettiin kolmasosa sekä kasvi- että eläinlajeista. Täysin tunnistamatta kasvilajeista jäi 51,5 % ja eläinlajeista 10,8 %. Oppilaat kokevat olevansa pääosin tyytyväisiä omiin lajintuntemustaitoihinsa.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: content
Tutkimuksen sisällönanalyysin osaan valittiin yhteensä kahdeksan ympäristöopin oppikirjaa, joista käytettiin fyysisiä versioita. Tutkimusjoukkona sähköisesti kerätyssä kyselyssä oli Pohjois-Savon alueen 3.-4.-luokkalaisia oppilaita (n=17). Aineisto kerättiin yhteistyössä alueen koulujen kyseisten ikäryhmien opettajien kanssa. Kerätystä aineistosta selvisi, että oppilaat tunnistavat enemmän eläimiä, kuin kasveja. Lajilleen tunnistettiin kolmasosa sekä kasvi- että eläinlajeista. Täysin tunnistamatta kasvilajeista jäi 51,5 % ja eläinlajeista 10,8 %. Oppilaat kokevat olevansa pääosin tyytyväisiä omiin lajintuntemustaitoihinsa.
Pro gradu: Työtapojen ja tehtävätyyppien vaikutus yläkouluikäisten oppilaiden matematiikan oppimismotivaatioon
Tekijä: Jere Sinkkonen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Työtapojen ja tehtävätyyppien vaikutus yläkouluikäisten oppilaiden matematiikan oppimismotivaatioon
Saadut tulokset osoittavat, että oppilaat kokevat oppijalähtöiset työtavat enemmän motivoiviksi kuin opettajajohtoiset työtavat. Päällimmäinen syy oppijalähtöisissä työtavoissa motivoitumiseen on oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa, joka yhdistyy myös
aiempaan kirjallisuuteen. Tehtävätyyppien osalta sopivan haastavat tehtävät näyttäytyvät tutkimuksessa motivoivimpina. Lisäksi arki- tai työelämätehtävien antama reaalimaailman konteksti voi motivoida joitakin oppilaita tarjoamalla hyötyä arkielämään tai tulevaisuuteen. Tutkimuksessa havaitut oppilaiden väliset erot motivoitumisessa viittaavat siihen, että erilaisten työtapojen monipuolinen käyttö matematiikan opetuksessa tukee parhaiten oppilaan motivaation rakentumista.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Työtapojen ja tehtävätyyppien vaikutus yläkouluikäisten oppilaiden matematiikan oppimismotivaatioon
Saadut tulokset osoittavat, että oppilaat kokevat oppijalähtöiset työtavat enemmän motivoiviksi kuin opettajajohtoiset työtavat. Päällimmäinen syy oppijalähtöisissä työtavoissa motivoitumiseen on oppilaan aktiivinen rooli oppimisprosessissa, joka yhdistyy myös
aiempaan kirjallisuuteen. Tehtävätyyppien osalta sopivan haastavat tehtävät näyttäytyvät tutkimuksessa motivoivimpina. Lisäksi arki- tai työelämätehtävien antama reaalimaailman konteksti voi motivoida joitakin oppilaita tarjoamalla hyötyä arkielämään tai tulevaisuuteen. Tutkimuksessa havaitut oppilaiden väliset erot motivoitumisessa viittaavat siihen, että erilaisten työtapojen monipuolinen käyttö matematiikan opetuksessa tukee parhaiten oppilaan motivaation rakentumista.
Pro gradu: 7.-luokkalaisten turvallisuusasenteet teknisen työn opetuksessa
Tekijä: Henna Paukkeri, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: PaukkeriHenna2026
Tulosten perusteella oppilaiden turvallisuusosaaminen oli kaikilla osa-alueilla hyvällä tasolla. Oppilaiden asenne turvallisuutta kohtaan oli keskimäärin lievästi positiivinen sekä turvallisuuteen liittyvä käyttäytyminen pääosin hyvää ja turvallisuutta edistävää. Turvallisuusosaamisen, turvallisuusasenteen ja turvallisuuskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin pareittain korrelaatioanalyysin avulla. Tulokset osoittivat selkeitä positiivisia korrelaatioita kaikkien näiden muuttujien välillä. Oppilailla, joilla turvallisuusosaaminen oli hyvällä tasolla, myös asenne turvallisuutta kohtaan oli positiivinen. Lisäksi hyvä turvallisuusosaaminen oli vahvasti yhteydessä turvallisuutta edistävään käyttäytymiseen. Myös positiivisen turvallisuusasenteen ja turvallisuuskäyttäytymisen välillä havaittiin selkeä positiivinen korrelaatio. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että turvallisuusosaaminen ja turvallisuusasenne yhdessä selittivät hyvin turvallisuuskäyttäytymistä. Sukupuolten välisiä eroja sekä turvallisuusasenteen, -osaamisen että käyttäytymisen sekä näiden välisien yhteyksien osalta tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: PaukkeriHenna2026
Tulosten perusteella oppilaiden turvallisuusosaaminen oli kaikilla osa-alueilla hyvällä tasolla. Oppilaiden asenne turvallisuutta kohtaan oli keskimäärin lievästi positiivinen sekä turvallisuuteen liittyvä käyttäytyminen pääosin hyvää ja turvallisuutta edistävää. Turvallisuusosaamisen, turvallisuusasenteen ja turvallisuuskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä tarkasteltiin pareittain korrelaatioanalyysin avulla. Tulokset osoittivat selkeitä positiivisia korrelaatioita kaikkien näiden muuttujien välillä. Oppilailla, joilla turvallisuusosaaminen oli hyvällä tasolla, myös asenne turvallisuutta kohtaan oli positiivinen. Lisäksi hyvä turvallisuusosaaminen oli vahvasti yhteydessä turvallisuutta edistävään käyttäytymiseen. Myös positiivisen turvallisuusasenteen ja turvallisuuskäyttäytymisen välillä havaittiin selkeä positiivinen korrelaatio. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että turvallisuusosaaminen ja turvallisuusasenne yhdessä selittivät hyvin turvallisuuskäyttäytymistä. Sukupuolten välisiä eroja sekä turvallisuusasenteen, -osaamisen että käyttäytymisen sekä näiden välisien yhteyksien osalta tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä.
Pro gradu: Opettajien näkemyksiä kilpailullisuudesta koululiikunnassa
Tekijä: Jere Pelkonen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tulosten perusteella kilpailu näyttäytyi koululiikunnassa ennen kaikkea pedagogisesti muokattavana ilmiönä. Opettajat eivät lähestyneet kilpailua yksiselitteisesti myönteisenä tai kielteisenä, vaan pyrkivät aktiivisesti säätelemään sen toteutusta oppilasryhmän tarpeiden,
taitotason ja opetustilanteen mukaan. Kilpailun mukauttaminen oli aineistossa keskeisin suhtautumistapa, mikä korosti opettajan roolia oppimisympäristön rakentajana ja pedagogisten ratkaisujen merkitystä. Kilpailu näyttäytyi myös merkittävänä motivaation, oppimisen ja
tunnesäätelytaitojen tukijana. Se tarjosi oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, pystyvyyden tunteen vahvistumiseen sekä sitoutumisen lisääntymiseen liikuntatunneilla. Samalla kilpailuun liittyvät riskit, kuten negatiiviset kokemukset, epäonnistumisen pelko ja toiminnasta vetäytyminen, tunnistettiin osaksi ilmiötä. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin oppilaiden osallisuuteen liittyvä näkökulma. Vaikka oppilaiden osallistaminen ja valinnanmahdollisuudet tunnistettiin tärkeiksi, ne eivät näyttäytyneet vakiintuneena osana opetuskäytäntöjä. Tämä viittasi siihen, että kilpailu rakentui edelleen pitkälti opettajalähtöisesti, vaikka mahdollisuuksia osallistavampaan toteutukseen oli olemassa.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tulosten perusteella kilpailu näyttäytyi koululiikunnassa ennen kaikkea pedagogisesti muokattavana ilmiönä. Opettajat eivät lähestyneet kilpailua yksiselitteisesti myönteisenä tai kielteisenä, vaan pyrkivät aktiivisesti säätelemään sen toteutusta oppilasryhmän tarpeiden,
taitotason ja opetustilanteen mukaan. Kilpailun mukauttaminen oli aineistossa keskeisin suhtautumistapa, mikä korosti opettajan roolia oppimisympäristön rakentajana ja pedagogisten ratkaisujen merkitystä. Kilpailu näyttäytyi myös merkittävänä motivaation, oppimisen ja
tunnesäätelytaitojen tukijana. Se tarjosi oppilaille mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, pystyvyyden tunteen vahvistumiseen sekä sitoutumisen lisääntymiseen liikuntatunneilla. Samalla kilpailuun liittyvät riskit, kuten negatiiviset kokemukset, epäonnistumisen pelko ja toiminnasta vetäytyminen, tunnistettiin osaksi ilmiötä. Lisäksi tutkimuksessa nousi esiin oppilaiden osallisuuteen liittyvä näkökulma. Vaikka oppilaiden osallistaminen ja valinnanmahdollisuudet tunnistettiin tärkeiksi, ne eivät näyttäytyneet vakiintuneena osana opetuskäytäntöjä. Tämä viittasi siihen, että kilpailu rakentui edelleen pitkälti opettajalähtöisesti, vaikka mahdollisuuksia osallistavampaan toteutukseen oli olemassa.
Pro gradu: “Hulluttelua poikkitieteellisesti” — Opettajien näkemyksiä luovuudesta osana kuvataiteen opetusta
Tekijät: Katriina Nyrhinen ja Saana Setälä, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: content
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajat ymmärtävät luovuuden moniulotteisena ilmiönä, joka liitetään erityisesti innovatiivisuuteen, ongelmanratkaisuun, soveltamiseen sekä rohkeuteen toimia omalla tavalla. Opettajien mukaan luovuutta voidaan tukea hyvällä vuorovaikutuksella, tarjoamalla elämyksiä ja käyttämällä monipuolisia materiaaleja, tekniikoita sekä työskentelytapoja. Lisäksi turvallisen ilmapiirin, riittävän ajan ja inspiroivan oppimisympäristön nähtiin olevan tärkeitä tekijöitä luovuuden edistämiseen kuvataiteen opetuksessa.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: content
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajat ymmärtävät luovuuden moniulotteisena ilmiönä, joka liitetään erityisesti innovatiivisuuteen, ongelmanratkaisuun, soveltamiseen sekä rohkeuteen toimia omalla tavalla. Opettajien mukaan luovuutta voidaan tukea hyvällä vuorovaikutuksella, tarjoamalla elämyksiä ja käyttämällä monipuolisia materiaaleja, tekniikoita sekä työskentelytapoja. Lisäksi turvallisen ilmapiirin, riittävän ajan ja inspiroivan oppimisympäristön nähtiin olevan tärkeitä tekijöitä luovuuden edistämiseen kuvataiteen opetuksessa.
Pro gradu: Yhteisopettajuuden yhteydet työuransa alkuvaiheessa olevien luokanopettajien työhön sitoutumiseen
Tekijä: Mika Miettinen, 2026
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimustulosten mukaan työuransa alkuvaiheessa olevat luokanopettajat mieltävät yhteisopettajuuden monipuolisena pedagogisena toimintatapana, joka koostuu pääsääntöisesti opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin jakamisesta asiantuntijoiden kesken. Näiden
lisäksi yhteisopettajuus koettiin opettajien välistä jatkuvaa vuorovaikutteisuutta ja ryhmittelyiden mahdollisuuksia palvelevana toimintatapana. Tutkimustuloksista selviää, että yhteisopettajuus tukee opettajien ammatillista kehitystä uran eri vaiheissa, lisää työarjen hahmottamista ja hallintaa sekä palvelee suoraan jaksamista työssä. Näiden lisäksi työuransa alkuvaiheessa olevat luokanopettajat näkevät, että yhteisopettajuus tukee myös työuran alun työhön sitoutumista monipuolisesti. Yhteisopettajuuden koettiin tuovan työuran alkuun monipuolista tukea, työskentelyn mielekkyyden lisääntymistä, opettajan oman työskentelyvarmuuden kehittymistä ja turvallisuuden tunnetta ja näin olevan vahvistamassa luokanopettajan työhön sitoutumista. Tutkimustulosten perusteella yhteisopettajuus nähdään luokanopettajien keskuudessa merkittävänä työhön sitouttavana tekijänä työuran alussa.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Saavutettavan opinnäytetyön ohje
Tutkimustulosten mukaan työuransa alkuvaiheessa olevat luokanopettajat mieltävät yhteisopettajuuden monipuolisena pedagogisena toimintatapana, joka koostuu pääsääntöisesti opetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin jakamisesta asiantuntijoiden kesken. Näiden
lisäksi yhteisopettajuus koettiin opettajien välistä jatkuvaa vuorovaikutteisuutta ja ryhmittelyiden mahdollisuuksia palvelevana toimintatapana. Tutkimustuloksista selviää, että yhteisopettajuus tukee opettajien ammatillista kehitystä uran eri vaiheissa, lisää työarjen hahmottamista ja hallintaa sekä palvelee suoraan jaksamista työssä. Näiden lisäksi työuransa alkuvaiheessa olevat luokanopettajat näkevät, että yhteisopettajuus tukee myös työuran alun työhön sitoutumista monipuolisesti. Yhteisopettajuuden koettiin tuovan työuran alkuun monipuolista tukea, työskentelyn mielekkyyden lisääntymistä, opettajan oman työskentelyvarmuuden kehittymistä ja turvallisuuden tunnetta ja näin olevan vahvistamassa luokanopettajan työhön sitoutumista. Tutkimustulosten perusteella yhteisopettajuus nähdään luokanopettajien keskuudessa merkittävänä työhön sitouttavana tekijänä työuran alussa.
Pro gradu: Opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista maaseutukoulussa
Tekijä: Suvi Kimmo, 2026.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista maaseutukoulussa
Tuloksissa korostui vastaajien yleisesti myönteinen kokemus omasta työhyvinvoinnistaan. Hyvinvointia heikentävinä tekijöinä nousi esiin muun muassa kiire ja aikapaineet, muutokset työpaikalla sekä hankaluudet tasapainoilla työn ja vapaa-ajan välillä. Hyvinvoinnin vahvistavista
tekijöistä korostui minäpystyvyys, autonomia ja oppilaiden kanssa työskentely. Opettajat tunnistivat myös keinoja oman työhyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
Linkki pro gradu -tutkielmaan: Opettajien kokemuksia työhyvinvoinnista maaseutukoulussa
Tuloksissa korostui vastaajien yleisesti myönteinen kokemus omasta työhyvinvoinnistaan. Hyvinvointia heikentävinä tekijöinä nousi esiin muun muassa kiire ja aikapaineet, muutokset työpaikalla sekä hankaluudet tasapainoilla työn ja vapaa-ajan välillä. Hyvinvoinnin vahvistavista
tekijöistä korostui minäpystyvyys, autonomia ja oppilaiden kanssa työskentely. Opettajat tunnistivat myös keinoja oman työhyvinvointinsa ylläpitämiseksi.
Loppuraportti: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu
Tekijät: Matti Sarvimäki, Anna Holvio, Julia Kuusiholma-Linnamäki, Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Kaisa Harju, Oskari Harjunen, Ramin Izadi, Mirjam Kalland, Mikko-Jussi Laakso, Marja-Kristiina Lerkkanen, Heli Muhonen, Ville Ruutiainen, Pekka Räsänen, Anne-Elina Salo, Saara Salo, Lotta Saranko, Tuomas Suorsa, Katja Upadyaya, Hilla Villanen
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:2
Linkki julkaisuun: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : Loppuraportti
Kokeilu muokkasi 5-vuotiaiden kasvu- ja oppimisympäristöä erityisesti ryhmien henkilöstö- ja ikärakenteen sekä opettajien kelpoisuuden kautta. Pedagogiset käytännöt muuttuivat vain vähän, joskin kokeiluryhmissä painotettiin hieman useammin lukemisen ja matematiikan valmiuksia. Lasten sosiaalisten suhteiden jatkuvuus vahvistui 5- ja 6-vuotiaiden ryhmien välillä.
Kokeilu nosti 5-vuotiaiden osallistumisastetta 3,5 prosenttiyksiköllä. Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät samalla tavalla kaksivuotiseen esiopetukseen ja nykyjärjestelmään osallistuvilla lapsilla. Kotihoitoon verrattuna kaksivuotisen esiopetuksen lyhyen aikavälin vaikutukset olivat myönteisiä, mutta näiden tulosten epätarkkuus ei mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä
perusopetuksen alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan nyt kokeiltu kaksivuotinen esiopetus ja nykyjärjestelmän mukaisesti toteutetettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhdistelmä olivat arvioitujen taitojen osalta yhtä vaikuttavia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:2
Linkki julkaisuun: Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : Loppuraportti
Kokeilu muokkasi 5-vuotiaiden kasvu- ja oppimisympäristöä erityisesti ryhmien henkilöstö- ja ikärakenteen sekä opettajien kelpoisuuden kautta. Pedagogiset käytännöt muuttuivat vain vähän, joskin kokeiluryhmissä painotettiin hieman useammin lukemisen ja matematiikan valmiuksia. Lasten sosiaalisten suhteiden jatkuvuus vahvistui 5- ja 6-vuotiaiden ryhmien välillä.
Kokeilu nosti 5-vuotiaiden osallistumisastetta 3,5 prosenttiyksiköllä. Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät samalla tavalla kaksivuotiseen esiopetukseen ja nykyjärjestelmään osallistuvilla lapsilla. Kotihoitoon verrattuna kaksivuotisen esiopetuksen lyhyen aikavälin vaikutukset olivat myönteisiä, mutta näiden tulosten epätarkkuus ei mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä
perusopetuksen alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan nyt kokeiltu kaksivuotinen esiopetus ja nykyjärjestelmän mukaisesti toteutetettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhdistelmä olivat arvioitujen taitojen osalta yhtä vaikuttavia.
Väitöskirja: Temporal Dynamics of Mathematics Motivation and Achievement: The Predictive Role of Solo- and Co-Teaching
Tekijä: Hans Lehikoinen, 2026
Linkki väitöskirjaan: Temporal Dynamics of Mathematics Motivation and Achievement: The Predictive Role of Solo- and Co-Teaching
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuudesluokkalaisten matematiikkaan liittyvän motivaation ja osaamisen kehityksellistä dynamiikkaa yhden lukuvuoden aikana. Motivaatiota lähestyttiin moniulotteisena ilmiönä, jota tarkasteltiin oppilaiden minäkäsityksen, kiinnostuksen, minäpystyvyyden, koeahdistuksen sekä luokan motivationaalisen tavoiteilmapiirin kautta. Keskeisimpänä tavoitteena oli selvittää, voisiko näitä oppilaan motivaatiotekijöitä ja osaamista tukea yhteisopettajuus – tiivis yhteistyö, jossa luokanopettaja ja erityisopettaja jakavat opetuksen kaikki osa-alueet. Aiemman tutkimuksen ja teoreettisten lähtökohtien pohjalta yhteisopettajuuden voidaan olettaa tukevan oppilaiden motivaatiota ja osaamista, mahdollisesti lisääntyneen tuen ja opettajien yhteistyön kautta. Kuitenkin yhteisopettajuuden, oppilaiden motivaation ja matematiikan osaamisen välisiä yhteyksiä ei ole aiemmin tutkittu empiirisesti.