Se tunne, kun alkaa miettimään että lähtikö tänä vuonna siemenkylvöt hieman lapasesta. Loputon viidakko laajentuu huoneesta toiseen. Jos joku kurkistaisi ikkunasta sisään, ei sieltä muuta näkyisi kuin pelkkää vihreää.
Malabarinpinaatit malttavat vielä mielensä ja ovat melko hillittykasvuisia. Toisaalta jos niille laittaisi köynnöskepit, varmaan kasvu räjähtäisi heti. Olen monesti huomannut että köynnöskasvi kyllä vaistoaa kun tuki on lähellä, silloin alkaa kova kasvuvauhti.
Tomaatteja pukkaa joka suunnalta. Luulin jo aluksi että mitkään näistä eivät idä. Onneksi en ehtinyt sentään uutta satsia kylvää. Eiköhän nämä 25 tainta riitä alkajaisiksi...
Koska minulla on kasvamassa vain kolmea eri lajiketta, vihreä Green Zebra, punainen Supersweet 100 ja keltainen Udi, merkkasin taimet helposti vain eri värisillä tikuilla koulimisvaiheessa. Olen käyttänyt samaa systeemiä monien muidenkin kasvien kanssa jotka tunnistaa muuten helposti, mutta joiden eri väriset lajikkeet haluaa pitää erossa toisistaan ja aikoo istuttaa tietyt kukat tietyille paikoille väriensä mukaan. Etenkin kasvihuoneen kevätkaaoksessa kouliessa voi monesti taimet mennä sekaisin. Joskus käytän ihan puolitettuja grillitikkuja joiden päät dippaan väriin. Esimerkiksi jos vaikkapa auringonkukkia on samaan aikaan kasvamassa mustaa, punaista ja keltaista. Huomattavasti nopeampi systeemi kuin pienten lappujen ja taimikylttien väsääminen kymmenille taimille.
Vielä kun nämä saisi kaikki pidettyä hyvässä kunnossa kevääseen asti. Tsiniat ovat kohta kukassa. Jos olisin järkevä, katkoisin nuput pois ja antaisin taimen haarottua, mutta kun en millään raaski vielä leikata. Sitten kun nuput avautuvat, pätkäisen ne maljakkoon. Ne olisivat pärjänneet huomattavasti lyhyemmällä esikasvatuksella. Toisen satsin voisi vielä kylvää jos vain tila kotona riittäisi. Kohta täytyy varmaan laajentaa kasvatuksia vielä makuuhuoneenkin puolelle...
Aurinkoisia päiviä ja kevättuulen lämpöä jo odotellen...
Linda