Taas Tahkolla !

"Lapset on tosi vaikuttavia kun ne osaa lasketella."…totesi bella 4-vuotiaana

Tämän talven odotetuin harrastus eli lumilautailu on jäänyt valitettavan vähiin harrastekertoihin. En voi pelkästään syyttää lumenpuutetta, sillä kyllähän Etelä-Suomen rinteitä on lumetettu ja ylläpidetty joten osa syystä ehdottomasti lankeaakin harrastusvastaavalle itselleen. Olen kerta kaikkiaan tuntenut vastenmielisyyttä lähteä rinteeseen pimeässä ja jopa vesisateisessa ilmassa. Perheen esikoinen on käynyt ahkerammin kavereiden kanssa rinteessä ja lähirinteistä Porvoon Kokonniemi onkin tullut tutuksi ja myös Talmassa ovat muutaman kerran käyneet hiomassa tempputaitojaan. Jii on nyt vallan innostunut reileistä ja hyppyreistä vaikka muutama vuosi sitten vielä vannoi laskevansa vain silkkaa tasarinnettä. Nyt kun kausi näytti jo menneen ohi, pyysin viime tiistai—iltana lapsia pakkaamaan reput.

”Ai mitä sinne pakataan?”

”No sellaisia tavaroita mitä haluatte mukaan”

”Minne mukaan” Ollaanko me menossa johonkin”

”Joo, Tahkolle”

”MITÄÄÄÄH?!? Mennääks me MUKA Tahkolle? Milloin muka?”

”Huomenna”

”HäH! Äiti mä vihaan ja rakastan sua samaan aikaan!”

*Väistelee lentäviä tyynyjä*

Ostin jo alkutalvesta bellalle uudet lautakengät kun edelliset olivat jääneet auttamattoman pieneksi. Vähänpä silloin osasin odottaa tällaista ”talvea” ja nyt en voi kun toivoa että kengät tekevät minkä lupaavat ja mahtuvat myös ensitalven. Burtonin junnukengissähän on leikattava pohjallinen jolla saa noin sentin lisää pituutta ja näin ollen, ainakin teoriassa, kenkien pitäisi mahtua pari kautta, ellei jalka spurttaa useampaa kokoa vuodessa. Aivan sattumalta tämän vuoden Burton Grom kenkien väritys oli täydellisen sävy sävyyn tytön rinnevaatteiden kanssa ja voi kunpa koko setti mahtuisi vielä ensi talvena, niin vähän käyttöä tälle mitä mageimmalle setille on tullut.

Tytön takki ja housuthan me saatiin Reimalta. En voi valitettavasti juurikaan kertoa kestävyydestä koska kuten todettu, käyttökertoja on ollut vähän. Housut ovat olleet kerran päällä Talmassa ja nyt pari päivää Tahkolla. Tyttö muksahtelee vielä laudalla ja muutenkin lautailijoille tyypillisellä tavalla, konttaa laudan kanssa ja hengailee ylipäätään paljon polvillaan. Tässä kohtaa housuilla pitää todellakin olla kulutuksenkesto kunnossa ja ne pitää olla ehdottomasti vedenpitävät. Olin hieman yllättynyt että kolmen päivän käytön jälkeen polvissa näkyi käyttö. Ei nyt mitään vakavaa mutta jos mietin housuja muualle kuin rinteeseen, esimerkiksi pari vuotta nuoremmalle lapselle päiväkodin pihalle jolla voi olla hiekkaa ja kalliota… niin saattaa hiipiä mieleen että miten kangas kestää koko kauden. Rinteeseenhän nämä on ensisijaisesti suunniteltu ja uskon että siellä myös kestävät odotuksien mukaisesti. Vedenpito on täysi kymppi. Tahkolla oli todella kosteaa koska lämpötila oli plussan puolella molempina laskupäivinä ja taisi olla yölläkin. Vaikka tyttö on todella paljon pepullaan ja polvillaan, oli hän 7 tunnin laskupäivän jälkeen aivan kuiva, lukuun ottamatta käsiä joiden kohdalla ensimmäisenä päivänä petti Molo Kidsin rukkaset ja toisena päivä Lennet. 

Reima on ehdottomasti rinneuskottava sekä toimiva ja todellinen vaihtoehto rinteeseen, jos mallistosta vain se kiva malli löytyy. Tässä takissa suunnittelu osui ja upposi ja takin ainoa moite koskee lipputaskua joka on mielestäni hihassa väärinpäin ja hieman liian pieni. Pinkin sävy setissä on täydellinen ja toivottavasti Reima pitää tämän sävyn jatkossakin mallistossa. Housut istuvat myös hyvin ja irrotettavat henkselit on ehdottomasti iso plussa. Lahkeen pieni tasku on täysin tarpeeton, mutta juuri se juttu joka tuo ulkonäköön sen tarvittavan lisän.

Sitten siihen laskemiseen. Viime talvena tyttö pysyi jo pystyssä ja kääntyminen onnistui sille helpommalle puolelle, eli regulle laskijalle (vasen jalka edessä) vasemmalle siis takakantille. Hän meni sompahissillä ja mattohissillä ylös ja ajatuksena oli tänä talvena treenata ankkuri- sekä tuolihissillä nousua.  Varasin etukäteen Tahkolta yksityistunnin tytölle torstai-aamuksi ja Allun kanssa kello 10:30 tyttö lähti treenaamaan tekniikkaa ja hissejä. Koska tällä kaudella tyttö oli laskenut vain muutaman tunnin Talmassa, niin odotettavissa oli  ettei lasku välttämättä suju ihan edellisvuoden malliin. bella oli kuitenkin nopeasti taas saanut juonesta kiinni ja tunnin jälkeen sompahissillä nousu sujui hienosti ja olivat opettajan kanssa käyneet kokeilemassa ankkurihissiäkin. Seuraavana päivä tyttö sai jo käännettyä lautaa sille vaikeammallekin puolelle ja käytännössä hänet voi viedä rinteeseen kuin rinteeseen, toki sinisissä ja punaisissa hän pääsee jouheavammin alas. Ankkurihissilläkin mentiin yhdessä mutta se on hieman raskaampaa joten tyttö mieluummin laski sitä rinnettä missä sompahissi ja ne hyppyrit on! Tosiaan, toisena laskupäivänä likka päätti että ei jää veljestään jälkeen ja alkoi laskea hyppyristä sekä reileistä. Sinnikkyys ja päättäväisyys on uskomattomalla tasolla sillä vaikka välillä on pepullaan ja turvallaan niin meno ei juurikaan edes hidastu. Jiille ostettiin tänä vuonna selkäpanssari koska alkoi viihtyä enemmän parkissa ja nyt näyttää siltä että pikkusiskolle pitää mennä etsimään tarpeeksi pieni panssari myös, ehdoton turvaväline kun lauta irtoaa rinteestä yli 30 senttiä.

Olen niin fiiliksissä tästä laskuhommasta. Vaikka välillä tuntuu raskaalta, esimerkiksi kun kiipesin sohjossa Lumilaakson rinteen ylös lumilautakengillä kantaen kahta lumilautaa, niin lasten vilpitön ilo ja innostuneisuus kyllä palkitsee. Nyt kun molemmat ovat aikalailla itseohjautuvia niin lumilautailu tuntuu todellakin yhdessä ololta, eikä kaitsemiselta. Seuraavan kerran rinteeseen päästään todennäköisestri vasta loppuvuonna mutta sitä odotellessa!

Tahko 15.3.2014

Reimarit rinteessa

Yhteistyössä Reiman kanssa.

Yritin kiskoa adjektiiveja irti 12-vuotiaasta ja ainoa vastaus oli "Ihan jees", kysyttäessä mitä mieltä hän on Reiman takista. (Tämä ei johdu Reimasta vaan kohta 13-vuotiaan sanavarasto koostuu lähinnä termeistä "Ihan jees", "Jaa" ja "Mulla on nälkä") Alun perin toiveena oli toinen takki mutta sitä ei ollut enää saatavilla joten Reiman Tammiston Outlet myymälästä löytyi tämän kauden harmaa Reimatec+ Brody. Takki on tosi simppeli mutta kyynärpäissä ja olilla on kivat, hieman vintage prätkätakkimaiset vahvikkeet. Taskujen eriväriset mutta hillityt vetoketjut tuovat sen juuri tarpeellisen lisän, joka tekee takista hieman mielenkiintoisen ja mahdollistaa yhdistämisen esimerkiksi keltaiseen tai antiikinsiniseen. Takki on täysiverinen skimbatakki eikä ominaisuudet jätä kylmäksi eikä märäksi. Lumilukko ja hissilipputasku ovat yksi oleellisimmista ominaisuuksista ja molemmat löytyy, tosin hissilipputaskun on ehkä suunnitellut joku sellainen joka ei itse käy rinteessä sillä se voisi olla funktionaallisemmin toteutettu. Alakuva on hieman ylivalo että näkyisi ettei takki ole tasanen harmaa vaan jopa hivenen "farkkumainen" kuosiltaan.

Me ollaan yhdistetty takki mustiin DC:n housuihin jotka jo valmiina kaapissa odottivat sekä näköjään viime vuotisiin sinisiin Reiman hanskoihin. Jii huolii vain nämä hanskat rinteeseen ja meidän pitänee toiset vastaavat hakea kaappiin, toivottavasti jostain vielä löytyy. Lautaillessa hanskamalli toimii rukkasta paremmin jos vaan sormet pysyvät lämpimän ja Reiman hanskoissa kuulemma pysyy. Haluaisin kuitenkin mielelläni kokeilla paria muutakin vaihtoehtoa, kun näitä tuntuu olevan aika vaikea saada käsiinsä. 4-10 asteen pakkasessa Jiillä on rinteessä toppien alla vain Reiman kerrasto ja T-paita.

Bellan yläosa on malliltaan Misty, niin ikään Reimatec+ sarjan takki. Takissa on paljon ominaisuuksia mukaan lukien Recco-järjestelmä, joka toimii paikantimen lailla. Ihastuin heti takin lumilukkoon sillä se ei roikukaan vapaana niinkuin lumilukot yleensä vaan sen saa "päistä" kiinni takin etunurkkiin nepparilla, jolloin se toimii vaikka sitä ei erikseen nepparoi siihen massun kohdalle kiinni. Tämä mieletön innovaatio löytyy myös Jiin takista. Takki on todella notkea ja istuu päälle kuin valettu. Taskuja on riittävästi mutta aivan kuten Jiin takissa, mielestäni skimbalipputasku on asemoitu väärinpäin hihaan, korttia on aika vaikea saada taskuun etenkin jos takki on päällä. Molemmissa takeissa on myös hyvä povari jossa on läpiviennit hands freelle tai kuulokkeille. Vaikka Mistyn malli on hivenen A-linjainen ja helma syora, voi sen kiristää kumpparilla pussille ja kapeahkosta olomuodostaan huolimatta, takissa on tilaa liikkua.

Housut ovat malliltaan Agnes. Kevyet, notkeat ja ei yhtään liian paksut tai tönköt. Housuissa on irrotettavat henkselit ja kunnon vyölenkit, voisin kuvitella että pari vuotta vanhempana bella käyttäisi housuja leveän niittikangasvyön kanssa. Housut ovat ylhäältä mielestäni leveähköt ja tarrakiristimet eivät välttämättä riitä hoikimmille lapsille. Jos henkselit pitää kiinni ja päällä on lumilukollinen takki, ei esteitä käytölle kuitenkaan ole. Housut eivät ole yhtään sen malliset kun aikoinaan Reiman nettisivulta käsitin vaan lahkeet ovat leveämmät ja mahtuvat helposti lumilautakenkien päälle. Housujen lumilukot ovat napakat mutta ei liian, hyvin menee lautakenkien päälle. Housujen sekä takin pinkki on täydellinen. Juuri niin raikas ja puhdas kuin pitääkin, aivan käsittämättömän herkullinen!

Meillä olevat bellan Reimahanskat ovat mielestäni liian tönkät rinteeseen ja nyt yhdistettiin settiin Lennen hopearukkaset jotka sopivatkin täydellisesti. Jokatapauksessa pitää mennä etsimään parempia haskoja rinteeseen ja lottovoitto olisi löytää tähän settiin rinnekäyttöön Reiman Ottawa -hanskat. Bellallekin riitti alle vain Undi-kerrasto ja T-paita.

Kokonaisarviona sanoisin näin yhden käyttökerran ja lähemmän kuivatarkastelun jälkeen että Reiman rinnevaatteet heittävät kovan haasteen muille markkinoilla oleville merkeille. Ulkonäkö on tietysti aina katsojasta kiinni ja tunnustettava on, että minulla ei varsinaista valinnanvaikeutta tullut sillä niin tyttöjen kuin poikienkin puolella mieleisiä vaihtoehtoja oli vain kaksi, mukaan lukien kuvien takit. Toisaalta, se yksikin riittää kun osuu. Housuihin lisäisin avattavat lahkeet ja kunnon reisitaskun, muutoin nuo vaikuttavat oikein passeleilta rinteeseen eli määräävin tekijä sen jälkeen on väri. Palaan tähän varmasti kauden jälkeen mutta tällä hetkellä takit sekä housut vaikuttavat laadukkailta ja toimivilta.

Rinnepäiviä odotellessa!

Hakusana: Reima, laskettelu, lapset

Pari vuotta sitten olisin mitä todennäköisimmin kieltäytynyt yhteistyöstä yrityksen kanssa koska mallit olivat silmääni epäesteettisiä, värit sopimattomia ja viimeinen muisto laadusta vuodelta 2002… sen jälkeen pystyin puhumaan vain Reiman "laadusta". Vuosi sitten Reimalta kysyttiin kiinnostaisiko testata tuotteita sillä siellä on luettu blogia ja huomattu penseä asenteeni merkkiä kohtaan. He kertoivat että muutoksia on luvassa ja mielellään haluaisivat testaajaksi sellaisen, joka tiedetään merkkiin kriittisesti suhtautuvaksi. Minä harkitsin ja mietin ja pohdin, lopulta suostuin. Silloin meillä oli jo toppaa kaapissa eli tiesin etten joutuisi pulaan jos odottamani asia kävisi ja kamat leviäisivät kesken kauden. Sanoin etten sitten siloittele blogissa, sanon just niin kuin asiat ovat sillä muuten yhteistyö ei hyödyttäisi ketään.

Talven 2012 mallistossa oli jo muutama juttu mitkä miellytti omaa silmää, lasten silmää ja kun näin viime kevään malliston ennakolta en voinut kun todeta että Reima piti sanansa ja muutoksia todellakin oli tulossa. Visusti pidin suuni kiinni ja kevään kynnyksellä muutkin henkäisivät kerran tai kaksi Reiman muuttuneesta ilmeestä. Tiesin ettei homma jää siihen, tiesin että täksi talveksi on lisää luvassa ja vaikka en tiennyt olenko itse vielä Reiman kanssa yhteistyössä, pidin mahdollisena että Reima-hankintoja tehdään omakustanteisesti.

Eniten olen ollut vaikuttunut siitä millaisia ihmisiä merkin takana on ja että siellä tosiaan mietitään näitä vaatetusjuttuja loppukäyttäjän kantilta. Markkinointi on aina markkinointia ja itse sitä koulussa lukeneena osaan suhtautua kriittisesti aika moneen lähteeseen. On kuitenkin mieletöntä kun etukäteen kuulee suunnitelmista ja ajatuksista ja näkee ne sitten myöhemmin käytännössä, toteutettuna. Itse annoin viime talven Test Patrol –raportissa pyyhkeitä Latitude-haalarin yläosan istuvuudesta sekä Ote-hanskojen kulutuksen kestosta. Toivoin että vaatteisiin tulisi kunnon ripustuslenkkejä ja "off the record" olen puhunut toiveväreistä, malleista, tuotemerkeistä ja vaikka mistä. Välikausivaatteista kerron tarkempaa raporttia jonkun ajan päästä, kun kevätvaatehankintojen aika alkaa olla vähän lähempänä.

Tänä syksynä sain kuulla että pääsemme testaamaan taas Reiman Talvimallistoa 2013. Ilahduin todella koska nyt oli ensiluokkainen tilaisuus vertailla sitä vanhaa Reimaa ja uudistunutta Reimaa. Enkä tarkoita värejä tai malleja vaan nimenomaan kestoa, ollaanhan me jo nähty että Reima on ulkonöllisesti kiivennyttakaisin kärkisijoille. Reimalla on kolme eri tasoa vaatteissa ja uutena on aktiivimallisto joka on suunniteltu rinteeseen ja vastaavaan spottitalviurheiluun. Meidän esikoinen alkaa olla siinä iässä että DC ja Burton ajaa lastenmerkeistä ohi, joten asetimme todellisen haasteen mallistolle, löytääkö 12-vuotias snoukkaaja Reiman mallistosta takkia itselleen. Ja löytyihän sen. Housuja en viitsinyt ottaa testiin koska kahdet sellaiset löytyy jo kaapista mutta mallistossa olisi ollut sopivia housujakin. Aluskerrasto, välitakki ja pipo otettiin myös testiin ja vertaillaan niitä käytössä edellisen talven mallistoon.

Tytön kanssa olikin hieman vaikeampi tehdä valintaa. bella toivoi eskariin haalaria ja olinkin ajatellut Reiman aktiivimalliston haalaria. Siinä kuitenkin loppuu koot jo 128:iin ja malli on kapeahko eli haalarimallin uudelleen valinta oli edessä. Mutkien jälkeen tytölle tuli päiväkotihaalariksi Sammy tummansinisenä. Haalari on suoralahkeinen ja ollut todella mieleinen tytölle. Rukkaset, hanskat ja pipo tuli pinkkeinä ja toistaiseksi pelittäneet päiväkodissa hyvin.

Koska Reiman rinnemallisto oli vielä ihan kysymysmerkki, tuli tytölle testiin myös takki ja housut aktiivimalistosta. Rinnesettiä täydennettiin aluskerrastolla sekä välitakilla niin kuin veljelläkin mutta hieman tytömmässä värissä. Yksi asia mistä tykkään Reimalla, on että monet jutut saa samana mutta eri väreissä, eikä aina se sininen ja punainen -vaan vaikka vihreä ja pinkki! Viimevuotiase kerrastot sekä välikerrokset ovat edelleen huippukunnossa kovasta käytöstä huolimatta, jännityksellä odotamme miten käy näiden uusien.

Valitettavasti täällä etelässä talvi alkoi kunnolla vasta pari viikkoa sitten, eli millään ei päästä vaatteiden osalta samanlaiseen käyttötestiin kuin viime vuonna. Parin viikon käytön jälkeen mitään huomautettavaa ei ole ollut ja lapset vetivät mielellään päälle uudet kerrastot ja poika tykkää kovasti lautailutakista vaikka siinä DC:n sijasta Reiman uudistunut logo komeileekin. Päiväkodissa tytöllä haalarin alla palvelee edelleen keväällä saatu Reiman fleecetakki ja vaaleasta väristään huolimatta edelleen erittäin siistin näköisenä. Pitäääkin nyt muistaa vaihtaa uusi takki lämmittämään.

Reiman mallisto on niin laaja että sitä oikeasti pitää kahlata useamman kerran läpi ennen kun mitään karsintaa pystyy tekemään. Vaikka mielestäni minäkin olin sitä läpikäynyt huolellisesti, löytyi yllätyksiä niin verkkokaupan puolelta kuin Reiman Tammiston Outlet-liikkeenkin mallistoissa kauden alussa. Vaatteet myös näyttävät monesti aivan erilaiselta livenä kuin kuvissa. Huolimatta siitä että Reiman nettisivut ovat todella hyvät niin toivoisin sinne vielä lisäyksiä hakuvalikoihin sekä lisää kuvia vaatteista lasten päällä. Olin myös todella yllättynyt että Reiman klassiset fleecepipot ovat hävinneet mallistosta. Meillä on vuosia ollut hiippamallisia pipoja Reimalta vaikka muuhun mallistoon en ole koskenut ja nyt niitä ei enää ole. Takasin heti ne pipot, pliis!

Seuraavassa kerron hieman huomioita aktiivimalliston vaatteista jotka viimein pääsivät käyttöön viime viikonloppuna Talmassa ja tuossa edellisessä vähän juttua itse Talman hiihtokeskuksesta.

Päiväkotiin kevääksi Reimaa

Designed, developed and tested in Finland.

Minusta tuntuu että minulla on nyt yhteistyökumppani. Koska jo puolisen vuotta on ollut keskusteluyhteys Reimaan, voisi kai sanoa että jonkin asteista yhteistyötä tässä tehdään. Minä kerron heille aika suoraan mitä mieltä olen ja sieltä jaksetaan yllättää ja keskusteluissa käy ilmi että ovat todella lukeneet blogia, kommentteja ja lukijoiden vinkkejä sekä palautteita on otettu vastaan. Talvi me testattiin toppaa ja muutamia mielipiteitä niistä olemme Reiman kanssa jo vaihtaneet, lopullinen raportti tulee blogiin kun toppakausi loppuu. Aiempi Reima-vastaisuuteni alkaa hälvetä, olen ollut monesta asiasta positiivisesti yllättynyt -joka tietysti on helppoa kun odotuksia ei ole. Taustalla edelleen kummittelee fiilikset kun bellan ollessa pieni ostin kaupasta "vanhaa kunnon Reimaa" ja sain jotain aivan muuta. Nyt kuitenkin tuntuu että Reimalla on suunta oikea ja merkki taitaa palata hitaasti mutta vakaasti takaisin lasten ulkovaatetuksen kärkimerkkeihin, niin laadullisesti kuin visuaalisestikin.

Kuten aiemmin todettu, olin jo Polarn och Pyretin malliston nähdessäni todennut ettei tällä kertaa heiltä välikausivaatteita tule. Kausi toisensä jälkeen mallistosta puuttuu se kiva perusvaaleanpunainen ja jo syksyllä siniset housut ostessani olin päättänyt että vaaleanpunainen takki kevääksi. Ihan yllättäen Reimalta tarjottiin kevääksikin testiin vaatteita ja koska jo aiemmin malliston nähdessäni olin tykästynyt useampaankin vaatteeseen, suostuin oikopäätä. Meidän päiväkodin piha on täynnä Polarn och Pyretin, Ticket Outdoorin maustettuna muutamalla Molo Kidsillä joten olis jo aika saada lisää varteenotettavia ulkovaatevaihtoehtoja, eikö totta?

Tyttö oli ihan myyty kun näki vihreät asusteet joten kokosimme kaksi settiä joissa toistuu sininen, vihreä, vaaleanpunainen ja fuchsia, mukana ne popin siniset housut. Edellisen postauksen Fairie takki piti ensin tulla päiväkotitakiksi mutta sittemmin kävi ilmi ettei takki ole tec, joten piti valita toinen takki. Reimalta meinasivat että Fairiekin pitää vettä aika hyvin joten lupasin testata takkia kesän ajan. Reiman isetit on kasattua samalla kaavalla kun aiemmat popin setit eli vedenpitävä kuorikerros ja alle fleece pidentämään käyttöaikaa.

Takiksi valittiin vaaleanpunainen Ignitor joka on tec-takki ja kuuluu Play Layers sarjaan. Kaveriksi takille Milkshake -fleece jossa kiinnitysnepparit Play Layers-ulkotakkeihin. Tähän takkiin fleecen etulistaa ei saa kiinni koska takin vetoketju on vino mutta ei haittaa meitä. Takki on kevyt, istuu todella hyvin ja on takaa tarpeeksi pitkä. Lapsi osaa itsekin laittaa vetskarin kiinni vinoudesta huolimatta. Olin itse hieman skeptinen aluksi takkia kohtaan mutta mielestäni se on päällä paljon kivempi kuin kuvissa ja tykkään takista nyt todella paljon.

Housut on suoralahkeiset Timmi -housut ja tietysti tec. Nimensä mukaan malli on aika timmi ja sopii varmasti hoikemmille lapsille todella hyvin. Suora lahje tuo housuihin vähän koululaismaisuutta mukaan ja on ihan kivaa vaihtelua popin pussihousuille, joihin olen myös hyvin mieltynyt. Jännityksellä odotan kestävätkö housut; pop on asettanut riman todella korkealle vaikka olen kuullut sittemmin että kyllä lapset niitäkin rikki saa.

Käsineet on nimeltään Byway ja olen nyt kolme päivää kuunnellut miten nämä käsineet pitää saada hetittässänyt käyttöön. Fleecekäsineet eivät mielestäni ole se paras käsinemalli tähän keliin, joten kaverina päiväkotiin näillä on Askare rukkaset samassa värissä. Lisäksi asusteina kaksi trikoopipoa; Demitour sekä Sini, vihreä ja raidallinen. Plussaa pipojen kankaisesta tuotemerkistä joka on paljon kivempi kuin esim. ovaali reima-lätkä mikä joskus pipoissa on ollut.

Lisäksi settiin kuuluu Kortteli-fleece joka on aivan ihanaihanaihana! Se on kevyt, taipuisa, pehmeä ja ihan täydellinen. Tykkään myös että takissa on  irroitettava huppu sekä taskut. Uskon että käyttöä tulee paljon ja eiköhän kuviakin tuonnempana.

Vertailun vuoksi: takki/ Ignitor 99€, fleece/ Milkshake 32,90€, housut/ Timmi 55€, sormikkaat/ Byway 16,90€, pipo/ Sini 12,90€. Koko 128cm/ lapsi 123cm. Kaikki postauksen vaatteet, kenkiä lukuunottamatta, on saatu Reimalta.

Päiväkotiin vaatteet menevät kuulema heti maanataina eli kovaa käyttöä ja riemukkaita leikkejä !

Ei hetkeäkään liian aikaisin,

tullut aurinko esiin. Olin itsekseni miettinyt että onpa ollut auringotonta pitkään ja että tuntuukohan se vain siltä, vai onko ihan oikeasti jotain nyt pielessä tässä talvessa. Joku aika myöhemmin iltalehdissä vahvistettiin etten kuvittele, pimeää on ollut. Nyt kun olen vielä viittänyt teoriassa 4 viikkoa sisltä, oli jo korka aikakin päästä ulos tuulettumaan ja en voinut uskoa todeksi mikä sää sunnuntaipäivälle sattui, ihan mieletön. Tis is vat vii kool "pilivetön taivas" hier in fiinland.

Olin suunnitellut sunnuntaksi pilkkamäki-piknikin kaivariin. Meidän läheltä löytyy Westendin pulkkamäkikin mutta kaivarissa on vieressä puisto, iiiiso mäki ja äiti diggaa maisemista yli kaiken. Lisäksi kaivarin edustalla voi kävellä jäällä! Tunnustan olevani tosi tiukkis mitä tulee jäihin ja siellä kävelemiseen, se on meidän lapsilta täysin kiellettyä. Olen ihan varmasti varoitellut ja peloitellut heidät läpikotaisin koska en kertakaikkiaan halua että saavat koskaan päähänsä mennä jäille kavereiden kanssa tai yksin. Kun käymme talvella kaivarissa  jäillä kävelemässä niin ehkä hieman typerästi, luottaen vain kanssa kulkioihin ja jään paksuuteen, ilman naskaleita mukana. 

Niinhän siinä taas kävi ettei se pulkkamäki jaksanut kauaa kiinnostaa. Ensinnäkin tämä meidän rakas nuorempi lapsi on aivan järjetön pulkkamäkikiukuttelija. En ole ikinä nähnyt lasta jolle on niin vastenmielinen ajatus kävellä takaisin mäen päälle sen pulkan kanssa. Sitten se tönöttää siellä jossain ja kiukkuaa ja mököttää. Ja me vanhemmat käydään vuorotellen tsemppaamassa, komentamassa ja neuvottelemassa että joskohan arvon prinsessa viitsisi nyt kävellä ylös itse kun kaikki muutkin. Nyt sain vertaistukea tuntemattomalta mieheltä jonka mukaan ilmeisesti joidenkin muidenkin lasten kanssa samoja keskusteluja käydään. Jos ei se kiipeäminen niin aina jotain muuta, esimerkiksi "Mä en halua että pomppu juoksee kun MÄ juoksen" Jep jep, aina siis jotain.

"Älä juo sitä kaikkea kaakaota nyt kun sitten ei ole yhtään eväiden kanssa.

Lähdimme Uunnisaarta kohti jossa lapsille hupia toi kaatunut puu. Niinhän siinä kävi että kaakao loppui kesken mutta onneksi isoveli pelasti tilanteen antamalla omasta termoksesta vielä mukillisen tytölle sämpylän painikkeeksi. Mies uhrautuvasti jonotti Uunisaaren kahvilassa mammalle kahvia ja minä yritin muistella miten kameraa käytetään.

Tarkoituksenamme oli kävellä jäätä pitkin takaisin rantaan mutta sain jonkun villin ajatuksen että eikun hei kävellään tuonne saareen, tuonne minne monet muutkin kävelevät! Onko se Suomenlinna? Mies katsoi minua kuin tärähtänyttä mutta sain kun sainkin maaniteltua poppoon muuttamaan kurssia. Niinhän siinä kävi että yhtä tai kahta lapsta vedettiin pulkassa ja perillä huomattiin ettei tämä mikään Suomenlinna ole kun Särkkä! Yhtä kokemusta rikkaampana, pari keksiä rinnan alla lähdimme saaren kierrettyä kävelemään takaisin Ursulaa kohti. Piste ja papukaijamerkki miehelle sillä tässä kohtaa alkoi molemmista lapsista loppua patterit kun jäällä oli arviolta 30 cm lunta joka oli vaihtelevassa muodossa. Mies repi perässään siis yli 60 kiloista pulkkaa ja minä hilputin perässä kameran kanssa.

Maisema jäällä on niin mieletön. Valkoista silmänkantamattomiin ja sellainen rauhallisuus ympärillä. Siellä täällä väripisteitä rakennustan tai laivojen muodossa ja pilvetön sininen taivas. Samalla sain ensimmäistä kertaa ihasteltua tytön haalaria kunnolla; on se vaan ehkä eniten magee haalari ikinä. Malli on Reiman tämän talven malliston Kiruna mutta väri poikkeuksellisesti valkoinen (sarjatuotannossa sininen ja punainen). Tuskin valkoinen haalari mikään myyntimenestys olisikaan vaikka malli on tosi kiva, mutta näin meidän pulkkareissuille valkoinenkin sopii passelisti. Ominaisuuksiltaan, malliltaan ja toiminnoiltaan haalari on tosi hyvä eli suosittelen läpimästi jos alesta vielä onnistuu Kirunan nappaamaan.

Valkoinen haalari on kuin tyhjä canvas ja siihen voi kuvitella päälle melkein minkalaisen kuosin tahansa. Minulle itselle tuli mieleen muutamakin eri vaihtoehto mutta Reiman suunnittelukilpailu Design by Real Kids on vain lapsille. Eli laittakaahan lapset piirtämään uusi kuosiehdoitus Reimalle ja voittaja valikoidaan loppujen lopuksi Facebookissa. Reima aikoo toteuttaa voittajan ehdotuksen pohjalta uuden kuosin 2014 mallistoon ja voittaja saa myös tuotepalkintoja. Tarkemmat ohjeet kilpailuun täältä Reiman sivulta: http://www.reima.fi/fi/kidsdesign/

Reima Kiruna

Ps. Ostaisitteko te valkoisen haalarin tai toppahousut?
♥♥♥

TEST LAB

Rakas ystäväni on paljastanut minulle

kuvankäsittelyn saloja

Tämä tuo paljon uusia vaihtoehtoja,

myös sellaisia jotka ovat olleet mielessä mutta

en    ole    osannut.

Nimeän nykyisin vain blogin kuvat joten

sopivampi merkintä niihin on pelkkä "anana"

tai "anana.blogspot.com".

Näillä mennään.

Nämä ovat testikuvia.

Tarkastelen hieman miten nuo eri jutut

t o i m i v a t.

Miltä vaikuttaa?

[exit]