Ikonimaalauksen oppeja

 ikonimaalaus on opiskelua hengellisyyteen ja usein monelle ikonimaalaamisesta muodostuu elämäntapa. Ikonimaalarista ei tule valmista, se on jatkuvaa opiskelua. Tekniikoiden osaajana voin kehittyä, mutta ikonin aiheen toteuttaminen on aina ihme. 

 Kädet on vaikea maalata, pitää löytää oikeanlainen malli, niitä on onneksi netissä runsainmitoinkin, ei muuta kun harjoittelemaan ensin paperilla, kyllä se sieltä sitten tulee.

 Siipiäkin kannatta harjoitella paperille ennenkuin menee suoraan pohjaan niitä piirustelemaan, varjostuksia ei koskaa harjoittele liikaa.

Viimeinen ehtoollinen - kiirastorstai ilta

 Pyhä ehtoollinen - ikonini pääsi taas kunniapaikalle, se kun kuvastaa juuri kiirastorstain iltaa. Laitoin kolme ristiä rairuohoon muistuttamaan Golgatan tapahtumista. Kynttilät illalla tuikkuihin, tunnelma on valmis.

Hyvää Pääsiäisaikaa.

Levätään, rauhoitutaan ja nautitaan pääsiäisestä.

Tallinnan tuliaisia

 Ikoni maatuska

Golgatalla pitkäperjantaina

 Päivän ikoni: Älä itke äitini

Tämä on meillä makkarin seinällä.

Ikonit ovat lampukkavalaistuksessa.

Ollaan PitkäPerjantaissa.

KiirasTorstai

 Tänään on viimeisen ehtoollisen päivä, oma maalaamani Pyhä Ehtoollinen pääsi tason päälle Golgata asetelman kanssa ja kynttilä laitettiin palamaan kuppiin.

 Golgatan kiviluolassa on kivi ovella.

Minun Golgatallani on kolme ristiä kuten sielläkin oli.

Oksista taitettu ja rautalangalla kasassa. Ohra pitää vaan pitää lyhyentä etteivät ristit huku ohramereen.

Rauhallista Pääsiäistä.

Kotialttari = Ikoninurkkaus

Ikoninurkkaus on kotona oleva paikka, joka on tarkoitettu perheen omille rukouksille ja kodissa mahdollisesti toimitettaville jumalanpalveluksille. Sitä nimitetään myös kotialttariksi, vaikka varsinaisesti alttari (tai alttaripöytä) kirkollisessa mielessä on hieman erilainen. Nykyinen käsityksemme kodista on Kirkon perinteessä ikivanha, peräisin Kirkon synnyn alkuvuosisadalta. Aiemmin kokoonnuttiin palveluksiin vain kirkkoihin, mutta nykyään kristityt voivat kokoontua myös yksityisissä kodeissa palveluksiin eikä siihen välttämättä tarvita siis erityistä kirkkorakennusta tai -huonetta. 

 

Ikoninurkkaus (klikkaa lisää infoa)

Lintulan ikoneita

Nämä kuvat nappasin Lintulan kirkon eteisestä.

Lintulan luostarikirkko

 Lintulan luostari on toiminut Heinävedellä vuodesta 1946 lähtien yhtäjaksoisesti. Lähistöllä sijainnut Heinäveden Valamon luostari huolehti sisariston hengellisistä tarpeista ja monissa käytännön asioissakin tehtiin yhteistyötä. Myös Valamon asukkaat olivat pääosin venäjänkielisiä.

 Syksyllä 1966 valmistui monien eri tahojen yhteistyönä rahoitettu ja toteutettu luostarin asuntorakennus vanhan kartanon läheisyyteen. Kauan toivottu kirkkovalmistui syksyllä 1973. Kirkon suunnitteli arkkitehti Vilho Suonmaa. Kirkko pyhitettiin Pyhälle Kolminaisuudelle kuten aikaisemmatkin Lintulan kirkot. Kirkon alttari-ikoni on Petros Sasakin maalaama Jumalanäidin Ennusmerkki eli orantti-ikoni.  Se on Suomen suurin lajissaan.

kirkon sisältä, taustalla näkyykin tuo Jumalanäidin Ennusmerkki ikoni

Valamon luostarikirkko

 Syysreissulla kävimme Valamossa ja nämä kuvat sieltä. Hieno on luostarin kirkko.

Marraskuussa 1973 perustettu yhdistys Valamon Ystävät ryhtyi aktiivisesti keräämään varoja luostarin uuden kirkon rakentamiseen. Myös kirkkokunta tuki näitä toimia merkittävästi. Arkkitehti Ivan Kudrjavzev laati kirkon piirustukset Bysanttiin pohjautuvaan Venäläiseen kirkkoarkkitehtuurin tyyliin ja silloinen arkkipiispa Paavali siunasi tulevan kirkon paikan syksyllä 1975. Kirkko oli viimeistelyjä vaille valmis vuonna 1976 ja se pyhitettiin Kristuksen kirkastumiselle. Kirkon ikonit kunnostettiin pääasiassa Laatokan Valamosta mukaan otetuista ikoneista.

Uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöönsä juhlallisin menoin 5. kesäkuuta 1977 arkkipiispa Paavalin lukuisan ulkomaisen vierasjoukon ja kotimaisen papiston avustamana. Kirkkoon on kunniapaikalle laitettu Suomen historiallisesti merkittävin ikoni, Konevitsan Jumalanäiti, joka sodan melskeissä tuotiin vuonna 1940 Suomeen ja sijoitettiin luostariin vuonna 1956

 Pohjoisvenäläisissä ortodoksisissa luostareissa on perinteisesti erillinen talvikirkko. Valamon luostarin talvikirkko on pääkirkon yhteydessä. Kirkko on pyhitetty luostarin pyhittäjäisien, Sergei ja Herman Valamolaisten muistolle ja sen temppelijuhlaa eli praasniekkaa vietetään vuosittain syyskuun yhdentenätoista päivänä.

TALVIKIRKOSTA

TALVIKIRKOSTA

TALVIKIRKOSTA

Valamon hautausmaalla

 Hautausmaan tsasounan ikoni

 Hautaristeissä ikoneita...

 ...ja pääsiäismunia

 ... krusifikseja

 Valamon kirkosta

Valamossa

 Siellä se pilkottaa kuusiaidan takaa - Valamon luostari,

siellä vietettiin kolme päivää.

Alla oleva ikoni oli huoneemme seinällä.

Laitan lisää kuvia lähipäivinä.

IKONIT ESILLE

 Vihdoin sain makkarin ikonit seinille. Tapettihan on jo seinässä ollut muutamia kuukausia mutta sängyn paikka hakusessa, kun vaatekaappi vielä puuttuu joten en ole ikoneita saanut seinälle laitettua. Nyt sitten päätin "kaapin paikan" ja naputtelin naulat seiniin ikoneille. Ihan hyvä sommitelma omasta mielestäni tuli. Tuli heti kotoisampi olo kun omat työt pääsivät seinälle.

 

Ivironin Jumalanäiti

Ivironin Jumalanäidin ikoni sijaitsee Athoksella Ivironin luostarissa, johon ikonin nimi viittaa. Luostari on puolestaan saanut nimensä georgialaisten perustajiensa mukaan. Iveria eli Kaukasian Iberia oli nykyisen Georgian alueella aikanaan sijainnut kuningaskunta.

 

Alkuperäisen ikonin kerrotaan joutuneen 800-luvulla lähellä Nikeaa köyhän leskivaimon toimesta mereen, koska hänen muussa tapauksessa olisi pitänyt maksaa kotiinsa tunkeutuneille sotilaille kiristysrahaa ikonista.

Myöhemmin lesken poika meni Athokselle munkiksi ja kertoi ikonin varhaisvaiheista. Erilaisten vaiheiden jälkeen vuonna 999 Georgiasta Athokselle saapuneet munkit havaitsivat meressä ikonin, jota he eivät yrityksistä huolimatta saaneet rannalle.

Vasta kun askeettinen munkkivanhus Gabriel, jolle oli unessa ilmoitettu asiasta, meni noutamaan ikonia, se onnistui. Ikoni sijoitettiin luostarin alttariin, mutta se hävisi sieltä yön aikan ja löytyi pitkällisen etsiskelyn jälkeen luostarin portin päältä. Sama toistui toisenakin yönä ja vihdoin munkit ymmärsivät, ettei ikonia tarvinnut suojella, vaan se suojelisi heitä juuri valitsemallaan paikalla, portin päällä. Siksi se sijoitettiin sinne ja sen yläpuolelle rakennettiin kirkko Jumalanäidin kunniaksi.

 

Apostoli Tuomas

 

Tuomas eli Judas Didymos Tuomas tai Juudas Tuomas oli Uuden Testamentin mukaan yksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta ja apostoleista. Hänen nimensä Tuomas tarkoittaa arameaksi kaksosta (Tau'ma), kuten myös Didymos (Joh. 11:16), joka on kreikkaa. Hänet mainitaan synoptisissa evankeliumeissa ja Apostolien teoissa vain opetuslapsien nimiluetteloissa ^[1], mutta Johanneksen evankeliumissa hänet tunnetaan "epäilevänä Tuomaana" joka ei uskonut Jeesuksen ylösnousseen, ennen kuin kosketti tämän haavoja (Joh. 20:24–25). Tuomaan attribuutti on suorakulma, sillä perimätiedon mukaan hän rakensi kuninkaalle palatsin Intiassa. Hänet esitetään taiteessa usein pohtivassa asennossa, toisinaan keihään kera.

Epäilevä Tuomas