Sunnuntain viimeiset

Viikon ja sunnuntain viimeiset hetkoset kuluvat kotoisan tunnelmoinnin merkeissä. Kynttilässä tuoksuu "JUL", valoketju on ripustettu ikkunaan, pöydällä on vielä kukkakimppuja viikon takaisesta tapahtumasta, koira tuhisee ja taustalta kuuluu iltatoimia.

Viikon mittaan mielessä on kerinnyt olla hieman myös syntyjä syviä ihan normi arkirientojen lisäksi. Tuulen tuivertaessa pihamaalla on mukava katsella katulampun valossa tanssivia lumihiutaleita, ja hiljentyä hetkeksi. Paljon on jaksettu, paljon on jaksettavaa, ja paljon on hyvää tavallista arkeakin tipahtaneissa havunneulasissa, tyhjissä vessapaperirullissa, unohtuneissa ruokaostoksissa, kiireessä ja tietysti ennen kaikkea heissä, jotka elämää hipaisevat enemmän tai vähemmän.

Pieni ja hento ote.

Siinä tärkeimmät

Nyt on aika laittaa piste työpäivälle. Tiivistän tässä vielä lopuksi päivän aurinkoiset ja valoisat tunnelmat lilan, vaaleanpunaisen ja valkoisen sävyissä loistavaan tulppaanikimppuun. Kohta laulan keväästä. Tra-la-la-laa.

Joko kevät-höpöys iski sinuun(kin)?

Pöljänä

Vau. Kevät, aurinko. Aurinko, kevät. Lämmintä. Valoisaa. Aaaaa.

Hyvää loppuviikkoa tai viikonloppua! Tulkaahan käymään Loviisassa herttasella huomenna perjantaina kello 13 - 17 tai lauantaina kello 10 - 15. Puodillani on tarjolla kivasti kevään uutuuksia, ja nyt voi alkaa mietiskelemään parvekkeiden ja terassien mukavia löhöpaikkoja. Vanhat kalusteet voi puunata tai tuunata ja uutta ilmettä ja mukavuutta voi tuoda uusilla tyynyillä, peitteillä ja ruukkuistutuksilla.

PS. Viikonloppuna laitan ihanan kirja-arvonnan pystyyn täällä blogissani. Tuo merihenkinen kesäkoteja esittelevä uutuus kirja saa sinut viimeistään havahtumaan kevääseen ja kesän lähestymiseen.

Tulokas

Lasten vanha säkkituoli sai uusiokäyttäjän, kun meille saapui eilen uusi tulokas. Karvainen tyyppi tuli taloon kodittomien koirien -yhdistyksen kautta. Ikää kaverilla on todennäköisesti noin 10 kuukautta. Olemus hänellä on sangen pörröinen.

Nyt opettelemme arjen peruskuvioita eli hihnassa kävelyä, sisäsiisteyttä ja muutenkin talon tapoja. Fiksulta typykältä tämä mustakuonolainen vaikuttaa.

Kevät on mielentila?

En ehkä ihan kehtaa julistaa kevättä näiden vaaleanpunaisten tulppaanien merkeissä, varsinkin kun tuolla ulkona tuulee ja tuivertaa. Helmikuuksi vaihdamme kalenterin sivun kuitenkin jo huomenna, ja pikku pyrähdyksen jälkeen paatuneinkin kevään vihaaja ei voi muuta kuin todeta, että kohta se viherrys ja valoisuus on täällä taas. Toiveikkaasti siis kohti helmikuuta ja siitä parin mutkan kautta kohti maaliskuun valoisia päiviä.

Vaaleanpunaiset ja valkoiset kukat sekä aavistuksen valoisemmat päivät saavat minussa joka tapauksessa aikaan sellaisen pikkuruisen keväisen mielentilan. Jos ei muuta, niin keveitä värejä tuijotellessa mieli rentoutuu ja kone saa hieman huilata.

Ei mahdotonta!

"Nothing is impossible"?  Itse kyllä keksin monia asioita, jotka ovat mahdottomia, mutta onneksi vielä useampi asia on tavoiteltavissa, eikä mahdottomia ollenkaan, jos niin vain haluaa tai on valmis taistelemaan tavoitteidensa puolesta. VanillaFlyn juliste on joka tapauksessa hauska, ja se muistuttaa olemuksellaan, että aina ei kannata antaa liian helpolla periksi. Possutkin voivat lentää (ainakin unelmissaan).

Lennokasta viikon jatkoa!

PS. VanillaFlyn tuotteita löydät myös herttasen valikoimista!

Vinkki: kassi-arvonta

Herttasen Facebook-sivulla käynnistyi arvonta, jossa palkintona on kassillinen sisustustavaraa. Taitaa sieltä puuvillakassista löytyä myös jokunen Nicolas Vahén tuotekin. Sisustushenkinen arvonta pyörähti käyntiin kiitoksena herttasen Facebook-tykkääjille.

Käy sinäkin osallistumassa, jos tykkäät House Doctorin, Nicolas Vahén ja Mayn -tuotevalikoimista. Tai yhteenvetona pitää tietysti sanoa, että jos herttasen tyyli ja valikoima miellyttää silmääsi, niin taatusti tuosta salaperäisestä puuvillakassita löytyy sinulle jotain pientä kivaa.

Reipasta viikonjatkoa!

PS. Oletko muuten huomannut, että Koti kolmelle -blogin ja herttasen arkipäivää voit seurata myös Instagramissa? Päivittelen Instagram-tilille puhelimella nappailtuja kuvia. Räpsyihin kertyy maisemia ulkoiluretkiltä, sisustusjuttuja tietenkin sekä herkkuhetkiä.

Kukkasin

En ole vieläkään saanut napattua tulppaaneja kotiin. Eteen sattuneet kimput ovat olleet tavalla toisella joko väärän värisiä tai vähän nuupahtaneita. Onneksi taannoisella ruokakauppareissulla kukkanurkasta löytyi jotain kaunista katseltavaa myös meille. Pinkki vivahdus kukkasissa sopiikin piristämään viikonlopun tunnelmia.

Nauti hetkestä! Minä syvennyt tunteroisen päästä herttasen lauantai pop-up puodin virittelyyn ja uutuus tuotteiden naputteluun nettikaupan puolelle. Hyvää viikonvaihdetta!

Eräänä talvipäivänä

Kirpeät kelit jatkuivat ainakin vielä tänään. Näinpä ollen kannatti jälleen tallentaa talven kauneutta myös kameran muistikortille. Salaa olen kuitenkin iloinen, jos leudommat kelit ovat täällä jo huomenna. Saapa nähdä!

Koitan tässä samalla muistutella itselleni, että tänään on todellakin maanantai ja uusi viikko alussa. Veikkaanpa, että kalenteriviikon saa asettumaan uomiin vasta tuon loppiaisviikon jälkeen, jolloin nuoriso palaa jälleen kouluun ja arki normaali rytmiin.

Vuoden viimeisiä päiviä kun tässä elellään, niin samalla tulee ynnäiltyä päättyvää vuotta ja kevyesti kaavailtua tulevaa. Mitään mullistavaa ensi vuoden alkuun ei ole vielä suunnitteilla, mutta jotenkin olen aistivani (jälleen) muutoksen tuulahduksia, jonka motivaattorina on unelmat sekä se tosiasia, että tekemisen makua ja energiaa riittäisi vaihteeksi tulahtavaksi asti. 

Näitä rakkaita harmaita

Talviset ja lumiset maisemat piirtyvät kauniina harmaansävyinä. Kuusimetsä näyttää melkein mustalta lumivaipan alla. Pilvinen taivas sinertää ja maalaa samalla varjopaikat tummanharmaalla. Lehdettömien puiden rungot ja oksat piirtyvät graafisina koukeroina sinisen taivaan alle. Talventörröttäjät ja kuihtuneet kukinnot ovat saaneet lumiset huput suojikseen. Sieltä täältä pilkistelee ruskean eri sävyjä.

Talven harmaasävyissä on jotain hyvin suomalaista. Eipä tosiaan ihme, että talven jälkeen vaaleanvihreät uudet versot ovat niin herkkiä, että sydäntä ihan rutistaa. Mennään nyt vielä hetki kuitenkin näillä harmailla, valkoisilla ja mustanpuhuvilla näkymillä. Rakkaita ovat nämäkin.

Ulkoilu on iloni

Ulkoilu on ollut minulle aina tärkeää, ja sen merkitys on korostunut entisestään näiden kuuluisien ruuhkavuosien tiimellyksessä. Reippailemaan täytyy päästä oli sää mikä hyvänsä, mutta kirpeä pikku pakkanen ja tuore lumi tekevät lenkkeilystä vielä asteen mukavampaa. Ja pakko on tietysti myöntää, että kevät aurinko se on ensinnä mielessä, kun tuo ihana valoilmiö suostuu sulostuttamaan vuoden pimeintä aikaa. Päivä päivältä ja askel askeleelta kevät on kuitenkin aina lähempänä.

Herttanen & KK onnittelevat...

Talvisia ja jouluisia tunnelmia odotellessa... ehkäpä tuo jouluinen tunnelma alkaa pikku hiljaa tarttumaan myös minuun. Olen parina viime päivänä pakannut ahkerasti herttasen nettitilauksia ja laittanut paketteja matkaan. Vielä noita tilauksia ehtii tekemään jouluksi ainakin huomisen ajan. Veikkaisin, että myös torstain tilaukset saapuvat ennen h-hetkeä.

Sisustus- tai herkkutilauksia pääsee nyt tekemään myös herttasen-haasteen voittaja Marika. Onnea! Marika voitti lahjakortit itselleen sekä kommenttinsa mukaisesti myös tyttärelleen, jolla on oman asunnon laittaminen ajankohtaista.

 
Arvonta: Kysyin satunnaisgeneraattorilta lukua välillä 1 - 160. Arvottu luku oli 36, joka osui Marikan kommentin kohdalle. Laskin kommentit suoraan aikajärjestyksessä.

Kuvat: © Affari 2014 talvimallistosta

(Kahvi) hetkestä toiseen

Herkut on monet, sanoi suomalainen, kun mansikkapiirakkaa annosteli. Vaikka oma puutarha ja kasvimaa ovat hieman kärsineet sateisesta ja kylmästä kesän alusta, niin torimyyjiltä onneksi löytyy kauden marjoja ja kasviksia. Herkkuja olemme löytäneet harva se päivä myös kaupungin kahviloista ja herkkupuodeista. Sitä se loma teettää.

Nälkäinen

Eikös sitä ole olemassa sellainen sanonta, että "laiska töitään luettelee"? Tuosta voisi varmaan soveltaa ruokaan menevän version helposti: "Nälkäinen se ruokiaan muistelee". 

Juuri nyt nälkä ei ole akuutisti päällä, sillä kävimme hetki sitten nauttimassa lohisoppaa loviisalaisella kesäterassilla. Annos oli maistuva ja antoi sen verran energiaa, että kohta hurautan ruohonleikkurin pärisemään ja jatkan päivällä kesken jäänyttä urakointia.

Kamera on kuitenkin taltioinnut nautintoaineita menneiltä päiviltä. Illalla viimeistään silmäni söisivät palan mustikkapiirakkaa (joka pitäisi ensin leipoa).

Kohti uusia (maku)muistoja!

Kuninkaallinen sisustus

Meillä on kerrassaan kuninkaallinen tunnelma. Tytär toi kotiin käsityötunnilla tekemänsä mustan tyynyn, jonka adoptoin heti olohuoneen sohvalle. Sohvalla on muutenkin muutama erilainen mustavalkoinen ja keltainen tyyny, joten tämä uusi tulokas pääsi mukavaan seuraan.

Kohta kallistan kuninkaallisen päänuppini kruunutyynylle ja unelmoin mistäpä muusta kuin sammakoista, jotka putkahtelevat prinsseiksi pussatessa.

Antoisaa viikonloppua! Ja yksi kuninkaallinen vilkutus täältä meiltä sinne teille!

44

Olen yleensä huomioinut blogissani postausten tasa sataset. 900. postaus livahti kuitenkin muutama päivä sitten ohitseni huomaamatta. Samoin tuntuu käyvän näille ikävuosille. Täytyy koittaa pitää silmällä milloin se tuhannes postaus tulee täyteen. Äkkiäkös tässä tulee kirjailtua ne puuttuvat 97 postausta. Sitten on syytä juhlaan! Niinkuin on vähän tänäänkin. Ihan vaan henkilökohtaisesti.

Pannu kuumana! Aurinko tuolla pihalla! Kohta saadaan viettää vähän vapaata!

Väreistä

Värit ovat minulle vitamiineja, jotka nautitaan silmien kautta ihaillen. Värejä voi nauttia isompiakin annoksia kerrallaan, ja vaikutukset ovat vain positiiviisia. Kirkkaat värit toimivat energiaruiskeena, mutta välillä sielu kaipaa rauhoittumista ja yksinkertaisuutta, jolloin sävyt saavat laimentua ja vähentyä. Toisinaan kotonamme sisustus pelkistyy lähes musta-valko-harmaaksi, mutta hyvin nopeasti joukkoon alkaan ilmestymään vähintään myös vihreää, keltaista tai pinkkiä. Joskus harvoin katselen sillä silmällä myös aprikoosia, oranssia sekä sinistä, mutta yleensä palaan takaisin omaan väripalettiini hetkisen kuluttua.

Saako kevät sydämesi sykkimään pastelleille tai kirkkaille väreille? Vai pystykö vuodenajasta riippumatta omassa tutussa ja kotoisassa värimaailmassasi?

Herkistellään

Ostin viikonloppuna eri värisiä neilikoita ja ripottelin niitä ympäri taloa erilaisiin maljakoihin ja väriyhdistelmiin. Muutama herkän vaaleanpunainen yksilö jäi ilahduttamaan ruokailutilaa. Neilikat ovat mukavan kestäviä leikkoja, ja niiden kauneudesta pääseekin nauttimaan useamman päivän ajan.

Maljakkona näille kaunokaisille toimii House Doctorin kierrätyslasi, joka kertoo erään faktan vedestä. Kauniimpi arki!