Rotta, sukka ja kukka

Mennessäni tänään keittiöön ja nähdessäni kuolleen rotan, olin täysin unohtanut, että Laspi oli tuonut koulupalstalta punajuuren. Säikähdin ja kauhistuin suunnattomast! Tämä syksyn yksi herkullisimmista mauista on tässä tapauksessa epämuodostunut niin, että se muistuttaa enemmän kissan tuomaa raatoa, kun syötävää herkkua. No, kyllä se tänään kokataan.

Viimeksi jo lupailin kertoa myös uusista sukistani. Sain ne pitkällisen uurastuksen jälkeen valmiiksi. Koko kesä niihin oikeastaan meni, sillä välillä oli jaksoja, jolloin en vain kyennyt neulomaan villaa tai aivot oli niin lomalla, että ohjeen lukemisesta ei olisi tullut mitään. Sukissa on hauska vino kerrossuunta. Oikeastaan sukat olisi näyttäneet paljon paremmalta pätkävärjätyllä langalla neulottuna kuten ohjeessa, mutta minulla nyt sattui olemaan tätä Zauberballia. Silti ihan kivat tuli.

Sellainen huomio, että kuvan värit eivät ole ihan oikeat (mun kamera ottaa jostain syystä huonoja kuvia, huono kamera, kuvaajassa ei ole mitään vikaa, heh) ja omasta jalasta on hyvin vaikea ottaa kuvaa.

Sitten kukka-asioihin. Kesällä jo julistin kukantunnistuskilpailun. Palkintona oli muistaakseni ihailua. Eli mikä tämä kukka/kasvi on?

Kilpailuun tulee nyt uusi yllätysmomentti, löysin nimittäin sille sisaren Kallion paloaseman edestä. Siellä kasvaa sama kasvi, mutta vihreänä! Se on hyvin kaunis, kuten punainen sisarensakin.

Vein kukkapenkistä palan kukkaa ja laitoin sen juurtumaan. Ja hyvin näyttää lähtevän hän kasvamaan. Mutta kuka hän on?

"Meillä oli tänään koulussa kuvista, kässää ja puutarha-etiikkaa"

Kehittelimme eilen Saunaystävän kanssa uuden tuntijakosuunnitelman innoittamana oppiaineita. Nythän on niin, että peruskouluun on tulossa draama ja etiikka omiksi oppiaineiksi. Minun mielestä draama saisi olla edelleenkin äidinkielen osa-alue. Lisätään sitten vaikka tunteja äikkään, mikä ei olisi ollenkaan huonompi idea. Ja etiikka on kyllä ehdottoman kannatettava aine, mutta miten sen sisältö eroaa elämänkatsomustiedosta ja uskonnosta? Minusta uskonnon opetus pitäisi lopettaa kouluista kokonaan ja kaikille pitäisi tulla pakollinen elämänkatsomus/etiikka.

Jos minä saisin päättää, niin lisäisin tietenkin taito- ja taideaineiden tuntimääriä huomattavasti, ottaisin mukaan etikat ja äikkä sais raaman vuoksi vähän lisää tunteja, ja näiden lisäksi ehdotan kouluun pakolliseksi puutarha-oppiainetta! Tämä ei tietääkseni ole ollut esillä tuntijakotyöryhmällä, mitä ihmettelen. Eihän elämässä ole oikeastaan mitään niin tärkeää asiaa kun puutarha, kasvit ja luonto. Ja oikeastaan se huippuidea, mikä me saunassa saatiin, olis se, että uusi oppiaine olisikin puutarha-etiikka! Sillä sitähän puutarhan hoito itsessään on: filosofista, eettistä ja elämänkatsomuksellista; puutarhan hoidossa konkretisoituu kaikki henkinen ja myös hengellinen, jos nyt uskonnonopetusta halutaan koulussa vielä säilyttää.

Joka koululla pitäisi olla omat palstat ja kasvihuoneet. Aika monella koululla missä itse olen opettanut onkin ollut, ainakin jonkinlainen. Vesalan yläasteella oli aika hieno kasvihuone, jonka hoidosta oppilaat vastasi ja se toimi kyllä hienosti. Oppilaat otti hyvin vastuuta, hoiti huonetta mallikkaasti ja oppi paitsi kasvien ja eläinten (kasvihuoneessa on muun muassa kana, kukko ja iguaani!) hoitamista, myös vastuunottoa ympäristöstä. Lisäksi oppilaat ovat tehneet hienot kotisivut kasvihuoneelle! Meidän Lapsen koululla on oma palsta tässä lähellä. Kesän ajaksi koulu jakoi vapaaehtoisille palstan hoitajille vuorot. Meillä on kesällä kaksi hoitopäivää, jolloin kastellaan, kitketään, hoidetaan ja maistellaan satoa. Kerron sitten myöhemmin, mitä siellä kasvaa ja miten. Odotamme innolla!

Aloituspaketti

Minä en varmaankaan ole tyypillinen puutarhuri. Hesarissa oli kokosivun-juttu palstaviljelijöistä. Kolmessa kuvassa oli hellehattupäisiä eläkeläisnaisia: Merete, Helena, Outi, Terttu ja Eeva. Jutun mukaan palstoja viljelee enimmäkseen ikäihmiset ja maahanmuuttajat. (HS 26.5.2010) No minusta siis saattaa erehtyä. Mutta oikeasti minä olen vannoutunut ja tosissani tämän asian kanssa. Minulla kasvaa esimerkiksi perunaa, eikö se jo tee minusta puoliammattilaisen?

Kävin tänään Puutarhakeskus Sofianlehdossa Käpylässä. Kiertelin siinä sympaattisessa puutarhassa ihastelemassa kärhöjä ja köynnöksiä. Ajattelin, etten osta mitään. Sitten kuitenkin katselin niitä laventeleita ja koska niistä minun itäneistä kahdesta laventelin taimesta toinen kuoli jo kauan aikaa sitten ja toinen kaatui tänään, eikä taida nousta, vaikka yritin tukea sitä ja maanitella kasvamaan, eikä se oikeastaan ole viikkoon enää kasvanutkaan, niin päätin sitten kuitenkin tehdä yhden ostoksen. Ja vain ja ainoastaan se yksi ostos kainalossa ja toisessa ruukku, jonka myös ostin, menin kassalle. Myyjä on sellainen herttainen, suurikokoinen vanhempi mies, sellainen joka sopisi johonkin puutarhaohjelman asiantuntijaosuuteen. Hän sanoi, että "no sinä löysit tälläisen kivan aloituspaketin" siis ruukun ja laventelin taimen. Niin juu kyllä, minä ajattelin ostaa parvekkeelleni yhden yrtin ilostuttamaan. Mies ei huomannut mustia kynsien alusia kun painelin pinkoodin. Enkä kertonut, että minä olen hullu puutarhuri, jolla on liikaa kasveja parvekkeella ja perunoita käsilaukussa kasvamassa.

Kirvoja on ollut kamalasti liikkeellä. Pelkästään puistossa istuessa sen huomaa, ainakin jos käyttää mustia vaatteita, sillä niitä liimautuu heti parvi vaatteisiin kiinni. Tiina tuossa kommentissa jo sanoikin, että niitä on kuulemma tulossa etelästä järkyttäviä määriä. Hesarissa on siitä myös artikkeli. Kirvoja on nähty kelluvan lauttoina Suomenlahdella, miljoonia kirvoja! Jutussa kerrotaan myös, että kirvat lisääntyvät neitseellisesti ja elää vain muutaman viikon. Wikipedia taas kertoo, että kirvat elävät imemällä kasvin solunestettä. Kirvojen valtaamat kasvit voivat altistua myös homeille, sienille ja viruksille. Kirvojen pahin vihollinen on leppäkerttu, joita myös nyt toivotaan sakeina lauttoina tänne Helsinkiin. Lapsena me kerättiin leppäkerttuja purkkiin ja pidettiin niitä muka lemmikkeinä. Voisin palkata muutaman lapsen kotoa ja naapurista keräämään niitä mulle.

Olen yrittänyt häätää kirvoja kasveista mäntysuovalla ja nokkosuutteella. Mäntysuopa on siitä ikävä, että siitä jää se haju, joka on kyllä ihan kiva haju matoissa, mutta ei ruuassa. Nokkosesta kirvat ei taas tunnu välittävän niin paljoa. Mutta huomenna teen erikoisvahvaa seosta. Ei kai siitä ole haittaa, jos kasveja suihkuttelee nokkosella joka päivä?