Oulussa sataa. Kosteat olosuhteet ajavat ihmiset sisätiloihin. Silti Oulun rautatieaseman asemarakennuksessa on maanantai-iltana hiljaista.
Tunnin päästä täältä on alkamassa jännittävä matka: juna Ruotsiin. Odotettu junayhteys käynnistyi aamuviideltä, kun ensimmäinen VR:n juna suuntasi kohti Haaparantaa. Me olemme lähdössä ensimmäiseen iltajunaan.
Asemarakennuksen penkillä mies ja nainen keskustelevat keskenään ruotsiksi.
Kun lähestymme heitä, selviää, että Jan ja Sanna Gunnare puhuvat myös suomea – Jan tosin enemmän. Hänen äitinsä on suomalainen, ja hän on kasvanut Pohjois-Ruotsissa Mertajärvellä, lähellä Suomen rajaa.
Gunnaret asuvat Kiirunassa, ja heillä on kesämökki Haaparannalla. He ovat innoissaan lähteneet jo aamukuudelta Haaparannalta ensimmäiseen Suomen-junaan.
Matka on sujunut hyvin – tosin se harmittaa, että ravintolavaunu ei ollut auki.
VR:n mukaan ravintolapalvelut ovat kiinni Haaparannan ja Oulun välillä Suomen ja Ruotsin erilaisten elintarvike- ja anniskelusäädösten takia. Tilanteeseen haetaan ratkaisua viranomaisten kanssa, mutta se ei ole ehtinyt ratkeamaan ennen junaliikenteen alkamista.
Jan ja Sanna Gunnarella takana on päiväreissu Oulussa. Kun juna saapuu asemalle, he lastaavat kyytiin polkupyörät. Niillä on ollut kätevä seikkailla ”pyöräilypääkaupungissa”, vaikka sää ei olekaan suosinut.
Kiirunalainen Jan Gunnare talutti polkupyöränsä junaan Oulun asemalla.
Ravintolavaunu on Oulun ja Haaparannan välillä suljettu.
Juna ei ole läheskään täyteen buukattu yhdelläkään aloitusviikkonsa vuorolla. Asemalaiturille kerääntyvä väkijoukko ei ole kovin suuri.
Emmi Kaivanto on saattamassa junalle 14-vuotiasta tytärtään Salli Liivosta. Liivonen on lähdössä isoäitinsä luokse Tornioon.
Hän kulkee sinne ensimmäistä kertaa junalla, sillä tämä junayhteys on avannut pitkästä aikaa liikennöinnin Tornion keskustan asemalle.
”Me katsottiin, että milloin ne yhteydet alkaa. Ajateltiin, että ennen kuin koulu alkaa, niin pitää vielä tehdä tällainen reissu”, Liivonen kertoo.
”Salli on lähdössä vuoden päästä Amerikkaan vaihtoon, niin me ollaan sovittu, että pitää harjoitella ensin kotimaassa matkailua omin päin”, Kaivanto lisää.
Perhe on myös jutellut, että kun Haaparannan vaihtoyhteydet kehittyvät, niin olisi hauska lähteä Tukholmaan junalla. Se tuntuisi helpommalta ajatukselta kuin laivamatkustaminen Turun kautta.
Lähtöaika, kello 19.50, lähestyy. Junaan nousevien ja asemalle jäävien on aika erkaantua toisistaan. Kaivanto vilkuttaa laiturilta tyttärelleen, joka vastaa ikkunan toiselta puolelta.
Roope Lumpus tykkää junalla matkustaessaan ihan vain istua ja ihastella maisemia. Aikaisessa aamujunassa hän tosin nukkui.
Torniolainen Roope Lumpus on lähtenyt varhain aamulla liikkeelle filmikameransa kanssa ikuistaakseen Ruotsin-junan avajaisia.
”Tämä on semmonen historiallinen juttu.”
Puoli seitsemältä hän kävi Tornion asemalla avajaisissa. Sitten hän kulki aamujunalla Haaparannalle, jossa avajaisjuhlallisuudet jäivät lyhyiksi. Juna kulki vähän myöhässä.
Sieltä Lumpus jatkoi samalla junalla vastakkaiseen suuntaan, kohti Oulun mummolaa.
Hän arvelee kulkevansa junalla Ouluun tulevaisuudessakin.
”Oulu on kumminkin vähän semmoinen torniolaisten New York. Rovaniemelle päin kukaan ei halua mennä, se on liian turistipaikka, mutta Oulussa on jo ison kaupungin tuntua.”
Lumpus on asunut Torniossa koko ikänsä, ja viihtyy siellä edelleen.
”Nyt tuntuu, että sieltä pääsee välillä poiskin.”
Tornionjoen rautatiesillan ylittäminen junalla oli vaikuttava kokemus. 30-vuotias Lumpus muistelee, kuinka poikasena tuli usein luikittua jalkaisin sillan yli, koska silloin ei junia kulkenut. Tornion ja Haaparannan välinen matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vuonna 1992.
Lumpus pitää junayhteyttä tarpeellisena. Hän vertaa sitä siihen, että Etelä-Suomessa kaavaillaan huomattavan kalliita junahankkeita, kuten Helsingin ja Turun välistä Länsirataa.
”Se, että tähän menee se miljoona tai kaksi... Tällä on kuitenkin ehkä enemmän fiksua vaikutusta siinä mielessä, että saa yhteyden sinne Ruotsiin.”
Useimmat vaunut olivat enimmäkseen tyhjiä.
Eniten väkeä on viidennessä vaunussa. Siellä rovaniemeläinen Annika Korkala ja oululainen Anna Nevala kippistävät limonadipullolla ja -tölkillä.
Ystävykset ovat junassa juhlistaakseen sen ”neitsytmatkaa”. Alun perin tarkoitus oli mennä ihan ensimmäiseen junaan, mutta lähtö aamuviideltä tuntui liian aikaiselta.
He aikovat palata Haaparannalta takaisin Ouluun samalla junalla. Haaparannan asemalle pysähdytään vain ottamaan yhteiskuva, mutta he tarvitsevat jonkun kuvaamaan. Lupaudun avuksi.
Korkala ja Nevala ovat odottaneet junayhteyttä jo vuosien ajan. Heille se avaa yhteyden maailmalle ilman, että tarvitsee ensin suunnata etelään laivalle.
”Monesti näkee vaikka lehtiartikkeleissa sanottavan, että Suomi on tämmöinen saari. Sehän ei pidä mitenkään paikkaansa meille, jotka ollaan täällä pohjoisessa”, Korkala sanoo.
He toivovat ilmastosyistä, että maata pitkin matkustaminen kasvaisi suositummaksi. Esimerkiksi Korkalan kotikaupunkiin Rovaniemelle suuntaavalle valtavalle turistivirralle hän toivoisi markkinoitavan maata pitkin liikkumista.
Kun juna pysähtyy Kemissä, Korkala ja Nevala yhtäkkiä innostuvat. He bongaavat ikkunasta ystävänsä Veronika Mellan, joka on juuri nousemassa kyytiin.
Kun Mella vieläpä kävelee samaan vaunuun, iloiset jälleennäkemisen äännähdykset täyttävät ilman. Huvitusta herättää se, että kohtaaminen on sattunut keskelle Hesarin haastattelua.
Mella istahtaa Nevalan viereen ja kertoo olevansa matkalla kemiläisen ystävän luota torniolaisen ystävän luo. Itse hän asuu Rovaniemellä.
”Vähän harmittaa, että nyt ei tule ajettua sinne Haaparannalle asti. Pitää joku toinen kerta tulla uudestaan”, Mella sanoo.
Ystävykset Anna Nevala (vas.) ja Veronika Mella osuivat sattumalta samaan junaan.
Ylitämme rajan. Ikkunasta näkyy, kuinka haaparantalaiset kurkistelevat terasseillaan bongatakseen ohimenevän junan.
Kuulutuksissa ilmoitetaan, että junan myöhästymisen takia Haaparannalla pysähdytään noin kymmenen minuuttia. Aikataulun mukainen tauko olisi kello 20.30–20.45 paikallista aikaa.
Haaparannalla väki parveili asemalaiturilla.
Junan oli tarkoitus pysähtyä Haaparannalla kello 20.30-20.45 Ruotsin aikaa, mutta aikataulusta oltiin hieman myöhässä.
Saavumme Haaparannalle vartin myöhässä. Kello lähestyy yhdeksää Ruotsin aikaa, kymmentä Suomen aikaa.
Väki purkautuu ulos junasta, osa jäädäkseen Ruotsiin ja osa piipahtaakseen asemalaiturilla ennen paluumatkaa.
Kamerat laulavat. Tiilisen asemarakennuksen Haparanda-tekstin on luonnollisesti näyttävä kaikkien kuvissa.
Me, jotka lähdemme heti paluumatkalle, pujahdamme pian takaisin junaan.
Anna Siikaluoma ja Ebba Pantti ottivat selfien Haaparannan asemalla.
Tornion iltamaisema Ruotsista katsottuna.
Paluumatkalla juna on entistäkin hiljaisempi. Kierrän läpi vaunut. Monen oven takaa avautuu typötyhjä penkkirivistö.
Moni jututtamistamme matkustajista ihmettelee junan aikatauluja. Jos Oulusta haluaa lähteä päiväreissulle Haaparannalle, se tarkoittaa lähtöä aamuviideltä ja paluuta kello 23.20. Ei mikään kevyt koko perheen päivämatka.
VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen kertoo, että aikataulujen suunnittelussa on tasapainoteltava esimerkiksi pitkien ja lyhyiden matkojen tarpeita.
Ruotsin-junan aikatauluissa haastetta lisäsi se, että päätös yhteyden rahoituksesta tuli vasta viime talvena, joten yhteyttä ei ole voitu ottaa huomioon vuoden 2026 aikataulujen suunnittelussa. Junakaluston saatavuus ja Ruotsin vaihtoyhteydet eivät siksi ole optimaaliset.
Kun joulukuun puolivälissä siirrytään uuteen aikatauluvuoteen, niin Ruotsin puolelle saadaan näillä näkymin paremmat vaihtoyhteydet.
Torniossa kyytiin nousee Tullin koirapartio, joka tarkastaa Ruotsista palanneen junan kaikki vaunut. Tullikoira herättää matkustajissa ihastuneita reaktioita.
Kun kello lähestyy yhtätoista ja juna Oulua, tunnelma on uinuva.
Oulun asemalle juna saapuu kello 23.42. Astumme kotimaan kamaralle. Viimeiset matkustajat tyhjenevät pimeään, kosteaan Oulun yöhön.
Tullin koirapartio nousi Torniossa kyytiin tarkastaakseen Ruotsista palanneen junan.
Myöhäisillan paluujunassa oli tyhjää. VR ei oleta reitin lipputulojen kattavan sen kustannuksia. Sen liikennöintiä tuetaan julkisella rahoituksella.
Oikaisu 17.8.2026 kello 10.40: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että matkustajaliikenne Tornion ja Haaparannan välillä lakkautettiin vuonna 1988. Tuolloin lakkautettiin vain VR:n kalustolla ajettu matkustajaliikenne Haaparannalle. Ruotsin matkustajaliikenne Tornioon lakkautettiin vuonna 1992.