Lääketieteen lisensiaatti Heikki Johannes Tarjanne kuoli Helsingissä 5. huhtikuuta 2026 lonkkamurtuman jälkiseurauksiin. Hän oli 92-vuotias, syntynyt Genevessä Sveitsissä 2. helmikuuta 1934.
Isän diplomaattiuran vuoksi Heikki asui varhaisessa lapsuudessaan eri pohjoismaissa. Koulunkäynnin alkaessa Heikin koti oli mummin, Katri Ritavuoren, luona Töölössä Nervanderinkadulla.
Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1952 Tarjanne aloitti opinnot Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän valmistui lääkäriksi 1961 ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1969.
Toimittuaan Hyksin naistenklinikalla ja Syöpäjärjestöjen poliklinikalla hän siirtyi 1977 Jorvin sairaalan naistentauti- ja synnytysyksikön osastonlääkäriksi ja vuonna 1979 apulaisylilääkäriksi. Eläkkeelle hän jäi 1997.
Tarjanne oli hyvä kliinikko, jolla oli kyky löytää ratkaisuja visaisiinkin kysymyksiin. Hän oli innovatiivinen ja taitava ultraäänitutkimusten tekijä ja osallistui aktiivisesti alan kehittämiseen ja tutkimukseen. Alan kouluttajana ja opettajana hän oli arvostettu ja pidetty.
Vilkkaaseen opiskelijaelämään Heikki osallistui Ylioppilaskunnan soittajien ja Polyteknikkojen Orkesterin jäsenenä. Instrumenttina oli käyrätorvi. Vaskipuhallinmusiikin harrastus jatkui vielä eläkkeelläkin. Espoossa asuessaan Heikki perusti puhallinseitsikon, jossa soitti baritonitorvea.
Opiskeluajan tapahtumien piiristä löytyi myös tuleva puoliso, arkkitehdiksi opiskeleva Liisa Nurmi. Avioliitto solmittiin 1958, ja se kesti yli 67 vuotta.
Purjehdus kuului Heikin kesänviettoon. Purjehdittiin kesäkodin maisemissa Päijänteellä, Saaristomerellä, Välimerellä ja Karibialla. Mukana oli aina haitari, jolla ilahdutettiin kanssapurjehtijoita. Myöhemmin Heikki hankki pienlentokoneen lupakirjan, ja eteläinen Suomi tuli tutuksi ilmastakin käsin.
Heikin kätevyyttä ja ennakkoluulottomuutta tarttua uusiin asioihin tarvittiin, kun Espoossa kodiksi kunnostettiin vanha talo ja myöhemmin rakennettiin uusi, ja kun Pulkkilanharjulle nousi Liisa-vaimon suunnittelema mökki oman tontin puista. Eläkevuosien projekti oli Onnilan satavuotiaan hirsitalon siirto Virroilta Inkooseen.
Askelten hidastuttua purjehtimisesta täytyi luopua, mutta elämä jatkui perheen ja ystävien tuodessa vaihtelua. Neljän lapsen lisäksi lapsenlapsia on kahdeksan ja lapsenlapsenlapsia kuusi. Jouluna ja juhannuksena perhe kokoontui tunnelmallisiin musiikkipitoisiin juhliin.
Juhani Toivonen
Pekka Partti
Leena Janhunen
Heikki Tarjanteen ystäviä ja kollegoita sekä käly ja kollega