Moni sähkönkäyttäjä oli alkusyksyllä 2022 kuin tulisilla hiilillä. Jo elokuussa sähkön tuntihinta oli pörssissä käväissyt lähellä euroa kilowattitunnilta.
Olkiluodon kolmosvaiheen tuotannon yskiminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsivät hintapainetta ja kansalaisia varoiteltiin jopa sähköpulasta.
Hallitus haki kiireellä tapoja kotitalouksien auttamiseen. Keinoiksi valikoituivat arvonlisäveron alennus, kotitalousvähennys, kelan kautta maksettava tuki pienituloisille sekä lopulta sähköhyvitys, jota maksettaisiin kaikille tuloista riippumatta.
Sähkön tulevaa hintaa ennakoivat futuurit ennustivat sähkön hinnan pysyttelevän korkealla pitkälle tulevaisuuteen.
Kotitalouksille tarjottiin enimmillään yli 30 sentin määräaikaisia sähkösopimuksia entisten viiden sentin sopimusten jatkeeksi.
Marras- ja joulukuu olivat pahaenteisiä. Pörssisähköasiakkaiden keskihinta huiteli reilussa 20 sentissä. Tammikuussa tapahtui kuitenkin yllättävä käänne.
Pörssisähkön keskihinnat putosivat monilla kuluttajilla alle 10 senttiin. Helmikuussa hinta edelleen laski.
Miten sähkökriisissä lopulta kävi?
Jotain voi päätellä eteläsavolaisen Suur-Savon Sähkön omistaman Lumme Energian viime vuoden liikevaihdosta. Yhtiö myy sähköä 300 000 sähköasiakaalle eli 10 prosentille suomalaisista.
Lumme Energian vuoden 2023 liikevaihto on jäämässä reiluun 340 miljoonaan euroon, vaikka arvio oli 300 miljoonaa euroa enemmän.
– Arviomme perustui syksyn 2022 futuurihintoihin. Ne näyttivät tammi-helmikuulle korkeimmillaan 65 sentin verottomia hintoja kilowattitunnille, Lumpeen hallituksen puheenjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo.
Koko Suomen mittakaavassa kriisivuoden sähkölasku on jäämässä jopa kolme miljardia euroa pelättyä pienemmäksi.
Lumme Energian asiakkaalle lasku on keskimäärin tuhat euroa pienempi kuin ennakoitiin. Kun joukossa on paljon vähän sähköä käyttäviä kerrostaloasukkaita, sähkölämmitteiset omakotitaloudet säästivät tuhansia euroa pahimpaan vaihtoehtoon verrattuna.
– Se on erittäin merkittävä rahasumma yksittäisen kotitalouden, mutta myös kansantalouden kannalta. Se olisi ollut pois muusta kulutuksesta, Tykkyläinen muistuttaa.
Syitä sähkökriisin lieventymiseen oli useita. Eniten vaikutti ennakoitua leudompi talvi, joka vähensi merkittävästi sähkön kulutusta tammikuusta lähtien.
Myös kansalaiset aloittivat ennennäkemättömän sähkön säästön. Käyttöä ohjautui esimerkiksi vuorokauden edullisille tunneille.
– Sillä oli iso merkitys, koska se leikkasi kalleimpien ajankohtien kysyntää. Myös Olkiluodon käynnistyminen ja tuulivoiman merkittävä lisäys painoivat hintaa alaspäin, sanoo Tykkyläinen.
Sähköhyvitystä meni suurituloisille?
Valtio riensi apuun korkeiden sähkökustannusten hillitsemiseksi. Eri tukitoimien lopullinen hintalappu ja jakautuminen eri tulonsaajaryhmille on vielä auki.
Valtionkonttori on kertonyt maksaneensa sähköyhtiöiden kautta sähköhyvitystä noin 220 miljoonaa euroa. Se on noin puolet alkuperäisestä arviosta.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Tilastokeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteinen datahuone-palvelu arvioi etukäteen, että sähköhyvitys hyödyntää eniten suurituloisia, joiden sähkönkäyttö on suurinta.
Datahuoneen työryhmän vetäjä, apulaisprofessori Lassi Ahlvik kertoo, että jälkianalyysien tekeminen on vasta alkamassa.
Hintavaihtelut jatkuvat voimakkaina
Vaikka Olkiluoto kolmonen ja tuulivoima ovat lisänneet energian tuotantoa, Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa muistuttaa, että sähkön hinnan rajuun vaihteluun on kuitenkin syytä varautua.
– Tarvitaan edelleen investointeja sekä verkkoihin että tuotantoon, mutta niistä tulee apua vasta vuosien päästä.
Kuluttajan sähkölaskun kannalta iso merkitys on jatkossakin sillä, minkä verran kulutusta pystyy ohjaamaan vuorokauden edullisille tunneille.
–Jatkossakin tiettyinä vuorokaudenaikoina sähkö on kalliimpaa ja toisinaan taas halpaa, Salomaa muistuttaa.