Suomessa asuu ihmisiä, joiden passi on vanhentunut, mutta he eivät pysty syystä tai toisesta hankkimaan uutta. Venäjän kansalainen Ana Eva Devdariani on yrittänyt tulla toimeen ilman voimassa olevaa passia jo yli kaksi vuotta.
Devdariani ostaa Helsingissä Triplan kauppakeskuksen R-kioskista paperisen matkalipun, jonka useimmat muut hankkivat sähköisesti. Devdariani maksaa sen harmaalla kortilla, joka ei ole minkään pankin myöntämä.
– Monet asiat voisi hoitaa parilla klikkauksella. Mutta minun tapauksessani rutiiniasiat muuttuvat seikkailuksi kaupungilla.
Ana Eva on pakotettu tällaisiin ratkaisuihin, koska hänellä ei ole passia, oleskelulupaa eikä verkkopankkitunnuksia.
Georgiassa syntyneellä ja varttuneella Devdarianilla on vain Venäjän kansalaisuus. Hän muutti pois Venäjältä vuonna 2019 ja tuli Suomeen ensin kielikurssille. Sitten hän pääsi opiskelemaan ammattikorkeakouluun ja sai oleskeluluvan.
Vuonna 2023 opiskelijan oleskelulupa päättyi. Devdariani päätti hakea sille jatkoa työn perusteella. Sitten myös hänen Venäjän passinsa vanheni. Suomen maahanmuuttosäännösten mukaan oleskeluluvan uusimiseen tarvitaan voimassa oleva asiakirja.
Devdarianin mukaan Venäjän suurlähetystö Helsingissä kieltäytyi myöntämästä hänelle uutta passia.
– Lähetystö sanoi, että kyse on velasta, ja käski mennä Venäjälle selvittämään asiaa. Sain tietää, että jokin asiaa koskeva oikeusjuttu avattiin jo sen jälkeen, kun olin muuttanut Suomeen. Hävisin sen jutun, Devdariani kertoo.
Hän ei itse tiedä, mistä velasta on kyse. Kertomansa mukaan hänellä ei ole pääsyä venäläisiin sähköisiin palveluihin, koska hän on ollut poissa Venäjältä jo pitkään.
Ylen venäjänkielinen toimitus Yle Novosti on nähnyt Devdarianin vanhentuneen passin. Venäjän suurlähetystö ei ole vastannut Ylen tiedusteluun.
Devdariani ei halua matkustaa Venäjälle, johon hänellä ei ole enää mitään siteitä. Hän pelkää vaikeuksia poliittisen aktivismin ja Ukrainan sodan vastustamisen takia.
– Tiedän varmasti, että minut voidaan vangita. Ihmisiä vangitaan pienemmistäkin asioista.
Venäjällä oppositiomielinen Devdariani osallistui Aleksei Navalnyin kannattajien mielenosoituksiin ja työskenteli vapaaehtoisena oppositiojärjestössä. Suomessa hän jatkoi oppositiotoimintaa.
– Olen tehnyt lahjoituksia. Sosiaalisessa mediassa olen jatkuvasti tuonut esiin kritiikkiäni Venäjän nykyistä hallintoa kohtaan ja tukenut Navalnyia.
Yle on nähnyt Devdarianin sosiaalisessa mediassa julkaisuja, jotka todistavat tämän. Yle ei kuitenkaan ole pystynyt vahvistamaan, syytetäänkö Devdariania Venäjällä jostain rikoksesta ja uhkaako häntä vaino.
Suomessa Devdariani ei ole saanut uutta oleskelulupaa, koska hänellä ei ole voimassa olevaa Venäjän passia. Päätös tuli vuonna 2025, ja nyt hän yrittää valittaa siitä oikeudessa.
– Itse peruste, työ, hyväksyttiin. Mutta kielteinen päätös annettiin, koska minulla ei ole voimassaolevaa passia, kertoo Devdariani.
Arjessa suurin haitta on ollut verkkopankkitunnusten puuttuminen. Verkkopankki on Suomessa välttämätön monien palvelujen ja viranomaisasioiden hoitamiseen.
– En voi esimerkiksi saada Kelan sosiaalietuuksia. En voi tehdä poliisille rikosilmoitusta järjestelmän kautta. En voi varata pesutupaa kotitalossani. En pääse käsiksi omiin terveystietoihini. Ymmärrän, että tässä on osin kyse pakotteista, mutta se tuntuu syrjinnältä.
Kela myönsi Devdarianille erityiskortin etuuksien saamiseen, mutta sillä ei voi maksaa netissä.
Yle on nähnyt Devdarianin kertomusta tukevia viranomaisasiakirjoja ja hänen OP-pankin kanssa käymänsä kirjeenvaihdon.
Pakotteet vaikuttavat pankkeihin
OP-pankki vahvistaa, että sekä suomalaisilla että ulkomaalaisilla asiakkailla voi syntyä tilanteita, joissa asiakirjat vanhenevat. OP Pohjolan henkilöasiakkaista vastaavan johtajan Karoliina Pentin mukaan kyse ei kuitenkaan ole yleisestä ilmiöstä.
Pankki ei kommentoi yksittäistapauksia, mutta vahvistaa, että Venäjän vastaiset pakotteet voivat vaikuttaa heidän toimintaansa.
Pentti huomauttaa, että digitaalisten pankkipalvelujen tai tilien käyttöä voidaan rajoittaa, jos asiakas ei toimita pyydettyjä tietoja tai jos ”asiakkuuteen liittyy pakotelainsäädäntöön tai rahanpesun estämiseen liittyviä velvoitteita”.
– Pankkien on lain mukaan tunnistettava asiakkaansa voimassa olevasta henkilöllisyysasiakirjasta. Suomen poliisilta voi hakea pankkiasioinnissa henkilöllisyyden todentamiseen kelpaavan ulkomaalaisen henkilökortin tai todistuksen ensitunnistuksesta, Pentti neuvoo.
Finanssivalvonnasta kerrotaan, että virastoon on viime vuosina tullut vain yksittäisiä kysymyksiä tilanteista, joissa ulkomaalaisen passi on vanhentunut ja sen uusimisessa ollut vaikeuksia.
”Moni ei voi matkustaa Venäjälle vainon pelossa”
Suomen venäjänkielisten demokraattisen yhteisön puheenjohtaja Irina Vesikko kertoi tietävänsä Devdarianin lisäksi ainakin yhden toisen tapauksen, jossa konsulaatti ei myöntänyt venäläisnaiselle uutta passia. Syynä tähän olivat kotimaassa kertyneet velat.
Vesikko, joka on Venäjällä julistettu ulkomaiseksi agentiksi ja hänen johtamansa järjestö ei-toivotuksi, pitää sotaa vastustavien venäläisten pelkoja perusteltuina.
– Moni ei voi matkustaa Venäjälle vainon pelossa. En itsekään voi matkustaa, koska minut todennäköisesti pidätettäisiin heti, Vesikko pohtii.
Hän kertoo, että jotkut aktivistit ovat joutuneet lisäkuulusteluihin Venäjän rajalla osallistuttuaan järjestön toimintaan.
Ulkomailla asuvat venäläiset ovat laatineet oppaan oikeudellisista kysymyksistä ja ongelmista sekä niihin liittyvistä ratkaisuista riskien minimoimiseksi.
Migri tuntee ongelman – ”Voi tuntua joustamattomalta”
Yle kysyi Maahanmuuttovirastosta (Migri), onko sillä tiedossa tapauksia, joissa venäläiset poliittiset aktivistit ovat jääneet ilman voimassaolevaa passia, eivätkä ole voineet hakea asiakirjoja Suomessa tai käyttää pankkipalveluja.
Migrin tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä toteaa sähköpostivastauksessaan, että tällaisia tapauksia voi olla, vaikka niiden määrä on toistaiseksi melko pieni.
– Jos kokee, ettei voi uusia passiaan Venäjällä vainon vaaran vuoksi ja sen takia ei voi hakea uutta oleskelulupaa, henkilöllä on mahdollisuus hakea Suomesta kansainvälistä suojelua. Yksilön näkökulmasta tämä tuntuu joustamattomalta ja epävarmalta varsinkin oleskeluluvalla aiemmin oleskelleille, sillä kansainvälisen suojelun myöntämisen oikeudellinen kynnys on korkea.
Nykyisen hallituksen kaudella lainsäädäntöä on kehitetty niin, että eri maahanmuuton perusteille on selvästi omat erilliset hakukanavansa.
Hirvelän mukaan juridinen erityispiirre on se, että hakijan tulee pystyä asioimaan kotimaansa viranomaisten kanssa ja esimerkiksi täyttää asiakirjoja koskevat vaatimukset.
– Jos hakija epäilee itseensä kohdistuvan vainoa kotimaansa viranomaisten taholta, tämän oletetaan hakevan kansainvälistä suojelua.
Ana Eva Devdariani harkitsee myös turvapaikan hakemista, jos ei onnistu saamaan oleskelulupaa oikeusteitse.
– Jos hakemus hylätään, haen turvapaikkaa, Devdariani kertoo.
Hänellä on myös toinen vaihtoehto – hakea kansalaisuutta sukunsa kotimaasta Georgiasta. Kansalaisuuskokeen voi kuitenkin suorittaa vain Georgiassa, eikä hän voi matkustaa sinne ilman asiakirjoja.
Ainoa vaihtoehto, joka on täysin poissa laskuista tällä hetkellä, on paluu Venäjälle.
Kirjoittaja työskentelee toimittajana Ylen venäjänkielisissä uutisissa Yle Novostissa. Voit lukea venäjänkielisen version jutusta tästä.