Lähes kaikki kuluttajalle myönnetyt luotot näkyvät pian uudessa palvelussa.
Positiiviseen luottotietorekisteriin kootaan kattavasti tietoa yksityishenkilöiden luotoista ja suurin osa verotettavista tuloista. Rekisterin ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön huhtikuun alusta.
Pankit ja muut rahoituslaitokset ovat helmikuun alusta asti voineet ilmoittaa asiakkaidensa luottotietoja uuteen rekisteriin. Rekisteriä ylläpitää verohallinnon tulorekisteriyksikkö.
Samalla avautuu myös rekisterin sähköinen asiointipalvelu yksityishenkilöille. Kuluttaja voi itse käydä katsomassa, mitä tulo- ja luottotietoja hänestä on viety rekisteriin. Hän voi myös tehdä esimerkiksi vapaaehtoisen luottokieltomerkinnän.
Pitkään puuhatun rekisterin tavoitteena on estää kotitalouksien ylivelkaantumista.
Uudesta rekisteristä näkyvät lähes kaikki kuluttajan luotot
Uudesta rekisteristä näkee laajasti rahalaitosten ja luotonmyöntäjien kuluttajille myöntämät luotot. Se on uusi työkalu yksityishenkilöiden luottotietojen arvioimiseen.
Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila kertoo, että positiivisesta luottotietorekisteristä löytyy tietoja yksityishenkilöille myönnetyistä asuntolainoista, luottokorttiluotoista, kulutusluotoista kuten vaikka autolainoista, opintolainoista, osamaksusopimuksista ja tietyistä leasingsopimuksista.
Näin positiivinen luottotietorekisteri toimii
Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala kertoo, että käytännössä positiivinen luottotietorekisteri toimii niin, että luoton myöntäjät ilmoittavat olemassa olevat luotot rekisteriin.
– Luotosta ilmoitetaan sen määrä, lyhennystapa, luoton käyttötarkoitus sekä viimeinen maksupäivämäärä maksuohjelmasta. Näin luotonmyöntäjät saavat tiedon yksityishenkilön luototustilanteesta kokonaisuudessaan.
Luotonmyöntäjät ja rahalaitokset saavat käyttää luottorekisterin tietoja ainoastaan luottoa myöntäessään tai luottokelpoisuutta arvioidessaan. Näitä tilanteita ovat ne, kun kuluttaja hakee uutta lainaa tai hän haluaa tehdä nykyiselle lainalle sellaisen muutoksen, joka vaatii luottokelpoisuuden arviointia. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi nykyisen lainan korottaminen, laina-ajan pidentäminen tai pidemmän lyhennysvapaan hakeminen.
Yli parin kuukauden viivästys velan maksussa ilmoitetaan rekisteriin
Uusi rekisteri sisältää myös tulorekisterin tiedot ja tätä kautta rahalaitokset saavat tiedot myös kuluttajien palkka- ja eläketuloista ja muista etuustuloista viimeisen vuoden ajalta.
– Tiedot voivat vaikuttaa luoton myöntämisen perusteisiin. Lisäksi rekisterissä näkyy, jos olemassa olevassa luotossa olisi vaikka yli kahden kuukauden viivästys. Silloin lähdettäisiin tarkemmin selvittämään, mistä maksun viivästyminen johtuu, Sari Takala Danske Bankista toteaa.
Sen sijaan maksuhäiriömerkinnät eivät ole positiivisessa luottorekisterissä vaan ne säilyvät edelleen kaupallisissa luottotietorekistereissä.
Helpottuuko vai vaikeutuuko lainansaanti jatkossa?
Tähän asti lainanhakutilanteessa tiedossa ovat olleet rahoituslaitosten itse myöntämät lainat sekä hakijan itse antamat tiedot muualta otetuista lainoista.
– Aikaisemmin yksityishenkilö on toimittanut rahalaitokselle erilaisia dokumentteja muun muassa tulotiedoistaan tai muista luotoistaan. Nyt rahalaitos saa nämä tiedot suoraan positiivisesta luottotietorekisteristä, Danske Bankin Takala sanoo.
Kun kuluttaja hakee luottoa, hän samalla hyväksyy sen, että luottokelpoisuutta arvioitaessa rahalaitos saa nämä tiedot automaattisesti.
Jatkossa luotonmyöntäjät näkevät lähes reaaliaikaisesti lainanhakijan velat ja tulot. Hakijan maksukykyä tai -kyvyttömyyttä voidaan siis arvioida sekunneissa, kun lainaa haetaan.
Tämän takia maksukyvyltään riskiksi arvioitu kuluttaja ei välttämättä jatkossa saa lainaa tai saa sitä ehkä muita kuluttajia huonommilla ehdoilla.
Estääkö uusi rekisteri ylivelkaantumista?
Velkaantuneita neuvovassa Takuusäätiössä ollaan vielä odottavalla kannalla, onko positiivinen luottotietorekisteri todella vastaus ylivelkaantumisen estämiseen.
– Toivon parasta mutta pelkään pahinta, sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman Takuusäätiöstä miettii.
Backmanin mukaan paljon riippuu siitä, saako rekisteristä selkeästi hahmotettua, onko tällä luotonhakijalla omaan maksukykyyn tai tuloihin nähden jo olemassa niin paljon velkaa, ettei kannattaisi uutta myöntää.
– Pelkään sitä, että välittävätkö luotonantajat kuitenkaan lopulta niistä tiedoista. Me näemme, että saattaa olla hyvinkin pienituloinen asiakas, jolla on tuloihin nähden hirveästi velkaa. Itse ajattelee, että yksikään vastuullinen luotonantaja ei olisi enää tuossa tilanteessa myöntänyt sitä lisää.
Backman muistuttaa, että positiivisen luottotietorekisterin myötä luotonantajille tulee vastuuta.
– Toivottavasti he käyttävät sitä oikealla tavalla, että hyöty uudesta rekisteristä valuisi kuluttaja-asiakkaalle, hän toteaa.
– Jos rekisterin avulla pystytään torjumaan kierrettä, jossa velkaantunut elää vuosia velaksi ja ottaa uutta velkaa maksaakseen pois vanhoja velkoja, niin luotonantajan puuttuminen tilanteeseen ja velkakierteen katkaisu on hyvä asia asiakkaan kannalta.
Positiivisen luottotietorekisterin toinen vaihe otetaan käyttöön vuoden 2025 lopussa. Silloin rekisteriin voidaan ilmoittaa esimerkiksi toiminimellä toimivien yksityisten elinkeinonharjoittajien luottoja. Luotonantajat voivat kysyä näitä tietoja rekisteristä keväästä 2026 alkaen.