Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pihka pysäytti koronaviruksen leviämisen muovipinnalta puolessa tunnissa – tavallisesti virus voi tartuttaa kolmekin päivää

Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittävät pintoja, jotka vähentävät tartuntatautien leviämistä.

Pihkaa joka tulee ulos puun kaarnasta
Havupuut puolustautuvat taudinaiheuttajia vastaan erittämällä vauriokohdista pihkaa. Kuva: Dietmar Down Under / CC BY 2.0

Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen kellarikäytävällä on ovi, johon kiinnitetyt merkit viestivät vaaraa.

– Oikein käytettynä tämä on turvallinen tila, sanoo solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki.

Oven takana käsitellään viruksia ja bakteereita, jotka voivat aiheuttaa ihmisille ja ympäristölle kohtalaista vaaraa.

Professori Varpu Marjomäki avaa oven virustutkimustiloihin.
Virus- ja soluviljelytiloihin pääsevät vain ne, jotka tietävät miten tiloissa toimitaan. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Marjomäen johtama ryhmä tutkii muun muassa sitä, miten erilaiset pinnat ja materiaalit voivat vähentää virustautien leviämistä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on havaittu, että pihka vähentää voimakkaasti koronaviruksen infektiokykyä muovipinnalla.

Muovipinnalla virus viipyy pitkään

Yleisissä tiloissa löytyy paljon pintoja, joita koskettavat monet sormet: hissin nappulat, kaupan maksupäätteet, porraskaiteet, ovenkahvat – lista on pitkä.

Koronavirus voi siirtyä ihmisestä toiseen muovipintojen kautta.

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sailee Shroff ottaa pinsetit käteensä laboratorion puhdastilasta.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sailee Shroff on pyrkinyt selvittämään mihin pihkan virustentorjuntakyky perustuu. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Tutkimuksen mukaan tavallisella muovipinnalla koronaviruksen infektointikyky lähti vähenemään vasta kolmen vuorokauden kuluttua.

Sen sijaan pihkalla kyllästetyn muovin pinnalla viruksen tartuttamiskyky katosi kokonaan puolessa tunnissa.

Kumihansikkaaseen verhoiltu käsi pitelee tutkittavia materiaaleja sisältävää laatikkoa laboratorion puhdastilassa.
Tutkittava pihkamuovi on väriltään kellertävää ja tavallinen muovi valkoista. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Pihkamuovi on suomalaisen yrityksen patentoima. Pihkaa erittyy muovin pinnalle, kun sitä pyyhkäistään.

– Se ei tunnu tahmealta, mutta en tiedä miltä se viruksista tuntuu – ne eivät kuitenkaan kiinnity siihen, kertoo Marjomäki.

Sekin on siis tutkittu, että virukset lähtevät pihkamuovilta pyyhkäisemällä yhtä hyvin kuin tavalliselta muovilta.

Pihka on vanha keino torjua pöpöjä

Suomessa on iät ja ajat käytetty kuusenpihkaa haavojen ja palovammojen hoitoon.

Reilu kymmenen vuotta sitten pihkan antimikrobiset kyvyt todistettiin tutkimuksella.

Pihkasalvaa käytetään edelleen sairaaloissa ja sitä voi ostaa apteekista.

– Pihka sisältää monenlaisia eri ainesosia. Nyt me tutkimme tarkemmin mitkä niistä ovat erityisen tehokkaita.

Professori Varpu Marjomäki istuu tutkimuslaitteiston äärellä ja hymyilee kameralle.
Professori Varpu Marjomäki kertoo, että tutkimukselle räätälöidyllä laitteistolla voidaan selvittää virusten käyttäytymistä muovipinnoilla kun kosteus ja lämpötila vaihtelevat. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Suomalaisesta luonnosta voidaan löytää vielä vaikka mitä aineita ihmisen avuksi.

Esimerkiksi kasvit ja puut tuottavat aineita, joilla ne puolustautuvat erilaisia mikrobeja vastaan.

– Sieltä me voimme löytää keinoja taistella meidän viruksia ja bakteereja vastaan, sanoo Marjomäki.