Legendaarinen sisävesiristeilijä kulki Suomen halki maantiellä takaperin, koska Saimaan kanava on suljettu

Entisen M/S Silver Starin matka kumipyörillä Valkeakoskelta kohti Joensuuta oli sentintarkkaa siirtymistä. Nyt laiva on uudessa kotipaikassaan ja ottaa tuntumaa Saimaaseen.

Risteilyalus M/S Sinivuokko Joensuun matkustajasatamassa Pielisjoella aurinkoisena kesäpäivänä.
M/S Sinivuokon yöllinen taival Pirkanmaalta Lappeenrantaan oli haastava seikkailu. Nyt alus on omalla laituripaikallaan Joensuun matkustajasatamassa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Kun iso alus päätyy kotilaituria vaihtaessaan Saimaan kanavan sijaan kumipyörille, on hintalappu suolainen. Tämän joutui toteamaan Pohjois-Karjalan Laiva Oy:n yrittäjä Rainer Tikka siirrättäessään ostamansa sisävesiristeilijän Pirkanmaalta Itä-Suomeen.

– Sinivuokon kuljetukselle tuli hintaa useita kymppitonneja, Tikka toteaa.

Sisävesiristeilyalus M/S Sinivuokko matkaa maantiekuljetuksena lavetin päällä keskellä yötä.
M/S Sinivuokko seilasi maantiellä yön hiljaisuudessa. Kuva: Lavettikuljetus Alanne Oy

30 metriä pitkä ja 85 tonnia painava M/S Sinivuokko tunnettiin aiemmin M/S Silver Starina. Aiemmalla nimellään se seilasi 40 vuotta Hopealinjat-yhtiön väreissä muun muassa Tampereen Pyhäjärvellä.

Kuljetuksen kokonaiskorkeus ja paino teettivät karttaharjoituksia ja laskelmia. Reitti Valkeakoskelta Lappeenrantaan myös koeajettiin etukäteen.

– Matkan alkupäässä jouduttiin lisäämään tien kantavuutta, että saatiin yhdistelmä telakalta ajoreitille. Siltojen alitukset olivat senttipeliä, Tikka kertoo.

Myös aluksen lastaus kuljetuslavetille oli tarkkaa työtä. Jotta painopiste saatiin kohdalleen, Sinivuokko kuljetettiin Suomen halki perä edellä.

– Laivan painosta suurin osa on perässä, joten alus oli saatava kyytiin takaperin. Hetken näytti siltä, että joudumme irrottamaan potkurit ja peräsimet matkan ajaksi. Siitä olisi aiheutunut melkoinen urakka Lappeenrannassa ennen vesille laskua, Tikka kertoo.

Reitin varrella jouduttiin muun muassa hetkellisesti poistamaan useita opastetauluja. Kaikkiaan Sinivuokon maantiekyyti kesti 17 tuntia.

Sisävesiristeilijä M/S Sinivuokkoa siirretään lavettikuljetuksena Valkeakoskelta Lappeenrantaan keskellä yötä.
M/S Sinivuokon erikoiskuljetus painoi kaikkiaan 150 tonnia. Kuva: Lavettikuljetus Alanne Oy

Maantiekyydin päätyttyä otti laivan kapteeni Juha Ajo Lappeenrannassa vastuun ruorista. Loppumatka Joensuuhun sujui Savonlinnan kautta vesiväylillä.

Koko perheen kesäpesti

Rainer Tikka on eläkkeelle jäänyt ylikonemestari, jolle meri on työvuosilta Järvi-Suomea tutumpi. Luovutetun Karjalan puolella olevat juuret luotsailivat vesiliikennöinnin ammattilaisen kohti pohjoista Saimaata.

– Mahtoikohan alkaa kytkin luistaa, kun palkkatyön päälle tuli ostettua oma laiva, Tikka naurahtaa.

Sinivuokko vesiristeilyaluksen ohjaushyttiä ruoreineen ja ikunamaisemaa Joensuu Penttilän alueen rantarakennuksiin.
Joensuussa M/S Sinivuokko katselee laituripaikaltaan Penttilän alueella olevaa Suomen korkeinta puukerrostaloa. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Rainer ja Päivi Tikka seurailivat myynnissä olevia aluksia useamman vuoden ja kävivät muutamaa katsomassakin. Silver Star -nimellä aiemmin liikennöinyt alus tuntui sopivalta ja siitä tehtiin kaupat.

Sisämaan vesireitit odottavat kansainvälisiä asiakkaita

Koronavuosien synnyttämä noste kotimaan matkailussa heijastuu risteilyjenkin kysyntään. Rainer Tikka odottaa myös kansainvälisten matkailijoiden löytävän jatkossa paremmin järvialueidenkin vesiristeilyt.

– Meillä on sisävesillä niin paljon hienoja paikkoja ja nähtävää, että toivoisin todella muualta saapuvien löytävän myös nämä kohteet, Tikka pohtii.

M/S Sinivuokon sisäsalonkia kalusteineen ja maisemaikkunoineen.
M/S Sinivuokko on valmistunut Saksan Emdenissä vuonna 1966 nimellä Moby Dick. Sen jälkeen alus on seilannut nimillä Nordstrand II ja Silver Star. Kuva: Siru Päivinen / Yle

Tikat ihastuivat Sinivuokon isoihin maisemaikkunoihin ja valoisaan salonkiin. Aluksella on tarkoitus liikennöidä sekä Pyhäselällä että Pielisjoella. Myös Kolin kansallismaisemiin Pieliselle ajetaan heinä-elokuun taitteessa kartoittamaan kysyntää.

– Meidän naiset halusivat tehdä laivasta Sinivuokon, joten sillä nimellä laivaa nyt puhutellaan, Rainer Tikka kertoo.

M/S Sinivuokon omistajat ja aluksen kippari laivan ajohytissä ruorin äärellä.
Päivi, Rainer ja Mira Tikka, sekä laivan kapteeni Juha Ajo M/S Sinivuokon ajohytissä. Kuva: Siru Päivinen / Yle

– Halpaa harrastamistahan tämä ei ole. Polttoaineet, palkat, kunnossapito, laiturimaksut ja viranomaistarkastukset ovat suurimpia kulueriä. Toivottavasti alus saa hyvin ystäviä Saimaalta,Tikka pohtii.