Lahden kaupunki järjesti tiistai-iltana osana valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön viikkoa vanhempainillan, jossa asiantuntijat kertovat vanhemmille lasten ja nuorten päihteidenkäytöstä.
Tarve tiedolle on huutava, sillä iltaan osallistui yli 500 huoltajaa.
Vanhemmat halusivat tietää muun muassa, miten päihteitä käyttävää nuorta voi auttaa. Lisäksi pohdittiin, miksi päihteidenkäyttö hävettää ja miksi aikuiset eivät puutu käyttöön hyvissä ajoin.
Yksi paikalle saapunut toivoi, että aikuiset näyttäisivät esimerkkiä ja lopettaisivat alkoholilasien kilistelykuvien julkaisemisen somessa.
Lahden tilanne ei poikkea muista isoista kaupungeista
Lahden kaupungin nuorisopalveluiden palveluohjaaja Valtteri Tikka tekee työparinsa kanssa jalkautuvaa nuorisotyötä. He kiertävät kaduilla, koulujen pihoilla ja ostoskeskuksissa juttelemassa nuorille.
Tavoitteena on tavoittaa myös heidät, joita muut aikuiset eivät tavoita.
Joskus jotkut nuoret saattavat mennä piiloon, kun työpari saapuu paikalle. Moni nuori on kuitenkin tottunut työntekijöihin ja haluaa jutella. Usein piilossa olleetkin uskaltautuvat palaamaan paikalle hetken päästä.
Tikan näkemyksen mukaan lapsista ja nuorista vain pienellä osalla on ongelmia päihteiden kanssa. Yleensä nuorten näkee käyttävän alkoholia viikonloppuisin.
Alaikäisten rankka huumeiden käyttö ei näy kadulla. Aineiden käyttäjät eivät tee sitä julkisilla paikoilla.
– Hyvinvointi polarisoituu. Isolla joukolla menee ihan hyvin, mutta pieni joukko oireilee entistä pahemmin, sanoo Tikka.
Viime vuonna tehty kouluterveyskysely vahvistaa, että valtaosa alaikäisistä voi hyvin, kertoo Lahden kaupungin ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Marja Mikola.
Silti Lahti taistelee muiden isojen kaupunkien kanssa samankaltaisten ongelmien kanssa. Näitä ovat lasten ja nuorten pahoinvointi, päihteidenkäyttö, väkivalta ja mahdollinen jengiytyminen. Usein ongelmat liittyvät toisiinsa.
Osa nuorista jää yksin
Valtteri Tikka uskoo, että lasten ja nuorten päihteidenkäyttö on usein oire jostain. Monet yrittävät hoitaa pahaa oloaan päihteiden avulla. Osa nuorista on kertonut Tikalle hakeneensa apua, mutta jonot esimerkiksi mielenterveyspalveluihin ovat todella pitkät.
Marja Mikola on huomannut, että osalla nuorista ei ole aikuista, jolle puhua.
– Osalla ei ole ketään, joka kysyisi, mitä sinulle kuuluu. Olen kysynyt monelta nuorelta, mikä olisi auttanut sinua silloin, kuin aloit käyttää päihteitä. Vastaus on aina, että jos joku aikuinen olisi ollut aidosti kiinnostunut.
Nuoret kaipaavat keskustelua, joka ei ole saarnaavaa. Mikola korostaa, että asioista on juteltava heidän kanssaan yhdenvertaisesti.
Helpoin tapa on kysyä nuorelta kuulumisia
Lahdessa on käynnissä monia hankkeita, jotka tekevät ehkäisevää päihdetyötä ja auttavat päihdeongelman kanssa kamppailevia. Marja Mikolan mielestä jokainen lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä on tarpeellinen lenkki ketjussa.
Kaikkien työ on tärkeää.
– Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja nuorisotoimessa on työntekijöitä, jotka pystyvät ottamaan koppia näistä nuorista. Kuitenkin näistä työntekijöistä vähennetään aina. Jos ryhmät ovat liian isoja, ehkäisevälle työlle ei löydy niin helposti aikaa.
Nuorten kanssa päihteistä keskusteleminen on tärkeää Valtteri Tikan mielestä. Valtaosa alaikäisistä ei käytä päihteitä, mutta joutuvat kohtaamaan niiden käyttöä.
Jokainen aikuinen voi Mikolan ja Tikan mielestä auttaa nuorta hyvin yksinkertaisella kysymyksellä.
– Vanhemmat, kysykää lapseltanne joka ikinen päivä, mitä sinulle kuuluu. Välittäkää siitä, mitä hän vastaa. Tietäkää, missä oma lapsi kulkee ja keitä hänen kaverinsa ovat. Näin päästään jo pitkälle, sanoo Mikola.
Lue myös: