Suojelupoliisin suorittamien työntekijöiden turvallisuusselvitysten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2018.
Viime vuonna turvallisuusselvityksiä tehtiin ennätysmäärä, yli 114 000 kappaletta. Kasvu on ollut erityisen voimakasta vuoden 2022 jälkeen, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
Erityisesti selvityksiä tehdään uusille työntekijöille, jotka työskentelevät kriittisen infrastruktuurin parissa. Turvallisuusselvityksiä teetetään organisaatioissa, joiden toiminta vaikuttaa kansalliseen turvallisuuteen tai merkittävään taloudelliseen etuun. Näihin kuuluvat muun muassa ministeriöt, virastot ja kriittisen infrastruktuurin yritykset.
Suojelupoliisin tekemät turvallisuusselvitykset vuosina 2018–2024:
Erityisen tärkeässä asemassa ovat energia-, logistiikka- ja digitaalisen infrastruktuurin alat.
Turvallisuusselvityksillä pyritään varmistamaan henkilön nuhteettomuus ja luotettavuus. Turvallisuusselvityslaki määrittelee tarkoin, millaisiin tehtäviin ja toimintoihin selvityksiä voidaan tehdä. Lisäksi selvityksen kohteena olevan henkilön on aina annettava suostumuksensa selvityksen toteuttamiseen.
Suojelupoliisi nosti vuoden 2024 alussa turvallisuusselvitysten hintoja jopa 30 prosenttia. Korotuksia perusteltiin kustannusten nousulla. Suojelupoliisi myös rahoittaa uutta toimitaloaan kolmanneksen hinnankorotuksilla.
Kriittisen infrastruktuurin suojelu on tehostunut
Huoltovarmuuskeskus suosittelee henkilöstön turvallisuusselvityksiä osana laajempaa varautumista. Huoltovarmuuskeskuksen johtava varautumisasiantuntija Aki Pihlaja toteaa, että yritykset ovat nyt entistä valppaampia ja varautumisen merkitys on kasvanut.
– Turvallisuusselvitykset ovat keskeinen riskienhallintakeino, jolla varmistetaan, että avaintehtävissä työskentelevillä on nuhteeton tausta.
Huoltovarmuuskeskus on painottanut erilaisten turvallisuusjärjestelyiden ja varautumistoimenpiteiden tärkeyttä, mikä perustuu sekä viranomaisten kohonneisiin uhka-arvioihin että omiin arvioihin turvallisuustilanteesta.
– On tunnistettu, että niin sanottu sisäpiiriläisen riski on olemassa, ja se on kohtuullisen merkittävä, Pihlaja sanoo.
Venäjän hyökkäyssodan alettua supo on suositellut kriittisen infrastruktuurin toimijoille turvallisuusselvityksiin hakeutumista ja niiden ylläpitämistä. Supolla on yli 500 organisaatiota turvallisuusselvitysasiakkaina, joista vajaa puolet kuuluu valtionhallintoon ja noin 300 on yksityisiä yrityksiä.
Organisaatioiden, jotka haluavat teettää turvallisuusselvityksiä, on ensin haettava hyväksyntä turvallisuusselvitysmenettelyyn. Prosessin aikana selvitetään, täyttääkö organisaatio turvallisuusselvityslain vaatimukset ja kartoitetaan esimerkiksi sen turvallisuusjärjestelyt.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on tuore esimerkki kunnallisesta toimijasta, joka on liittynyt turvallisuusselvitysmenettelyyn.
HSY:n turvallisuusjohtaja Matti Koskisen mukaan aiemmin kunnallisilla toimijoilla ei välttämättä ole ollut tietoisuutta tai mahdollisuutta hakeutua supon asiakkaiksi, sillä hyväksyntä edellyttää riittävän kattavia turvallisuustoimenpiteitä jo ennen hakemusta. HSY pääsi supon asiakkaaksi viime kesänä.
– HSY:ssä turvallisuusselvitykset aloitettiin uusien rekrytointien osalta viime vuoden lopulla, ja parhaillaan niitä tehdään jo työssä olevalle henkilöstölle, turvallisuusjohtaja Koskinen sanoo.
Työnantajalla viimeinen sana
HSY:n turvallisuusjohtaja Matti Koskisen mukaan turvallisuusselvitykset kohdennetaan erityisesti tehtäviin, joissa voidaan mahdollisesti vahingoittaa kriittistä toimintaa, aiheuttaa vaaraa ihmisille tai ympäristölle tai joissa käsitellään salassa pidettävää tietoa.
Suojelupoliisin mukaan 2–4 prosentissa turvallisuusselvityksistä nousee esiin työnantajalle ilmoitettavaa tietoa. Supo ei kuitenkaan päätä rekrytoinneista, vaan toimittaa työnantajalle tarvittavan tiedon. Esimerkiksi HSY:ssä ilmoitettavia tapauksia on Matti Koskisen mukaan ollut vain muutamia.
Huoltovarmuuskeskuksen Aki Pihlajan mukaan Suomessa turvallisuustaso on kaikkiaan valmiiksi korkealla, mutta parantamisen varaa on esimerkiksi fyysisessä suojauksessa, kuten vartioinnissa, rakenteellisissa ratkaisuissa ja teknisessä valvonnassa. Myös kyberturvallisuus ja jatkuvuudenhallinta ovat keskeisiä kehityskohteita.
– Kaiken kaikkiaan turvallisuusselvitysten lisääntyminen kertoo sekä yritysten että viranomaisten valppauden kasvusta nykyisessä turvallisuustilanteessa, Pihlaja sanoo.