TALLINNA Viro nousi tänä vuonna toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön kansainvälisessä lehdistönvapausindeksisissä. Sijoitus on EU-maiden korkein. Koko maailmassa Viroa vapaampi media löytyy vain Norjasta.
Vielä viime vuonna Viro oli listauksessa kuudentena. Mitä siis tapahtui?
1. Yhteiskunnallinen ilmapiiri suotuisa
– Ihmiset luottavat mediaan. Journalismi instituutiona ja median vapaus koetaan hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, sanoo Marju Himma, journalismin apulaisprofessori Tarton yliopistosta.
Myös poliittinen ilmapiiri on parantunut. Vain neljä vuotta sitten Viro oli sijalla 15. Se johtui Himman mukaan muun muassa silloisen oikeistokonservatiivisen hallituksen hyökkäävästä asenteesta mediaa kohtaan.
Tällä hetkellä Viroa johtaa keskustaoikeistolaisen reformipuolueen ja liberaalin Viro 200 -puolueen hallitus, joka on arvoliberaalein kautta aikojen.
Alla olevassa grafiikassa näkyy otteita tuoreesta lehdistönvapausindeksistä sekä muutos edelliseen vuoteen.
– Suhde poliitikkoihin on ystävällinen mutta jännittynyt, hymähtää iltapäivälehti Õhtulehtin vastaava päätoimittaja Martin Šmutov.
Šmutovin mukaan ministeriöiden ja mediatalojen johtajien välillä on jatkuva keskusteluyhteys. Sen ansiosta mediapomojen on onnistunut torpata poliitikkojen tai virkamiesten ehdottamia, lehdistönvapauden kannalta vaarallisen tuntuisia älynväläyksiä.
– Esimerkiksi idea toimittajarekisteristä. Kenties hyvässä hengessä syntynyt ajatus, mutta jos valtio alkaa rekisteröidä toimittajia, niin ennen pitkää valtio alkaa päättää, kuka on toimittaja, Šmutov pohtii.
Viron onni on ollut Šmutovin mukaan se, että vuonna 1991 tapahtuneen itsenäisyyden palauttamisen jälkeen mediatalot kuuluivat pohjoismaisille omistajille.
– Me omaksuimme heidän eettisen normistonsa, toimintaperiaatteet, kriittisen asenteen ja halun tehdä voittoa.
Tätä nykyä vain Äripäev-talouslehti kuuluu ruotsalaiselle Bonnierille. Muut isot virolaiset mediatalot, kuten Postimees Grupp, Delfi Meedia ja Õhtuleht Kirjastus ovat virolaisomistuksessa.
2. Virolaiset luottavat, venäjänkieliset eivät
Viron venäjän- ja vironkieliset mediat ovat samanlaisia sekä vapaudeltaan että toimintatavoiltaan, sanoo Tatjana Gassova, joka johtaa Viron yleisradion ERR:n venäjänkielistä verkko- ja radiotoimitusta.
– Mikä yleisöön tulee, niin virolaiset kuitenkin luottavat mediaan enemmän kuin venäjänkieliset, Gassova toteaa.
Viron valtioneuvoston kanslian säännöllisesti tilaaman tutkimuksen mukaan virolaisista 74 prosenttia luottaa maansa lehdistöön ja 78 prosenttia televisioon tai radioon. Venäjänkielisten Viron asukkaiden luottamus näihin on vain 37–38 prosentissa.
Gassovan mukaan syy on muun muassa kielitaidon puutteessa.
– Moni ei vieläkään osaa viroa tarpeeksi ymmärtääkseen vironkielisiä uutisia. Suuri osa venäjänkielisistä ihmisistä seuraa ”vaihtoehtoisia uutisia” somesta tai Venäjän kanavilta, Gassova kertoo.
3. Suurin ongelma on kannattavuus
Pieni markkina-alue aiheuttaa virolaisille medioille taloudellista painetta.
– Lehtitalot ovat lakkauttaneet paperiversioitaan, ohjelmat köyhtyvät ja kanavilla näkyy yhä enemmän uusintoja, apulaisprofessori Marju Himma kuvailee virolaismedian kamppailua markkinataloudessa.
Myös Viron yleisradio on ollut viime vuosina leikkausten kohteena. Sen budjetti kutistui tänä vuonna lähes kahdella miljoonalla eurolla 40 miljonaan euroon.
Samaan aikaan Viron valtiovarainministeriö ennustaa maahan viiden prosentin inflaatiota.
– Vaikeina aikoina ihmisten ensimmäinen valinta ovat makaronit. Media tulee vasta toisena, sanoo päätoimittaja Martin Šmutov.
– Mediataloilla menee hyvin, kun valtiolla menee hyvin. Tällä hetkellä valtiolla on hankalaa muun muassa Venäjän hyökkäyssodan ja inflaation takia. Niinpä mediatalotkin ovat vaikeuksissa.