Perussuomalaisten kannatus on niin kovassa pudotuksessa, että pelkät selittelyt eivät sitä pelasta.
Ylen tänään julkaistun kannatusmittauksen mukaan perussuomalaisten kannatus on enää 10,8 prosenttia. Kahden vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 20,1 prosenttia.
Perussuomalaiset kuittasivat kevään alue- ja kuntavaaleissa alle kahdeksan prosentin tulokset. Luulisi tämän aiheuttaneen kriisipalaverin jos toisenkin, ja saavan puheenjohtaja Riikka Purran vaativan hallituksen puoliväliriihessä isoja tuloksia.
Käymieni taustakeskustelujen mukaan perussuomalaisten johdossa toivottiin, että puoliväliriihessä päätetyt verokevennykset parantaisivat puolueen kannatusahdinkoa.
Hallitus päätti kohdistaa yli 10 000 euroa kuukaudessa tienaaville noin 2 000 euron verokevennykset vuositasolla. Keskituloisille kevennykset ovat noin 300 euroa vuodessa, minkä puoliväliriihessä päätetty ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkautus tekee monille lähes mitättömäksi.
Vieraantuiko puoluejohto kannattajista?
Näppituntumalla voisi veikata, että perussuomalaisten kannattajissa on aika monia alle 10 000 euroa kuukaudessa tienaavia, joita hyvätuloisille kohdistettavat veronkevennykset eivät tiukassa taloustilanteessa lämmitä.
Perussuomalaiset eivät ole keränneet kannatustaan alun perinkään pelkästään katsomosta, vaan myös keskustasta, vasemmistoliitolta, SDP:ltä ja jonkin verran myös kokoomukselta.
Perussuomalaisia äänestänyt työväki ei ehkä myöskään ole tyytyväinen hallituksen työmarkkinauudistuksiin. Tästä kielii Teollisuusliiton jäsenilleen jo viime vuonna tekemä kysely, jonka mukaan perussuomalaisten kannatus liiton jäsenten keskuudessa laski 24 prosentista 10 prosenttiin vuodessa.
Kun Yle kysyi hiljattain perussuomalaisten kenttäväeltä Purran onnistumisesta, reilu viidennes vastaajista antoi heikoimman arvosanan. Kriitikot syyttävät Purraa puolueen juurten unohtamisesta, ylimielisyydestä ja hallitustyöskentelyyn keskittymisestä.
Yhdeksi keskeiseksi syyksi puolueen kannatuksen romahdukselle puoluekenttä nimeää hallitusvastuun ja leikkaukset, jotka osuvat liian lähelle perussuomalaisten kannattajia.
Hallituksen politiikkaan pettyneiden kannattajien takaisin haalimiseksi Purran pitäisikin tehdä isoja muutoksia, pienet verohelpotukset eivät tyytymättömille riitä. Pelkkä maahanmuuttopolitiikka ei myöskään taida tyydyttää perussuomalaiset hylänneitä äänestäjiä.
Historiasta löytyy selitys
Purra valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2021. Hän oli uransa alkuaikoina virkamiesmäisesti puhuva, ujo ja suurelle yleisölle tuntematon. Hänestä tuskin olisi tullut perussuomalaisten puheenjohtaja, ellei hän olisi ollut ”mestari” Jussi Halla-ahon suosikki. Puolue nosti Purraa systemaattisesti framille.
Halla-aho, jolta Purra peri kannattajat, ei tullut tunnetuksi puhumalla leikkauspolitiikasta.
Perussuomalaiset välttelivät vuosia ottamasta kantaa talouspolitiikkaan. Se oli fiksu strategia, koska sillä kerättiin kokoon maahanmuuttokriittiset oikealta ja vasemmalta. On selvää, että ennemmin tai myöhemmin joko perussuomalaisten oikeistolaisempi tai vasemmistolaisempi siipi tippuisi kyydistä kun talouspolitiikkaa lähdetään linjaamaan.
Ja jos puolueessa on vielä Timo Soinin ajoilta perittyjä EU-kriittisiä kannattajia, heitä tuskin ilahduttaa, että Purran perussuomalaiset kannattaa nyt EU:n yhteisvelkaa.
Vielä ennen eduskuntavaaleja Purra sanoi, että perussuomalaiset eivät ole valmiita kokoomuslaiseen leikkauspolitiikkaan. Ei yllätä, että moni äänestäjä pettyi, kun näin kuitenkin tehtiin.
Oikeistolaiset luottavat kokoomukseen
Vaikka oikeistopolitiikkaa tekevän kokoomuksen kannatus on vuodesta toiseen korkeaa, politiikkaa pidempään seuranneille on selvää, että Suomessa muut puolueet eivät pärjää yhtä oikeistolaisella linjalla kuin kokoomus.
Tämän oppi kantapään kautta pääministeri Juha Sipilä (kesk.), kun eduskuntavaaleissa 2019 keskustan kannatus suorastaan romahti. Takana oli hallituskausi, jossa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset päättivät muun muassa aktiivimallista, kilpailukykysopimuksesta ja jättimäisistä koulutusleikkauksista.
Myös perussuomalaisten kannatus romahti rajusti Sipilän hallituskaudella. Silloinen puheenjohtaja Soini kutsui puoluetta ”työväenpuolueeksi ilman sosialismia”. Tällaisten sloganien jälkeen onkin vaikeaa olla tekemässä duunareita kurittavaa politiikkaa hallituksessa.
Äkkipäätä voisi ajatella, että perussuomalaiset ovat nyt samanlaisessa tilanteessa kuin Sipilän hallituksessa. Tällä kertaa kuitenkaan tuskin on odotettavissa kuitenkaan eduskuntaryhmän hajoamista, minkä jälkeen puolueen uusi johto pystyi pesemään kätensä Soinin johdolla tehdystä hallituspolitiikasta.
Perussuomalaiset joutuvat nyt ensimmäistä kertaa menemään eduskuntavaaleihin vastaamaan siitä politiikasta, mitä ovat hallituksessa tehneet.
Kokoomus porskuttaa
Purra tarjoili toukokuussa perussuomalaisten kannatuksen laskun syyksi huonoa viestintää, ja hallituksen vaikeita päätöksiä. Tämä selitys olisi paljon helpompi niellä, jos hallituskumppani kokoomuksen kannatus olisi myös laskussa.
Hallituksen päätökset lakkauttaa yöpäivystyksiä, leikata sote-järjestöjen rahoitusta ja asumistukea ovat monille kitkeriä nieltäväksi.
On kuitenkin olemassa suuri joukko suomalaisia, joilla menee hyvin, ja joita nämä leikkaukset eivät koske. Tämä porukka vaikuttaa olevan hyvin kokoomuksen hallussa, koska vaikeista päätöksistä huolimatta kokoomus on Suomen toiseksi suosituin puolue 21,5 prosentin kannatuksella.
Seuraavat vaalit tähtäimessä
Perussuomalaisten kannatuksesta on lähtenyt kahden vuoden takaisten eduskuntavaalien jälkeen noin puolet. Viime vuoden eurovaalit ja parin kuukauden takaiset alue- ja kuntavaalit menivät perussuomalaisilta lievästi sanottuna surkeasti. Kohtuullinen tulos tuli ainoastaan presidentinvaaleista, joissa ehdolla oli radikaalin maahanmuuttovastaisesta linjastaan tunnettu Jussi Halla-aho.
Jos perussuomalaiset ei saa kannatustaan jyrkkään nousuun, on selvää, että puolue on menossa oppositioon. Näillä kannatuslukemilla perussuomalaisten kansanedustajista yli puolet menettäisi paikkansa. Vaikka Purra ei linjaansa muuttaisi, on hyvin todennäköistä, että riveistä tullaan lähiaikoina näkemään monenlaista julkisuustemppua.
Osviittaa voi antaa se, miten keskusta kipuili Sanna Marinin (sd.) hallituksessa äänestämällä valiokunnissa kumoon hallituksen omia esityksiä.
Purran puheenjohtajuus on haastettu. Entinen puoluesihteeri Arto Luukkanen ilmoittautui ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Juhannusta edeltävänä viikonloppuna Lahdessa järjestettävä perussuomalaisten puoluekokous päättää puheenjohtajasta, ja näillä kannatuslukemilla odotettavissa on myös kriisipalaverin tunnelmaa.
Parit edelliset eduskuntavaalit ovat osoittaneet, että pääministeripuolueen paikasta kilpailu voi olla jopa alle prosenttiyksiköstä kiinni. Jos perussuomalaiset haluaisivat olla seuraavassakin hallituksessa, kannatuksen pitäisi kaksinkertaistua. Siihen tarvittaisiin ihme.